kolmistaan - Banneri
Kolmistaan 10.10.2021

Miksi meidän lapsilla on merkkivaatteita?

Teksti
Karoliina Pentikäinen
34 kommenttia

EDIT 11.10.2021: Merkkivaate-termillä tarkoitan tässä tapauksessa pääosin kotimaisia lastenvaatteita, joiden brändinimi on Suomen mittapuulla tunnettu, joilla on oma verkkokauppa, oma markkinointi ja joiden takana on yksi  yritys. Merkkivaate ei tarkoita mielestäni sitä, onko vaate itsessään ”tavallinen” vai ei, vaan sitä, millainen tuotantokoneisto, vastuullisuusaste, markkinointi, brändääminen ja laatuluokka tuotteilla on. 

Vaikka en ole itse minkään valtakunnan sijoittaja, mua kiinnostaa seurata somessa monia sellaisia tyyppejä, jotka puhuvat rahasta, kuluttamisesta ja säästöistä. Yksi niistä on Budjettipossu – oman elämänsä taloustietelijä. Hänellä on usein kiinnostavia keskustelunaloituksia ja mielipiteitä rahaan liittyen.

Budjettipossu esitteli hetki sitten somessa lapsensa hatun, joka taisi olla Metsola tai Gugguu, ja kertoi sen olevan lapsen ainoa “merkkivaate”. Lakki oli tullut kierrätettynä ystäväperheeltä. Samojen lakkikuvien yhteydessä Budjettipossu kysyi seuraajiltaan, miksi he ostavat lapsilleen merkkivaatteita. Apukysymykseksi hän oli kirjoittanut: “Jos ostat merkkivaatteita, niin miksi? Tuoko se sinulle vanhempana lisäarvoa, vai ajatteletko esim. vauvan arvon nousevan oman/tai muiden silmissä?” Mä provosoiduin, heti. Myönnettäköön. Sitten aloin pohtia asiaa vähän vähemmällä tulisuudella, ja tulin seuraaviin tuloksiin. Meillä ostetaan lapsille merkkivaatteita – silloin kun siis ostetaan – näistä syistä:

