Minulla on tämän viikon Suomen suurlähetystön Instagram takeover ja tämän vuoksi blogissani on koko viikon teemana Tanska. Julkaisen joka päivä blogikirjoituksen joka kertoo jotain minun suhteestani Tanskaan. Lue myös valokuvausblogaukseni Tanskalaisesta kaupunkiestetiikasta.

Tanskassa rantaviiva on noin 7 300 kilometriä

Tanskassa saaria on noin 500, joista 79 on asuttuja. Sjælland, Fyn, Lolland, Falster ja Bornholm ovat saarista  suurimmat ja rantaviivaa on joka ilmansuuntaan.

Me asumme Fredericiassa aivan Fynin saaren kupeessa. Täältä Jyllannista pääse teitse Saksaan ja sitä kautta kaikkialle Eurooppaan.

Vaikka emme asukaan saarella, rantaviivaa kyllä riittää. Siksi ranta ja biitsikulttuuri elää vahvana ja meidän arkeemme kuuluu rantaelämä- satoi tai paistoi.

Erämiestaidot on jotain jotka on omassa selkärangassa. Vartuin maalla ja olen ollut partiolainen 6- vuotiaasta. Maalla eläminen ei ollut minulle kyllä silkkaa onnea, sillä vartuin maatilojen keskellä ja jouduin todistamaan vuosi toisensa jälkeen miten tutut eläimet katosivat teurasautoihin, miten taas uusi metsästyskausi alkoi.

Herkkä minä ei koskaan ymmärtänyt tappamista, mutta eläinten parissa ja luonnossa olemista kyllä aina rakastin. Omat poikani saivat puukkonsa jo 1-vuotiaana ja Ask oppi vuolemaan 3-vuotiaana. Ei ehkä mikään juttu suomalaisittain mutta aika badass ainakin täälläpäin.

Ensin hiekkaan kaivetaan kuoppa joka ympäröidään kivillä.

Tanskalaisilla rannoilla on aina valtavat määrät kuivaa ajopuuta. Ensin keräsimme puita ja sitten sytytimme nuotion.

Ajopuita riittää.

Elias ja hoitopoika Mads sytyttävät, Ask on puuvastaavana.

Saamelaistyökalut.

OIkeat otteet.

Ask kerää ajopuuta.

Mikään ei tunnu ihanammalta kuin hiekka varpaiden välissä.

Soijakaakaota.

Tulivastaava piti hienosti huolta kipinästä.

Valmis hodari.

Aurinko laskee.