Moikkis!
Huomasin jo varmasti kymmenen vuotta sitten, ettei vehnä oikein sovi minulle. Silloin kukaan ei tainnut puhua vielä karppaamisesta, mutta meidän perheessä vehnän huonoista vaikutuksista oli tehty jo vähän havaintoja: Pikkusiskoni kun ei ollut oikeastaan koskaan kestänyt runsasta vaaleiden jauhojen syöntiä, vaan kaapissa oli pakko olla häntä varten aina ruista. Meillä tätä vaivaa kutsuttiin pitsamahakivuksi, kun usein pitsan, runsaan vehnäisen ruuan jälkeen, siskoni maha turposi aivan valtavaksi palloksi.
Itsekin olen vuosien aikaan ajatellut, että vehnän vaikutus minuun ei ole kovin hyvä. Maha turpoaa ja se on kipeä. Pulla-, leipä- ja pastaherkuttelijana sana ”keliakia” on kuitenkin tuntunut niin kovalle kirosanalle, että en ole sitä halunnut edes ajatella. Niinpä kehitin jo muutama vuosi sitten vatsani huijaamiseksi taktiikan: Vedän muutaman kerran vuodessa (silloin, kun vatsa on erityisen ärtynyt) kuukauden gluteenittoman ajanjakson, jolloin mahani rauhoittuu, ja voin taas jatkossa popsia huoletta croisantteja ja leipää. Tämä taktiikka onkin toiminut hyvin! Paitsi ei enää tänä vuonna.
Jo ennen joulua huomasin, että vatsani oli koko ajan aivan pallo, ja kaikki vanhat farkkuni tuntuivat kurjille päällä. En kuitenkaan ollut omasta mielestäni oikeasti lihonut, vaan ongelmana oli juurikin turvotus. En kuitenkaan halunnut pilata joululeivonnaisherkutteluani, ja niinpä uhmasin kroppani lähettämiä selkeitä merkkejä. Siihen asti, kun eräs tammikuun ilta riisuin itseni suihkua varten, ja säikähdin todella pahasti. Koko kroppani oli aivan täynnä punaisia näppylöitä.
Siitäpä sitten lähdin suorinta tietä lääkäriasemalle, ja lääkärin diagnoosi oli se, mitä jo olin vähän uumoillutkin. Kyseessä oli mitä luultavimmin ihokeliakian oireet.
Turvotuksen olin voinut (vaikka se epämiellyttävää olikin) sivuuttaa, mutta koko kehon peittävää ihottumaa enää en. Niinpä päätin, lääkärin suosituksesta, että koittaisin gluteenitonta ruokavaliota. Ensin ajattelin, että olen vehnättömällä ruokavaliolla vain niin kauan, kun näpyt katoavat, mutta niinhän siinä kuitenkin kävi, etten ole tuon tammikuisen päivän jälkeen koskenut vehnään laisinkaan. Minun täytyi siis tosissani alka etsiä g-merkkejä, niitä kaupan keltaisia lappuja, joista gluteenittomat tuotteet pystyi tunnistamaan.
Aluksi ajattelin, että vehnätön ruokavalio tarkoittaa herkuttomuutta, kuiduttomuutta ja muutenkin jotenkin hirveän kurjaa ja vaikeaa ruokailua. Ihan muutaman viikon gluteenittoman ruokailun jälkeen kuitenkin huomasin, ettei elämä ilman vehnää, ohraa ja ruista nyt niin kauheaa olutkaan.
Nimittäin samalla, kun aloin oppia, mitä voin syödä ja mitä minun tulee välttää, olo kropassanikin koheni supervauhtia. Näpyt hävisivät viikossa, turvotus kahdessa. Painoa, joka olikin ollut ilmeisesti vain turvotusta, tippui kolme kiloa, ja samalla ne vanhat farkutkin tuntuivat taas sille, mille pitikin. Niin ja tämä siis ainoastaan gluteenin jättämisellä pois! Muuten en kevennellyt ruokailujani laisinkaan entisestä, eikä tammikuussa vielä kuntoiluprokkiksenikaan ollut edes alkanut. Täytyi uskoa, ettei vehnä ollut minua varten!