  1. Kauneus (jota moni pitää synonyyminä turhamaisuudelle. Mulle ”kauneus” = ilo) . Mä olen visuaalinen ihminen. Se on mussa sisäänkasvaneena ominaisuutena. Olen rakastanut aina kauniita vaatteita. Äiti kertoi, että kun olin 5-vuotias, saatoin vaihtaa asua kuusikin kertaa päivän aikana. Jo ala-asteikäisenä mä aloin koluta mummon kanssa kirppareita ja toisaalta esittelin äidille mun suunnittelemia vaateideoita, joita äiti sitten ompeli (näkisittepä 3.luokan koulukuvan trumpettilahjehousut – ABBA olisi ollut kateellinen). Koska mua kiinnostaa omat vaatteet, olisi musta hassua, jos mua ei kiinnostaisi se, mitä lapsilla on päällä. Ja koska vaatteita pitää ostaa anyway, alastikaan ei voi olla, miksi ne ei olisi sellaisia, että ne miellyttävät silmää (ja laatutasoa ja vastuullisuutta jne jne). Toisin sanoen kaikkea sitä, mitä vaadin omiltakin vaatteiltani. 
  2. Kestävyys = käyttömukavuus arjessa. No. Tottahan on, että kauniita vaatteita on tietysti muutkin kuin varsinaiset merkkivaatteet. Mun kokemuksella, meidän käyttö- ja pesukerroilla (varsinkin kuivausrumpukerroilla!) valitettavasti moni edullisempi ei-merkkivaate ei vaan kestä. Ne venyy, kutistuu, nukkaantuu. Tässäkin toki poikkeuksia (esim. rakastan Newbien vaatteita ja niissä laatu pääosin hintaan nähden hyvää): joskus merkkivaate ei kestä, ja joku edullinen ketjuvaate kestää. Mutta pääosin osaan sanoa lonkalta ne viisi merkkiä, joita meillä käytetään, ja jotka kestää lapsiperheen kovaa kulutusta. Jos siis haluan pitkäikäisen vaatekumppanin lapsille, jonka kanssa lapset voi rymytä lattioilla, johon saa mennä mustikkaa, jota voi tahranpoistaa ja joka menee vielä seuraavillekin lapsille kirppiksen kautta, on kyseessä usein merkkivaate. Kestävyys tarkoittaa mulle toki sitä, että vaate ei kulu puhki, mutta se on myös osa tätä kauneusajattelua. Kestävä vaate on minusta sellainen, joka säilyy kauniina, eli nukkaantumattomana, venymättömänä, kirkasvärisenä pitkään. 
  3. Kotimaisuus ja vastuullisuus = mun vastuu. Aika usein merkkivaatteiden ostaminen koetaan vain ja ainoastaan turhamaisena asiana. Ja vaikka toki ymmärrän, että monissa brändeissä juurikin se brändi itsessään maksaa tietyn verran (sen kehittäminen ja ylläpitäminen ei muuten tule ilmaiseksi!!), on monilla merkeillä vaatteiden vastuullinen tuottaminen aivan eri luokkaa kun ketjuliikkeissä.  Ja sehän maksaa, vastuullisia oloja ei saada ilmaiseksi! Jos t-paita maksaa vaikka Henkkamaukalla vitosen, voi oikeasti pohdiskella, miksi näin on. Totta kai muakin hirvittää maksaa yksistä Gugguun leggareista 40 euroa (ja siksi olen tarjoushaukka), mutta toisaalta tiedän, että niiden tuotteiden materiaalit ja tuotanto on vastuullista. Koen myös velvollisuudekseni tukea kotimaisia yrityksiä ja ostaa mahdollisimman “hyviä” vaatteita, koska mä voin niin talouteni puolesta tehdä. Mä olisin omasta mielestäni tekopyhä, jos tekisin töitä kotimaiselle firmalle, ottaisin yhteistyökumppanikseni kotimaisia yrittäjiä, ja silti veisin suurimman osan roposistani jättiketjuille.
  4. Taloudellisuus ja kierrätys. Kuten sanottu, merkkivaatteet maksavat enemmän kuin ketjuliikevaatteet. Tässä on kuitenkin sellainen positiivinen puoli, että kun ostan merkkivaatteen, saan sen aina myytyä myös eteenpäin. Ketjuliikevaatteet, joita meilläkin kyllä jonkin verran on, tuppaa jäämään usein kirppispöydissäkin myymättä. Ne ovat todellista ongelmajätettä sen jälkeen, kun ne ei enää omille lapsille mahdu. Jos ovat siis kestäneet ehjiksi sinne asti. 
  5. Jengissä oleminen. Koska vaatteet on osin mun työ, en osaa ajatella tyyliä – omaa tai lasten – ehkä samalla tavalla, mitä toisella alalla työskennellessä ajattelisin. Droppien ja mallistojen keskellä toimiminen on työn etuoikeus, mutta myös sokeaksi tekevä asia. Ajattelen, että mun ei tarvitse kuulua jengiin vaatteideni tai lastenvaatteideni kanssa, mutta se on luultavasti harhaa. Jos joutuisin nyt esimerkiksi työttömäksi, enkä voisi edes haaveilla uusista ihanista pipoista tai neuleista, se varmasti olisi identiteettiä kolhiva juttu. Vaikka en nytkään osta kaikkea, mitä haluan, on mulla teoriassa mahdollisuus kytätä aleja ja säästää unelmavaatteisiin. Eli vaikka en ajattele Budjettipossun kysymyksen tavoin, että vaatteet/merkit toisi lapsille tai minulle lisäarvoa, ihan varmasti alitajuisesti haluan viestiä pukeutumisella asioita meidän perheestä, meidän arvoista ja ajatuksista. Siltikin, vaikka sen ääneen sanominen tuntuu tökerölle ja jopa vähän nololle.

Miksi sulla ja/tai lapsillasi on merkkivaatteita? Ja miksi taas ei?

