Kaikkien kuvien oikeudet omistaa Marika Koliseva ja niiden kopioiminen ja luvaton käyttö on rikos.

Mä muistan ku eilisen, kun otin ton ensimmäisen kuvan. Oltiin Hennin kanssa salilla, ensimmäistä kertaa toisen raskauden jälkeen. Otettiin innoissamme ennen -kuvat, jotta voidaan sitten joskus verrata, miten niitä tuloksia tulee. Kotona kun pääsin koneelle ja avasin kuvan, aloin itkeä. En tajunnut kuinka paljon olin lihonut. Kuinka paljon sitä painoa oikeasti pääsi kertymään. Suljin vaan sen tiedoston ja päätin, etten enää ikinä katso sitä. Kun niitä tuloksia alkoi vähän tulla ja kuvia teki mieli vertailla, vilkaisin äkkiä eroa ja suljin taas inhon vallassa tuon ensimmäisen kuvan mielestäni. Hävetti se, miten päästin itseni repsahtamaan ihan täysin. Ajan myötä mä kuitenkin tajusin, ettei mulla ole mitään hävettävää. Raskaus muuttaa kehoa, sitä sattuu. Mä olen tästä kehosta tuonut maailmaan kaksi lasta ja kyllä se saa näkyä. Mutta en silti halunnut sen olevan mikään syy lopettaa itsestäni huolehtimista. Enää mun ei tarvitse häpeillä kameran edessä, mutta en myöskään häpeä vanhoja kuvia. Päinvastoin, olen ylpeä! Kuinka pitkän matkan mä olenkaan tullut ton ensimmäisen kuvan jälkeen. Oon muuttanut täysin mun vartalon, elämäntavat ja elämänasenteen. Oon onnellisempi kuin ikinä ja nyt on aika kerrata, miten tähän on tultu.

Ennen treenin sisältöä, aloitetaan siitä, missä se treenaaminen tapahtuu. Mä olen kokeillut nyt kolmea erilaista ”paikkaa”. Babyfit -palvelua kotona, Lady Linea ja Elixiaa. Babyfitistä kertovat postauksen löytyvät mun blogista googlettamalla ja se on paras vaihtoehto sillon, kun kotoa lähteminen on vaikeaa tai lähellä ei ole salia. Mutta sillon kun haluaa kunnolla tuloksia niin mun kokemuksen mukaan siihen treeniin tarvitsee kyllä sen oman rauhan, eikä sitä jatkuvaa ”tuliko kakka, mihin sattuu, onko nälkä” -sähläystä. Lady Line ja Elixia ovat siis olleet nämä mun kaksi kotisalia ja molemmista paikoista kokemukset omaavana ajattelin tehdä teille listaa niiden eroista ja hyvistä ja huonoista puolista. Nämä kaikki kuvat on tosiaan kuvattu Turun Länsikeskuksen Elixialla. Mä en olisi ikinä päässyt näihin tuloksiin ilman kunnon kuntosalia, joten onhan se aika loogista kertoa niistäkin.

Jos aloitetaan sijainnista. Sijaintihan nyt riippuu aina ihan täysin siitä, missä itse asut. Suurin syy siihen, miksi vaihdoin Lady Linelta Elixialle oli sijainti, sillä Lady Linelle oli aina se pahimmillaan 30 minuutin matka, kun taas Elixialle hurautan paljon nopeammin. Elixialle tulee myös bussit paljon paremmin ja mulla ei päivisin ole autoa käytössä, joten se oli mulle iso plussa. Lady Linelle oli aina niin hankala lähteä, eikä sitä sitten jaksanut ikinä lähteä ajelamaan ja treenit jäi treenaamatta. Keväällä mulla oli pitkä tauko, kun en vaan jaksanut lähteä ikinä niin kauas. Nyt kun käyn Elixialla ja se on niin lähellä niin voin laiskuuden väistyessä vaikka lenkkeillä salille.