Kuten olen teillekin usein kertonut, olen ollut koko elämäni todellinen herkuttelija. Ja nimen omaa pullat, croisut, leivät ja leivonnaiset ovat olleet todellinen paheeni. (Lapsena siskojeni ostaessa karkkipäivärahoilla irtokarkkeja, minä ostin aina berliininmunkin).
Olikin siis aikamoinen yllätys – minulle ja minut tunteville – että todella olen pystynyt pysymään erossa leivoksista näinkin helposti. Niin tai siis eihän minun kokonaan ole täytynyt itseltäni niitä kieltää. Harvassa paikassa kuitenkaan on kovin hyvin gluteenittomia herkkuja tarjolla (niitä kahviloiden pakaste”pullia” ei kukaan voi pitää hyvinä!).
Se olo, joka kuitenkin uudesta ruokavaliostani on tullut, on ollut lopulta niin huima, ettei edes kaupassa leijuva tuoreen leivän tuoksu tai kylässä tarjottavat mokkapalat pysty ruokavaliotani horjuttamaan. Yhtään gluteenista ruokaa, edes hippusta suklaassa tai valmiskasvispullissa, en ole päätökseni jälkeen nauttinut. Jotenkin on vain tullut olo, että tämä on sellainen ruokavalio, jota en enää kuuriksi ajattele. Uskon, että vetelen tällä linjalla koko elämäni.
Uusi ruokavalioni on saanut minut tekemään erilaisia havaintoja ravinnosta. Olen oppinut kokkaamaan ja leipomaan uusia juttuja ja valitsemaan ravintolat ja niiden ruuat uusin perustein. Niin ja onpa monta uutta kysymystäkin tullut eteeni.
Nyt tarvitsekin teidän apuanne! Kertokaa minulle ihan kaikkia kokemuksianne liittyen gluteenittomaan ruokavalioon. Vinkkejä, reseptejä ja fiiliksiä samassa tilanteessa olevilta kaipaan todella paljon! Kertokaa, kertokaa, kertokaa! En malta odottaa, että pääsen lukemaan niitä 🙂
Minäkin tietysti autan omalta osaltani teitä muita. Haluatteko kuulla esim. reseptivinkkejäni ja korvaavia tuotteita, joita olen löytänyt?
Kivaa viikkoa!
– Karkki –
*F:n asu: Sukkikset, Lindex // Paita, Vimma (saatu) // Mekko, Pomp de Lux (saatu)
Kommentit (16)
Kyllä kiitos vinkkejä! Itselläkin mahaa kivistää vaalean leivän jälkeen ja siksi syönkin sitä enää ani harvoin. Ikävä on mutta mahakipua ei 🙁
Hei!
Lepåävaaraan on avuttu uusi kahvila/ravintola nimeltä cafe zoceria. Siellä kuuluu ihan normaalivalikoimaan tiskillä useampaa gluteenitonta kakkua! KAikki vielä tosi herkullisia. Esim. porkkanakakku on aina gluteeniton sekä aina on joku gluteeniton suklaakakku. Suosittelen lämpimästi. Hyvä palvelu ja loistava valikoima allergiselle.
Jos munkkia tekee mieli niin tässä maailman helpoin ohje: http://suklaapossu.blogspot.fi/2015/04/ne-maailman-parhaat-donitsit-uuni… Jauhot vain vaihtaa gluteenittomaksi jauhoksi ja itse laitoin piimän tilalta kermaviiliä. Donitsipeltiä en omista mutta muffinsipellillä tuli myös aivan hyviä pyöreitä munkkeja/donitseja. Voissa dippailu ei itseä innostanut, joten voitelin hieman pullasudilla ja sen jälkeen pyörittelin sokerissa.
Olet ihan oikeassa! Harmi vaan, että monikaan kahvilayrittäjä ei ole ymmärtänyt, että ilman vehnääkin saa aikaiseksi vaikka mitä ihanaa. Esimerkiksi juuri nuo sinun mainitsemasi tuotteet 🙂 Juuri Kampissa eräässä leipomossa ihmettelin, miksi perunaleivoksissa oli vehnää…
Hei!