-Karoliina-

Kuvat: Noora Näppilä // lasten neuleasut saatu Kivatilta

Kommentit (34)

Syitä ostaa kotimaisia merkkivaatteita (kahden mediaanituloisen aikuisen ja kahden lapsen perhe):
1. Laatu, molemmat lapset samaa sukupuolta joten haluan ostaa vain vaatteita mitkä pysyy siistinä myös toiselle lapselle. Tällöin tarvitsee ostaa vaatekerrat vain yhteen kertaan.
2. Ajanpuute&laiskuus. Koska olemme puolison kanssa molemmat vaativassa asiantuntijatyössä, ei arjessa useinkaan jää aikaa tehdä kirpparilöytöjä tai käydä ylipäätään kivijalkaliikkeissä. Käytän harvinaisen vapaa-aikani mielummin sellaisiin asioihin mistä tykkään, ja kotimaisilla vaatemerkeillä on usein hyvät verkkokaupat, nopea toimitus, hyvä asiakaspalvelu jne.
3. Vastuullisuus. Maksan mielelläni veroja ja tuen kotimaisia (pien)yrittäjiä. Osa vaatemerkeistä on kasvanut vuosien varrella ja maksaa veronsa edelleen Suomeen. Näin saan rahastani tuplahyödyn, kun se menee sellaisille tekijöille joiden uutteruutta haluan palkita.
4. Mahdollisuus. Koska elämäntyylimme on ylipäätään aika minimalistinen, meillä jää arjessa rahaa siten, että kalliimpien kotimaisten vaatteiden ostaminen on mahdollista. Koska emme halua täyttää kotiamme myöskään leluilla, olemme pyytäneet sukulaisia muistamaan lapsia ennemmin mieluisilla uusilla vaatteilla.
5. Lapsille mieluisat vaatteet. Lapset pukevat mielellään sellaisia vaatteita, joiden kuosi miellyttää, yksityiskohdat on mietitty tarkkaan ja jotka on hyvin viimeistelty. Jotkut halpismerkkien paidat jäävät kerta toisensa jälkeen kaappiin, koska lappu tai sauma hiertää tai kutittaa tai on väärässä paikassa. Tai joskus ihan vain siitä syystä, että tänään pitää pukeutua vain kauttaaltaan kissakuvioisiin eikä yksivärisiin vaatteisiin.

Ja mikä tärkeintä: vaatteet on vain vaatteita! Lapseni kulkee kotimaisissa ”merkkivaatteissa” yllämainituista syistä, mutta ne vaatteet nyt on vain välttämätön paha mitä kaikki käyttää. Meillä lapset valkkaavat vaatteensa itse ja vaihtavatkin niitä usein päivän mittaan, joten lapsia ei ”pueta nätisti”, vaan saavat itse määrittää tyylinsä yhdistelemällä lempparivaatteita. Välillä se on aikamoista sekamelskaa, mutta mitä sitten. 🙂

Ja me tottakai otetaan myös vastaan käytöstä poistettuja vanhoja lastenvaatteita jos niitä harvakseltaan tutuilta saadaan. Ollaan kuitenkin lähipiirin ensimmäinen lapsiperhe, joten vaatekaapin ”rungon” joudun kuitenkin usein hankkimaan itse.

Sellainen huvittava piirre liittyy merkkivaatteisiin, että kirppiksillä näkyy aivan karmeassa kunnossa olevia merkkivaatetta hyvällä hinnalla, koska merkki. Siis miltei puhkikulunut talvihaalari hintaan 50 €, koska Moloksi tunnistettava kuosi, reikäinen ja ikitahrainen trikoopaita 7 €, koska onhan se Mini Rodini.

Omalla lapsella paljon etenkin Lindexin vaatteita, moitteen sanaa ei kyllä niistä pysty sanomaan. Vahva periaate on ollut kirpparien hyödyntäminen ja kuitenkin kauniisti sävy sävyyn puettu lapsi. Vaatehuollossa olen tarkka ja sen vuoksi voin usein myydä pieneksi jääneet miltei ostohinnalla eteenpäin.

Itse kierrän kirppiksiltä hakemassa noita hienoja kuoseja edullisesti. Ei haittaa, vaikka paidassa olisi tahra, sillä leikkaan kankaasta hyvät palan talteen ja ompelen niistä uutta.
Esimerkiksi tunnistettavista trikookuoseista ompelee vielä pipoja ja lapasia, pampuloita ja meikki- yms. pussukoita.
Näyttävästä kuosista tekee paikat polvesta puhki kuluneisiin housuihin tai leikkaa paikkakuvan siihen yksiväriseen paitaa, jonka rinnuksilla on oma tahransa.