Toinen iso mietinnänaihe on aukioloajat. Lady Linella totuin siihen, että sali oli auki aamuviidestä iltayhteentoista, joten sinne pääsi aika vapaasti. Tosin mielestäni sali olisi voinut olla samontein kahteentoista, sillä tossa tuli vähän kiire. Mä pääsin salille aiemmin aina vasta kun lapset olivat nukkumassa ja Topias kotona, joten lähdin salilta aina vasta yhdeltätoista. Se verotti työaikoja ja nukkumista entisestään koliikin lisäksi ja ehkä osittain sen takia sitä ei niin usein jaksanut. Elixialle vaihtaessa pelätyin, että milloin oikein pääsen treenaamaan kun sali on auki pisimmillään vain iltakymmeneen ja lyhkäsimmillään vain kuuteen. Pian kuitenkin tajusin, että eihän sillä ole mitään väliä, koska 1. Sali on nyt niin lähellä ja 2. Voin ottaa lapset mukaan. Mistä päästäänkin seuraavaan kohtaan.

Lapsiparkki. Lady Linella sitä ei ole, suuri miinus. Elixialta lapsiparkki löytyy ja se on avoinna aamupäivällä ja iltapäivällä, päivällä se on jonkun aikaa suljettuna, aukioloajat löytyvät täältä. Lapsiparkki aukeaa yhdeksältä ja menee kiinni 12.15. Toi on ihan hyvä aika muuten, mutta välillä kun lasten kanssa menee aamulla kaikki mahdollinen pieleen niin tulee vähän kiire ehtiä treenaamaan. Jos aukioloaikaa venyttäisi sen 45 minuuttia siihen yhteen niin ehtisi aamuisin aina täydellisesti treenaamaan! Muille toi saattaa olla tosin aivan passeli aika, mutta me ollaan aina joka paikasta myöhässä niin ehkä ollaan vähän poikkeustapaus 😀 Meidän molemmat lapset on viihtyneet lapsiparkissa loistavasti. Kaikki Elixian hoitajat ovat aivan ihanan aurinkoisia ja ammattitaitoisia, sinne on aina ilo jättää lapset leikkimään. Meillä ei ole tullut yhtään itkua tai vahinkoa, koska siellä on lapsille oma vessa ja niin paljon tekemistä, ettei vanhempien poissaoloa melkein ehdi huomaamaan. Enää en osaisi luopua lapsiparkista, kun olen päässyt sen makuun, Elixia saa tästä ainakin miljoona plussaa 😀 Lisäksi Elixialla järjestetään ryhmäliikuntaa äideille ja vauvoille ja taaperoille, mutta en ehtinyt harmikseni niitä vielä kokeilemaan ennen kuin ne jäivät kesätauolle.

Kuntosalilaitteita kummallakin salilla on aika tasapuolisesti, mutta Elixialla kirjo on kyllä laajempi. Täällä on tullut vastaan monta laitetta, joita en ole ikinä edes nähnyt ennen. Lämmittelylaitteita Elixialla on myös huomattavasti enemmän, monta rivillistä eikä ikinä tarvitse jonottaa. Lady Linella oli vain kaksi juoksumattoa, eivätkä ne sitten olleet ikinä vapaina.

Kummankin salin tilat ovat todella siistit ja laadukkaat. Elixian tilat ovat avarammat ja mahdut paremmin treenaamaan, kun taas Lady Linen tilat ovat enemmänkin sillaiset kotoisat. Mä pidin alkuun Lady Linessa eniten juuri siitä, että sali oli pienempi, koska itsetuntoni oli niin heikko ja halusin olla rauhassa. Siksi Elixialle vaihtaminen vähän jännitti. Elixialle treenatessa sainkin sitten heti huomata, että kaikki tekevät siellä niin keskittyneesti sitä omaa treeniään, itseni mukaanlukien, että ei siinä ehdi kenenkään muun treenit kiinnostaa.