Jos kahviloissa kaipaat gluteenitonta herkkua niin perunaleivos on usein sellainen. Tai ainakin sen pystyy hyvin helposti gluteenittomana tekemään. 🙂 Ja tavallisen täytekakun voi tehdä ilman vehnäjauhoja korvaa kaikki jauhot suoraan perunajauhoilla, tulee yleensä vielä kuohkeampaa. 🙂
[…] Kuten maaliskuisessa postauksessani kerroin, alkoi mulla tämän vuoden tammikuussa uusi elämä: Elämä ilman gluteenia, elämä etsien niitä ruokakauppojen kuuluisia G-merkintöjä. (Syyt ja gluteenittoman elon alkutaipale luettavissa täällä). […]
[…] muotijuttu, enkä haluaisi tämmöisten trendien perässä hyppiä (gluteeniton ruoka riittää jo meidän perheen muotiruokavalioksi […]
Kiitos vinkistä!
Kinuskikissan sivuilta löytyy gluteenittomia leivontaohjeita. Sieltä haku ja erityisruokavalioista gluteeniton, niin tulee 16 eri reseptiä.
Moikkis! Minä olen itse asiassa tehnyt melkeinpä juuri tuolla ohjeella pitsaa jo kolmesti, ja onkin tullut myös samalla syötyä elämäni parhaita pitsoja 🙂 Meilläkin koko perhe syö nyt pääasiallisesti gluteenitonta safkaa. Viikon sisällä Esko ja F ovat popsineet mm.gluteenittomia sämpylöitä kahdesti, vohveleita, suklaa- ja mustikkamuffineja sekä sitä pitsaa. Ainoastaan pastapäivinä he syövät tavallista pastaa,minä esim.riisinuudeleita. Ja hei: Ehdottomasti linkki teidän ruokablogiin!!
Allergiani:
Synnyin vuonna 1968.
Olen lapsesta asti saanut banaanista allergisia oireita (kovaa vatsakipua ja turvotusta).
n. 15 vuotiaana alkoi päänahkani hilseilemään ja kutiamaan. Kokeilin kaikkea mahdollista shampoota ja 10 vuoden etsinnän jälkeen Bio+ sarja oli sopiva, kun käytti sarjan 4 erilaista shampoota vuorotellen eli joka pesukerralla oli eri shampoo.
Lisäksi kokeilin kaikenlaista lisäravinnetta esim. biotiinia, mutta hiuksiin ei kyllä auttanut.
23 vuotiaana diagnosoitiin laktoosi-intoleranssi.
n. 30 vuotiaana aloin saamaan allergisia oireita koivun ja lepän siitepölystä, johon söin antihistamiinia vuosia. Sain oireita myös punaisesta paprikasta ja currysta, joten niiden syöminen piti lopettaa. Lisäksi sain allergisia oireita jostain ulkopuolisesta, joka hävisi kun tuli pakkanen ja lumi. Alkoi taas heti lumien sulattua. Söin vuosia antihistamiinia lähes läpi vuoden.
Lisäksi kärsin aina jonkinasteisesta ummetuksesta, kovasta vatsasta sekä ilmavaivoista, vaikka söin aina täysjyvää ja 100% ruisleipää. Viimeiset vuodet söin ainoastaan luomua ja juureen tehtyä hapanruisleipää, mutta ummetus ja ilmavaivat vain jatkuivat.
Illat kuluivatkin vuosikymmeniä kotona sisällä piereskellen. Mihinkään ei koskaan iltaisin voinut mennä. Onneksi aviomiehenikin kärsi samoista vaivoista, niin piereskeltiin kilpaa kaiket illat vuodesta 2000 lähtien, kun tavattiin.
Vuonna 2009 luin Tiede-lehden keskustelupalstan D-vitamiiniketjua ja sen innoittamana aloin syömään D-vitamiinia 100µg/vrk syyskuun alusta toukokuun loppuun, koska kesällä olen päivällä auringossa nahka paljaana. Tämä helpotti siitepölyallergiaa jonkun verran, mutta jouduin silti syömään antihistamiinia lähes vuoden ympäri. Lukuisia muita positiivista asioita huomasin koko kropassani tästä D-vitamiinin riittävästä saannista, joka on myös verikokeella varmistettu (113 nmol/l).