Mä lähden enemmän lapsen näkökulmasta vaatteissa. Päiväkodissa pienen lapsen on helppo pukea ne päälle ja myös opetella pukemista. Vaatteet on tarpeeksi lämpimät, eivät hiosta ja ovat esimerkiksi hyvää materiaalia etteivät heti ime kuraleikeissä vettä. Niissä on mukava liikkua eivätkä ole liian pienet. Eivät mene heti pyykissä nukkaiseksi. Ne eivät ole välttämättä merkkivaatteita, jotkut voivat olla. Status juttu ei minulle merkitse. Haluan opettaa lapselleni että ihmiset ovat yhtä arvokkaita pukevat he sitten merkkivaatteita tai eivät. Ekologisuus on lähellä sydäntäni mutta kaikilla ei ole vain varaa ostaa 40euron legginsejä. Siitä vähävaraisia ei voi syyllistää.

Mun on vielä se tähän kommentoitava että en ymmärrä miksei voi vain rehellisesti sanoa että joo – kyllähän se on myös sellainen statussymboli: mun lapsella on Gugguuta, Vimmaa, Papua yms mitä näitä on. Sen lisäksi että on nuo muut syyt niitä hankkia. Silloin harvoin kun itse raaskin hankkia jotain näitä merkkejä niin kyllä myönnän että se tuntuu hyvältä (muutenkin kuin vastuullisuus- ym kysymysten vuoksi).
On todella paljon ihmisiä jotka ostaa näitä merkkejä vaan koska ne on in, ei siksi että se on sen vastuullisempaa, ja ostetaan esim 6kpl välikausihaalareita yhdeksi kaudeksi lapselle koska siitä saadaan itselle jotain hyvää oloa. Sitä ei enää oikein mitenkään voi selitellä kestäväksi valinnaksi. Enkä sano että sinä Karoliina lukeudut näihin ihmisiin, varmasti et, mutta eikö tietynlaista kuluttamiskäyttäytymistä ole hyvä kritisoida?
Nostan hattua sille että markkinoit mm Sidostetta näkyvästi ja hyvä että otit tämän keskustelun esille👍🏻

Ei ole merkkivaatteita, koska ei ole varaa niitä hankkia!

Eivätkä kaikki saa niitä jatkuvalla syötöllä lahjaksi ko. yrityksiltä!

Nämä haalarimerkki-keskustelut on kyllä ihan naurettavaa lastenleikkiä siinä vaiheessa kun lapsi on 15 v ja sen alusvaatteet pitää olla Calvin Kleinia, takki North Face ja kengät Dr Martens. 😂😂😂

Onko sun lapsilla merkkivaatteita? Eikö Reima, Kivat, Nosh jne. ole ihan tavallisia vaatteita? Sun lasten päällä näkyy yhteistöiden kautta saamiasi vaatteita jotka on ihan vaan tavallisia vaatteita? Mikä merkki on siis sulle ”the merkki” mistä tulee jotain lisäarvoa vaatteelle? Käsitin että KappAhl on kuitenkin vielä ihan ok?

No just tämä.

Meillä lapsilla merkkivaatteita, jotka pääosin ostan käytettynä. Ne kestää pesut ja kulutuksen ja kelpaavat vielä seuraavallekin lapselle eteenpäin. Markettivaatteet ei kelpaa kenellekään edes ilmaiseksi, jos niistä mitään on edes jäljellä kun jäävät pieneksi. En halua, että nurkat täyttyvät pienistä vaatteista, jotka eivät kelpaa kuin roskikseen…

Aluksi todettakoon, että kaikki vaatteet saa pilalle, jos niitä ei osaa tai viitsi huoltaa oikein. Sekin on totta, että jotkut materiaalit nyppyyntyvät tai menettävät muotonsa jo parissa pesussa, eikä sitä voi estää hyvällä huollollakaan. Monissa halvoissa lastenvaatteissa osasyy halpaan hintaan on juuri säästäminen materiaalissa, kaavoituksessa tai (teknisissä) ominaisuuksissa. Hintakaan ei aina takaa laatua, varsinkaan ulkomaisissa brändivaatteissa. Esimerkiksi hyvin kalliit, erään espanjalaisen merkin lastenvaatteet nyppyyntyvät jo vähäisessä käytössä. Sen sijaan edullinenkin voi olla laadukas suomalaisissa merkeissä. Mikä siis on merkkivaate? Validi kysymys, jonka moni kommentoija on nostanut esille. Miksi itse ostan erityisesti _suomalaisia_ merkkivaatteita? Ostaisin mielelläni merkittömiä markettivaatteita, jos ne toimisivat lapsillani. Säästäisin ison summan. Minulla on kolme erittäin hoikkaa poikaa, joille on vaikeaa löytää varsinkin sopivia housuja. Edullinen hinta tarkoittaa usein sitä, että esim. housuissa ei ole vyötäröllä kiristysmahdollisuutta (kuminauhassa). Sellaiset eivät toimi heillä. Investoin mieluummin toimiviin ja käytössä mukaviin vaatteisiin. Toiseksi, kolmen lapsen äitinä haluan, että vaatteet ovat pitkäikäisiä. Materiaalien laadukkuus yhdistettynä oikeaan huoltoon on usein tae siitä.