Ryhmäliikuntatarjonta on kummallakin salilla erilainen. Elixialla on kaksi salia ja mahdollisuuksia on enemmän, mutta kummallakaan kuntosalilla en ole jäänyt mistään paitsi. Ne aiemmin mainitsemani vauvaliikuntatunnit ovat iso plussa, mutta kaipaisin Elixialle lisää tanssillista sisältöä! Lady Linella kävin lähes ainoastaan sh’bamissa ja se on älyttömän hauskaa.

Kummankin salin palveluihin kuuluu myös personal trainer -palvelut. Elixian 10 kerran paketti maksaa 609 euroa ja Lady Linen 10 kerran paketti on 786 euroa. Lisäksi Elixialla on mahdollisuus valita erilaisia muotoja pt-paketeista. Voit treenata yksin, kaverin kanssa, ryhmässä tai xpressinä. Kummankin salin jäsenyyteen kuului ainakin minun liittyessäni kaksi personal trainer -tapaamista, jotta harjoittelu lähtee hyvin käyntiin, mutta Lady Linen sivuilta en löytänyt enää mitään infoa tästä. Lady Linella aloittaessani ensimmäinen tapaaminen, ladyvartti, oli tosiaan sen 15 minuutin mittainen keskustelu tavoittestani. Toisella 15 minuuttisella sain saliohjelman. Elixialla koin nämä personal trainer -tapaamiset paljonpaljon hyödyttävimmiksi. Ensimmäisellä kerralla personal trainerini Tuomas teki minulle omien tavoitteideni pohjalta ohjelman, joka käytiin läpi paljon yksityiskohtaisemmin ja pääsin näkemään, miltä niiden liikeiden oikeasti pitäisi näyttää ja tuntua ja mitä hyötyä niistä on. Treenini lähtivät hyvin käyntiin kun vihdoin oli salilla sellainen olo, että tiesin mitä olen tekemässä. Sitten tuli valitettavasti kuvioihin se välilevyn pullistuma ja jouduin olemaan pari viikkoa poissa. Kun aloitin taas treenaamisen niin se lähti yllättävän hyvin käyntiin, kun jätin pois ne pari liikettä, joihin en enää kyennyt. Minulla oli täydellinen aloitusohjelma ja sen kanssa selkä alkoi kuntoutua tosi hienosti!

Mulla on pohjalla kuitenkin vuosien liikuntaharrastukset, joten odotetusti kunto lähti kohenemaan nopeasti, mutta ohjelma jäi puutteelliseksi mun loukkaantumisen takia. Piti siis saada uusi ohjelma tämän välilevynpullistuman rajoissa. Päätin siis käyttää suunnitellun vastaisesti toisen pt -kertani jo nyt, jotta selkäni varmasti kuntoutuu hyvin. Tuomas jäi kesälomalle, joten pyysin vastaanotosta toista personal traineria auttamaan treenin jatkamisessa. Sain uudeksi personal trainerikseni Kain, jonka kanssa käytiin taas tavoitteet ja historia läpi ja lähdettiin rakentamaan uutta ohjelmaa. Molemmat Tuomas ja Kai onnistuivat auttamaan mua paljon tämän mun huonon polvitilanteen kanssa. Mullahan on molemmat polvet aika huonossa kunnossa ja oikea on leikattu kaksi kertaa. Oon sen kanssa käynyt fysioterapiassa, mutta ennen näitä pt-kertoja en tajunnutkaan kuinka paljon se haittaa mun treeniä. Nyt osaan keskittyä siihen liikkeitä tehdessä, eikä polvi enää vie voimaa treeniltä.