Syksyllä 2011 jätin kaikki viljat ruokavaliosta (luin Antti Heikkilän blogista viljojen mahdollisista haitoista) ja korvasin ne kasviksilla, vihanneksilla, juureksilla, pähkinöillä, hedelmillä ja marjoilla. Toki söin näitä rehuja viljojen kanssakin.
Keväällä 2012 ja 2013 ja 2014 ei tullut mitään oireita siitepölystä.
Myös päänahan kutina ja hilseily loppui ja voin pestä hiukseni millä tahansa parin euron marketin shampoolla kuukausitolkulla. Myös hiuksia kasvoi runsaasti lisää (parturi kertoi hiuksieni uuskasvusta) ja huomasin sen lopulta itsekkin, kun hiukset ovat paksummat kuin koskaan ennen.
Myös kaikki ruoka-aineallergiat, masennus, suolistovaivat (ummetus, kova vatsa sekä ilmavaivat), verensokerin jatkuvat heittelyt, jatkuva nälkä ja heikotus poistuivat viljojen myötä. Näihin lääkärit kyllä määräsivät kaikenlaisia lääkkeitä. Ja löytyy multa ne lähes kaikilla muillakin olevat peräpukamat vuosien kovasta vatsasta kärsineen pakolliset jäljet.
Myös mieheni suolisto-oireet katosivat sekä verensokerin heittelyt.
Keliakiaa tai vilja-allergiaa ei ole testien mukaan.
http://personal.inet.fi/koti/remeli/viljat.htm
Olen vasta-alkaja gluteenittoman ruokavalion suhteen. Olen nyt muutaman kk sitä noudattanut. Kärsin n. 10 vuotta ihotulehduksesta ja sattumalta kokeilin vehnättömyyttä ja ihottumani parani n viikossa/kahdessa. En voinut uskoa asiaa. Kukaan lääkäri ei ollut koskaan maininnutkaan asiasta. Puhumattakaan kaikki käyttämäni raha voiteisiin ja lääkkeisiin, tai kaikki kipuilu ja turhautuminen ihottumaan. Kaikki pois kertaheitolla.
tänä päivänä ihoni on kuulas ja näpytön.
mielelläni otan vastaan kaikki reseptit yms gluteenittomuudesta. Yllättävän helppoa kun kauppojen valikoimat ovat niin laajat.
http://sporttia-ja-taytta-elamaa.blogspot.fi/
[…] Karkki kertoi eilen G-pisteestään. Minullakin on se! […]
Se kakku, jonka leivoin Rouskun synttäreille oli juuri Semperin jauhosta ja siitä tuli kuohkeampi ja parempi kuin normikakkupohjasta. Eli sieltä Semperin sivuilta voisit varmaan katsoa niitä ohjeita, niinkuin edellinen kommentoija suosittelee.
PS. … eikös sun ex libriksessäsikin ollut berliininmunkki…?
Moikka!
Tsemppiä gluteenittomuuteen, itse sen kanssa olen painiskellut jo vuoden verran. Tosin ihan kaikkia karkkeja en jaksa tarkistaa, mutta silloin saattaakin tulla turvotuksia ja muita oireita.
Semperin (gluteenittomien jauhojen, pastojen) valmistajien kotisivuilla on paljon reseptejä. 🙂 Lisäksi oon tykästynyt pikkukuun pizzaohjeeseen. 🙂 käypi melkeen minkä täytteen kans ja tuplataikinalla tehtynä voi käyttää pannupizzana 🙂
http://pikkukuu.vuodatus.net/lue/2009/08/gluteeniton-pizza-tosi-hyva-ohje
Meillä parempi puolisko on ollut jopa niin ihana että syö myöskin pelkästään gluteenitonta ruokaa, ei siis mitään järkeä tehdä kahta eri ruokaa, ei tule niin kalliiksi tässä huushollissa. 🙂 Hän alkoi myös kirjoittamaan ruokablogia, johon on tulossa gluteenittoman ruuan reseptejä… VOin tulla laitteleen linkkiä sit sinne,kun se kunnolla käynnistyy 😉
Olisko leivontareseptit hyviä? 🙂