Merkkivaate ei ole välttämättä kestävä ja vastuullinen. Halpisvaatteet ovat hyvin useinkin kestäviä. Eli ei voi noin suoraviivaisesti kyllä tehdä noita väittämiä. Mutta itsekin mielelläni hankin lapsille kotimaisia ja vastuullisesti tuotettuja vaatteita – kunpa vaan kaikista vaatteista niitä löytyisi. Onko olemassa esim ulkohaalaria joka olisi valmistettu ei-Kiinassa ja jonka keskituloinen perhe kykenee ostamaan?

Eikö Gugguu teettänyt joku vuosi sitten ulkovaatteensa Virossa? 🤔

Oletan että Gugguulta ei saa haalaria satasella jota pidän omana ns kipurajana kun hankin kolmelle lapselleni talvivaatteita…Nuorimmalle pitää lisäksi yleensä hankkia ainakin kaksi toppa-asua jotta on se vaihtovaatekin olemassa kun toista pestään.

Ei. Sellaisia haalareita ei ole olemassa. Reima joskus laski (taisi olla vuosi 2015), että kotimaassa valmistettu haalari, jossa on vesipilarit yms, maksaisi liki 500€.

Mä ostan vaan mahdollisimman hyvällä omatunnolla vaatteita. En pysty ostaan ketjuista halvalla ja elää sen ajatuksen kanssa, että mun lapsi saa yltäkylläisesti joka kissanristiäisiin uuden paidan, joka on todennäkösesti jonkun toisen lapsen tekemä. En halua riistää toisten lasten lapsuutta, että omallani olisi ”kivoja vaatteita”.

Ostan mahdollisimman lähellä tehtyjä – sekä tunnettuja ”merkkivaatteita” ja tuntemattomia pientuottajien vaatteita. Mitä lähempänä ne on tehty, sitä varmempi olo on, että ne ihmiset eivät ole joutuneet riiston kohteeksi. Alennuksesta ostan, jos mahdollista. Vaatteita on todella vähän ja ne ovat hyvällä omatunnolla hankittuja.

Toinen syy sosiaalisen vastuun lisäksi on kestävyys.

Mulle on aivan se ja sama, tunnistaako joku merkkiä, tietääkö kukaan vaatteidemme alkuperää tai ovatko ne uusinta mallistoa. Haluan tukea työllisyyttä lähellä, en riistoa kaukana (etenkään lasten). En halua hukkua huonoon tavaraan, vaan elää hyvillä mielin vähän tavaran kanssa.

Ei, en ole rikas. Olen tällä hetkellä työtön yh. Ostan harvoin, harkitusti, vähän, ennakoiden.

Olisin kaivannut alkuun määritelmää siitä, mikä on merkkivaate.
Itse voisin pitää esimerkiksi Burberryn mekkoa tai vaikka Gantin hupparia merkkivaatteena.
Minulle taas kotimaiset merkit, kuten Vimma tai Metsola, eivät ole samalla tavalla merkkivaatteita.
Joku toinen pitää Marimekkoa merkkivaatteena, joku toinen ei.

Sillä, minkä mieltää merkkivaatteeksi on tietysti myös merkitystä silloin, kun mietitään, miksi merkkivaatteita ostetaan tai omistetaan. Ostan Ruskovillan vaatteita, koska ne ovat ylivoimaisen mukavia käyttää. Merkkivaatteita? En tiedä. Tuskin ostaisin lapselle mitään muuta yksittäistä, yhtä kallista vaatetta.