Näissä kuvissakin esiintyvä Kai teki mulle nyt siis uuden ohjelman tämän mun edellisen ohjelman rinnalle. Tässä kohtaa voisin sanoa vaikka mitä hienoa termiä, mutta tottapuhuen mä unohdin kaiken varmaan heti kun salilta lähdin. Kuitenkin kaikissa liikkeissä ja sarjoissa on oma tarkoituksensa, josta mä en osaa teille kertoa mitään, koska oon näissä asioissa niin aloittelija. Juuri tästä syystää treenaaminen kannattaa aina aloittaa pt:n kanssa! En ikinä saisi näin paljon treenistä irti, jos olisin lähtenyt tekemään vain itsekseni. Nyt tosiaan teen vuorotellen kahta ohjelmaa; toinen on koko vartalolle ja toinen vain alavartalolle, koska haluan keskittyä siihen. Sitä aina kuvittelee tekevänsä salilla kaikkensa, kunnes treenaat pt:n kanssa ja huomaat, ettet ikinä ole hikoillut niin paljon. Alussa Tuomaksen mulle tekemä ohjelma oli tosi rankka ja olin ylpeä kun oon nyt päässyt lisäämään painoja. Nyt kun oli tämä toinen pt-tapaaminen niin huomasin, että jos treenaisin useammin pt:n kanssa niin niitä painoja olisi lisätty jo paljon enemmän, en edes tiennyt että musta saa irti näin paljon kun Kai laittoi mut tekemään! Olisi ihan superia treenata pt:n kanssa pidempään, pääsisin lopuistakin löllöistä eroon tuossa tuokiossa ja lihaksia tilalle. Valitettavasti se ei vaan ole mun budjetissa, vaikka olisikin täysin sen rahan arvoista. Ehkä vielä joskus! Suosittelen tosi lämpimästi Elixian personal trainer -palveluita, löydätte varmasti lihaksia, joista ette ole tienneetkään ja saatte juuri toiveittenne mukaista treeniä.

Personal trainereista kuntosalivertailuun palatakseni voisin seuraavaksi kertoa lisäpalveluista. Kummaltakin salilta löytyy infrapunasauna ja solarium, mutta Lady Linella on vielä lisäksi hierontatuolit. Elixialla hierontatuolit eivät onnistuisi, koska kaiken järjen mukaan ne olisivat aina varattuna, koska Elixia on aika paljon isompi paikka. Lady Linella solarium kuuluu jäsenyyteen, kun taas Elixialla se maksaa erikseen. Elixian infrapunasauna on iso ja sinne mahtuu paljon ihmisiä, mutta sen lämpötilaa ei voi itse säätää. Lady Linella infrapunasaunoja on kaksi; 2 hengen ja 4 hengen ja niihin pitää varata aina aika, mutta niissä sitten taas saa itse päättää lämpötilan. Lady Linelle plussaa siitä, että infrapunasaunan edessä on lehtihylly, josta voit napata luettavaa mukaan, tätä voisikin ehdottaa Elixialle. Mutta Elixialla taas ei tarvitsee jonottaa, joten tasan menevät pisteet.

Yksi puoli, jota en olisi ennen edes osannut ajatella on parkkipaikka. Elixialla on iso parkkipaikka ja viereisillä tonteilla on paljon paikkoja myös. Lady Linen parkkipaikalle mahtuu 6-7 autoa ja se sijaitsee valitettavasti juuri viereisen huoltoaseman tupakkapaikan kohdalla, joten mä en ainakaan voi jättää autoa siihen, koska käynnistäessä kaikki se tupakanhaju kulkeutuu heti ilmastoinnin mukana ympäri autoa. Jätin siellä yleensä sitten auton sinne huoltsikalle, mutta sekin on usein täynnä. Lisäksi molemmat salit saavat iiiiiison miinuksen siitä, että kummankin vieressä on Hesburger………. 😀