Itse huomasin esikoisen aikaan, että monet merkkivaatteista menevät fiksujen resorien ja leikkauksien ansiosta paljon pidempään lapsella. Eli vaikka vaate olisi kaksinkertainen hinnaltaan, niin samassa ajassa joudut toisesta merkistä ostamaan kaksi eri kokoa, kun taas vaikkapa Noshilta on mennyt yksi ja sama. Ja tosiaan kuten mainittua, se Noshin vaate sitten vielä menee seuraavalle käyttäjälle melkein samankuntoisena kuin uusi, missä taas nämä kaksi muuta vaatekappaletta on jo aika nuhjuisia. Silloin mielellään panostaa suomalaiseen työhön ja vastuullisuuteen, kun loppupeleissä rahallisestikin tulos on sama!

Äh, ja mä provosoidun lasten merkkivaatekeskustelusta ihan aina. En siksi, että itseäni kiinnostaa kuka ostaa merkkiä ja kuka ei, vaan siksi että lapset vedetään tähän ulkonäkökeskusteluun mukaan. Lähes KAIKKI ”merkkivaatteita” ostavat puoltavat asiaa sillä, että haluavat kestäviä ja ekologisia vaatteita lapsilleen. Kyllä, hyvä ajatus ja kannatan tätä.
MUTTA, vierastan ajatusta siitä, että jo pienet lapset pistetään tähän vertailun/hinnan/eettisyyden mittaristoon, jota lastenvaatehulluudeksi kutsutaan.

Maailma on täynnä asioita, joissa on mahdollisuus olla eettisempi ja kestävämpi, mutta miksi juuri lasten pukeutuminen on se, missä se näin räikeästi korostuu?

En missään nimessä tue lapsityövoimaa tai halpatuotantoa, mutta käsi sydämellä: onko lasten pukeutuminen se aihe, josta kannattaa kiistellä ja jota kannattaa jatkuvasti korostaa? Tässä paineisessa ja ulkonäkökeskeisessä maailmassa emme tarvitsee enää yhtään lasta joka kokisi huonommuutta vaatteidensa vuoksi. Syyttävä sormi osoittaa rakas lapseni sinuun, sillä sinun vaatteesi ei ole kotimaisia ja eettisesti tuotettuja. Jako hyviin ja huonoihin on tapahtunut ja se tekee minut surulliseksi.

Tämä on niin totta! Siksi meillä käytetään vaatteita. Kolmen tytön kanssa osa kiertää ja osa ei. Alakoululaiset jo aika paljon itse määrittää mitä haluavat. Neljävuotiaalle kelpaa melkein kaikki.

Aivan ihana kommentti ❤

Ostan lähinnä kappahlin ja lindexin vaatteita hyvistä aleista ja ne menevät aina hyvin kaupaksi eteenpäin. Merkkivaatteista ostan lähinnä noshia, jota löytyy usein hyvästä alesta ja myös kirppikseltä. Hyvä esimerkki noshin vaatteista on ribbipaidat. Olen ostanut useita 5€lla kirppiksiltä, käyttänyt lapsilla 1-2 vuotta ja saanut saman 5€ takaisin myydessä.

Ei ne (ehjät) halpis vaatteet ongelmajätettä sentään ole, hope ry ja muut vastaavat ottavat oikein mielellään vastaan ” ei minkään merkkisiä” vaatteita vähävaraisille perheille❤️

Vastustin esikoisen aikaan merkkivaatteita ja pidin niiden ostamista lähinnä statusjuttuna. Joitakin ostin itse käytettynä tai hyvistä alennusmyynneistä. Pikkuhiljaa huomasin, että monen kohdalla laatu tosiaan oli erilainen (positiivisessa mielessä) ketjuvaatteisiin verrattuna. Käytettynäkin ostetut kotimaiset merkkivaatteet kesti pikkuveljelle asti, ja nyt niitä on myyty hyväkuntoisina eteenpäin.

Nyt suhtaudun merkkivaatteisiin hieman eri tavoin. Arvostan nykyään kotimaisuutta ja eettisyyttä sekä omissa että lasten vaatteissa erittäin paljon, ja ostan ketjuliikkeistä huomattavasti vähemmän. Edelleen hyödynnän merkkien alemyynnit ja suosin käytettyjä.
Suurella varauksella suhtaudun vielä siihen, että uusia mallistoja odotetaan kiihkeästi, ja ne myydään osittain heti loppuun.

Meillä on kaikenlaista vaatetta, merkkiä ja merkitöntä ja huonoa laatua kyllä löytyy kalliimmistakin. Ei oo yx tai 2kertaa kun merkkipipo nukkaantuu rumasti tai lanka nousee tai vaate haalistuu tosi äkkiä kun taas joku Cirafin vaate menee jo kolmannella lapsella putkeen. Itse olen suurperheen äitinä aika hyvin oppinut tunnistamaan mikä on hyvä vaate, tykkään ensisijassa, että vaate on mukava päällä ja toisena juurikin, että se kestää lapselta toiselle.

Meillä on 3 tyttöä. Olen säästänyt esikoisen vaatteet pienemmille, ihan käyttökelpoista vaatetta edelleen ovat edullisemmatkin. On merkkiä ja merkitöntä. Hyvä muistutus taas miksi harvoin päädyn merkkiin on esikoiden toisella käyttökerralla rikkomat merkkileggarit. Keskimmäinen on viikon aikana hävittänyt kahdet merkkihanskat 😏 nää oli ne meidän ainoat panostukset pitkään aikaan.

Hyviä pointteja! Itse suosin myös käytettynä merkkien ostamista, koska käytettynä myös näen mitkä vaatteet kestävät kulutusta. Lisäksi en vaivaudu juurikaan myymään pieneksi jääneitä, vaan annan ystäville kaikki joten ei harmita jos kirpparilta ostetut menevät ilmaiseksi kiertoon:) täydellä hinnalla kirpaisisi sitten taloudellisesti enemmän. Mutta hieman off topic, olen tosi yllättynyt että koet newbien vaatteet hinta laatu suhteelta hyväksi!! Meillä newbiet ovat olleet kyllä pahinta kuraa laadun suhteen.. mielestäni kaikki markettien omat merkit ja henkkamaukat pärjäävät kyllä reilusti paremmin kuin nukkaantuvat ja erityisesti lörpähtävät newbiet.. kuosit ovat kyllä syötävän söpöjä.

Ite oon kyllä sitä mieltä että esimerkiksi ulkoiluvaatteet, välikerrastot, pipot, varsinkin talvisin sukat täytyy olla laadukkaita ja kivannäköisiä omaan silmään. Suosin paljon Reimaa ulkoiluvaatteissa. Lisäksi kesän antibite mallisto on punkkikammoiselle edes jonkinlainen pelastus. Ulkoilu vaatteissa meillä on kyllä toistaiseksi ollut 2 vaihtoehto toinen Reimaa ja toinen joku markettipuku joka on saatu lahjoituksena. Ihan vaan siksi jos toinen on pesussa. Jossain asioissa pitää säästää varsinkin kun itse on kotiäitinä ja se on kyllä sisävaatteet. Ne on monesti kyllä puuvillaisia, mutta markettitavaraa. Haluaisin ostaa laadukasta, ekologista ja kaunista vaatetta mutta kun lapsellakin on mielipide ja rahakukkaro ei ole pohjaton niin toimimme näin. Myös kenkiin (kotimaisuus, ehkä paljasjalka) olisi kiva panostaa enemmän mutta kasvava jalka, potkupyöräily, yleinen rymyäminen niin kyllä se jää siihen että kunhan on välikausilla coretex, talvella sama ja lämmin vuori sekä kesällä mitkä lenkkarit nyt lapsi valitsee kaupasta.

Budjettisyistä meillä ei ole käytössä gugguu, metsola, mini rodini tms, esim Newbie ja name it hintaluokka ja kuosit ovat minulle mieluisampia. En myöskään erityisesti pidä ko firmojen kuoseista ja vielä vähemmän pidän siitä hypestä ja statuksen tavoittelusta mikä noihin vaatteisiin (osin) liittyy. Uskon kyllä käyttöhyötyihin teidän perheessä!

Mulla kauneus on juurikin sellainen arvo, että olen muutaman merkkivaatteen per lapsi valmis ostamaan joka vuosi. Muutoin taloustilanne vaatii edullisempaa linjaa.