Kummankin salin henkilökunta on ollut ihanan ystävällistä ja avuliasta, mutta tällainen asiakaspalvelunatsi löytää silti vähän sanottavaa. Lady Linelle pientä kehittämisen tarvetta löytyisi asiakkaiden tervehtimisestä. Elixialla on aina ensimmäisenä vastassa hymyilevä vastaanottovirkailija, mutta Lady Linella henkilökunta usein puuhasi pää painuksissa omiaan, eikä nostanut katsettaan tervehtiäkseen. Lisäksi mun on pakko antaa vähän noottia siitä, että olen kolme kertaa sanonut Lady Linen kolmelle eri työntekijälle siitä, että solariumiin voisi lisätä lapun muistuttamaan kävijöitä laitteen puhdistamisesta, koska hurjan moni ei sitä tee ja on ikävää käyttää 10 minuuttia laitteen puhdistamiseen, mutta siltikään sen yhden erittäin helpon lapun lisääminen ei ole onnistunut. Kaikki muu sielläkin kuitenkin sujui oikein hienosti! Mähän otan aina talvella sen solkkukuurin ton atooppisen ihottuman takia, enkä tahtoisi joutua aina hankaamaan hulluna muiden jättämää likaa desinfiointiaineen kera…

Nyt en taida keksiä muuta verrattavaa näistä kahdesta salista! Molempia voin suositella, mutta kyllä Elixia on noussut mulle ykköseksi. Siellä käyminen on vain lapsiparkin ansioista niin paljon helpompaa ja vaivattomampaa, että Elixia ottaa kärkisijan jo senkin ansiosta. Jos teillä on jotain kysyttävää näistä niin heittäkää kommentteihin!

Jatkoin salijäsenyyttäni 3 viikkoa synnytyksen jälkeen, mutta alkuun en laihduttanut yhtään, kunhan yritin herätellä lihaksia, jotta pääsisin kivuista paremmin eroon. Imetyksen takia en tietenkään voinut myöskään vähentää energiansaantia vaan päinvastoin sitä piti lisätä. Paino ei pudonnut mulla imetyksen aikana yhtään ja se oli aika iso pettymys, koska kuvittelin kovasti, että saan syödä rauhassa mitä haluan ja että paino putoaa imetyksen ansiosta itsestään.

Halusin alkuun vain päästä rasvasta eroon mahdollisimman nopeasti, joten keskityin aerobiseen liikuntaan ja tein päälle sitten jonkin verran lihaskuntoa. En sitten tiedä, mikä on tossa vaiheessa suositeltavaa, mutta mulle tämä ainakin toimi. Muutenkin on kivempi nyt keskittyä paremmin niihin lihaksiin kun se rasva on jo pudotettu suurimmaksi osaksi. En tehnyt tossa alkuvaiheessa minkään tietyn ohjelman mukaan, vaan kuuntelin vain kroppaani ja tein sitä, mikä tuntui hyvältä. Hölkkäsin juoksumatolla ja tykkäsin kovasti siitä, kunnes loukkasin nilkkani ja siirryin sitten pyöräilyyn. Se oli myös tosi tehokasta ja mieluista. Alkuun kun kunto oli niin huono ja liikunta oli vähän puuduttavaa niin otin vaan reippaasti vaikka jonkun kirjan siihen kuntopyörälle mukaan niin jaksoi polkea kauemmin.

Mulle on ollut liikunnan kanssa tosi tärkeää se, etten pakottanut itseäni salille niinä päivinä kun ei siltä tuntunut. Jos fiilis ei vaan ollut sopiva niin jätin suosiolla treenin pois, sillä mun kokemuksien mukaan väkisin salille raahautuminen tappaa sen innon. Jokaisen pitäisi löytää joku laji, jota tekee mielellään! Alussa se aina on vähän pakkopullaa, ainakin mulle, koska kunto on niin huono ja koko homma tuntuu turhalta, mutta kyllä se sitten helpottaa.

Salitreenin lisäksi jatkan pian taas futiksen pelaamista. Aloitin senkin pian synnytyksen jälkeen, mutta loukkasin sen nilkkani ja se vaivaa edelleen. Jatkoin harrastusta tollaisessa höntsäjoukkueessa maalivahtina, sillä sen mun nilkka vielä kestää, mutta sitten tuli se välilevynpullistuma ja jouduin samontein jäämään pois. Nyt aion lähiviikkoina uskaltautua takaisin kentälle, enkä malta odottaa sitä. Futis on aina ollut mulle todellinen henkireikä ja oon onnekas kun oon löytänyt jo 7 -vuotiaana harrastuksen, joka ei ikinä tunnu pakkopullalta ja jokaisiin treeneihin lähtee hymy huulilla. Kaikkien lajien höntsäjoukkueet on mun mielestä aivan loistava lisämauste kuntosalitreenin kylkeen pitämään liikuntainnostusta yllä.