Kestävyys tulee esiin ulkovaatteita valittaessa erityisesti alle kouluikäisille. Varsinkin kun toivon niiden kiertävän sisarukselta toiselle. Silloin valitsen Reimatec ja Kaxs Protex tuotteita.
Sisävaatteissa esim. Villervallan legginssit kestää konttaamista ja kuivuria loistavasti verrattuna halvempiin merkkeihin.

Jälleenmyyntiin en panosta, koska lahjoitan valtaosan jääneistä mun ystäville eteenpäin. Mutta ekologisinta on se, että ostan valtaosan sisävaatteista lapsille facebookin kirpputorilta.

Mulle mätsäävät asukokonaisuudet merkistä riippumatta on tietyllä tavalla statusta nostattava asia. Niinku että viestitetään että tätä hommaa on mietitty eli muutoinkin hyvinvointia on mietitty. Pinnallista, mutta mun kohdalla totta. Ihastelen kauniisti puettuja lapsia siis muillakin, mutta siihen liittyy enemmän paidan sävyyn mätsäävät sukat kuin vaatemerkit.

Kun lapset oli pienempiä merkkivaatteita oli enemmän tai nykyään merkit on muuttuneet eli lapset entistä enemmän itse määrittää merkit jotka ovat heille merkkejä.
Miksi ostan / ostin merkkivaatteita? Varmasti paljon sen takia että niitä näkyy paljon somessa ja silmä tavallaan tottuu niistä pitämään ja varsinkin kotimaisen vaatteen ostoa pidetään huomattavasti hyväksyttävämpänä kuin jonkin ketjuliikkeen vaatteen.
Isompien lasten kohdalla tuota jälleenmyyntiarvoa ei kyllä oikein ole, kun vaatteet sopii jo niin kauan päälle että jos yleensä olevat käytön jälkeen suht ehjiä niin ei ne kovin hyviltä enää näytä. Meillä vaatteet siis laitetaan käytöstä pois kun vaate on oikeasti pieni.
Pitkälti tottumisasia itselle luultavasti merkkivaatteiden ostaminen luultavasti on. Helppoa etsiä tutuilta merkeiltä sopivia vaatteita käyttöö. Ja toisaalta niiden hiukan kalliimpi hinta tekee sen että käytössä olevat vaatemäärät pysyvät kohtuullisina ja tätä kautta arki myös helppona pyörittää kun vaatekaapit ei vyöry päälle.

Tässäkin asiassa tulee realiteetit vastaan vähän eri tavalla kun niitä muksuja on esim kolme todella eläväistä poikaa, kuten meillä. Isoimmalla pikkukoululaisella on tälle syksylle nyt kolmannet kengät, housuista puhumattakaan.. Mutta meillä käytetään juuri siitäkin syystä merkkivaatteita- Voidaan ostaa ne hyväkuntoisina käytettyinä, jolloin ei tarvii maksaa täyttä hintaa, koska ei myöskään tarvita sitä ihan priimaa, mutta saadaan kombinaationa visuaalisesti kelpaavia, pesun ja käytön kestäviä! ja lompakolle sopivia.. Me voidaan sitten käyttää ne loppuun, tai hyvällä tuurilla säästää pienemmälle veljelle. Harvoin meiltä jää mitään myytäväksi. Mutta edullisen hintaluokan uusi vaate, esim prisman omalta ”merkiltä” juuri koettuna:näyttää kivalta, tuntuu kivalta, mutta rikki parin käytön jälkeen, eikä kangas ja kuvat kestä jatkuvaa pesua.

Hyviä pointteja 😊 Ei siinä ole mitään hävettävää että tykkää pukea lapsia kauniisti ja myös samalla kestävästi

Kaupallinen yhteistyö

Karoliina Pentikäinen

Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan-blogi on yksi Suomen ensimmäisiä perheblogeja. 13-vuotisen historiansa aikana blogissa on eletty Karoliinan ja tämän perheen elämänvaiheita iloista suruihin ja arjesta juhlaan. Nykyisin Karoliina, 38, asuu uusperheensä kanssa Tampereen Pyynikillä. Perheeseen kuuluu aviomiehen lisäksi 13-vuotias esikoinen ja 4-vuotiaat kaksoset. Ruuhkavuosien lisäksi Karoliina kirjoittaa naiseudesta, kauneudesta, kodista ja hyvinvoinnista. Balanssi on Karoliinan teema vuodelle 2024!

Arkisto

X