Ruoan kanssa oon pitänyt myös tosi simppelin linjan. En karppaa, mutta välttelen turhia hiilareita. En siis syönyt laihduttamisen aikana leipää, pastaa, perunaa tai riisiä. Nyt syön niitä silloin tällöin, lähinnä leipää kun himo iskee, mutta en edelleenkään syö pastaa, riisiä tai perunaa. Niiden sijaan syön aterioilla kasviksia! Naminaminami. Porkkana on ultimatelemppari, muita herkullisia on kukkakaali, parsakaali, tankoparsa ja punasipuli. Kasvikset on ehdottomasti parhaimmillaan höyrytettyinä, mutta joskus heitän ne myös uuniin. Lopetin myös vuodenvaihteessa punaisen lihan syömisen ja sen olen kokenut tosi hyväksi ratkaisuksi. Pari kertaa olen syönyt hampurilaisen, mutta muuten syön kanaa ja kalaa, enkä kyllä kaipaakaan punaista lihaa.

Niinkuin tavallisen ruoan kanssa, herkuissakaan en ole totaalikieltäytyjä. Siitä ei seuraa mitään hyvää. Aina tulee se sortuminen ja överit. Mutta sitten kun luvan kanssa herkuttelet silloin tällöin, ei ne herkut tunnu enää niin suurelta houkutukselta. Tuskin olisin laihtunut yhtään sen nopeammin ilman viikottaista herkkupäivää, koska olisin sitten vetänyt aina kuun lopussa herkkuja puolen vuoden herkkupäivien edestä. Mulla on ollut myös tässä matkan varrella monta kautta, kun en ole syystä tai toisesta liikkunut ja olen sitten syönyt ihan mitä sattuu, mutta eipä nekään ole olleet mikään maailmanloppu.

Oon yrittänyt pitää sen säännöllisen ruokarytmin, mutta sekään ei ole maailman helpointa lasten kanssa. Yritän kantaa mukana myslipatukoita ja ateriankorvauspatukoita, koska ne on paljon parempia, kuin että vedät sitten kauheaan nälkään jotain epäterveellistä mättöä. Tietenkin olisi parasta syödä ne kaksi lämmintä ateriaa täydellisen ruokaympyrän mukaan ja terveellinen aamiainen, välipala ja iltapaka, mutta etenkin äitinä täytyy vähän oikoa kulmia. Mä en ainakaan pysty tollaiseen supersuoritukseen ja onneksi olen elävä todiste siitä, että kyllä tämä onnistuu vähän helpommallakin.

Mulla on myös tietty näitä luottotuotteita, joita käytän kun yllättää herkutteluhimo. Kerroinkin teille joskus aiemmin niistä Fazerin Pitaleipä ”sipseistä”. Ne on edelleen herkkua suolaisen himoon! Makeanhimoon yritän syödä purkkaa ja xylitolpastilleita. Lisäksi esim. Cittareissa on usein tosi laaja sokerittomien karkkien osasto, sieltä löytyy monia hyviä ja vähäkalorisia herkkuja. Dietorellet on mm. tosi hyviä ja käteviä, koska niissä on paperit ja niitä voi heittää aina pari laukunpohjalle. Aina kaupungilla jos iskee nälkä ja herkkuhimo niin haen itelleni smoothien Jungle Juice Barista. Ne on ihan parhaita! Ennen kun tänne tuli JJB, ostin smoothieita Arnoldsista, nekin on ihan hyviä. Mä otan aina Pink Pantherin, mutta appelsiinimehulla, koska oon omenalle allerginen. Se vie ainakin multa makeanhimon! Siihen tulee muistaakseni mehun ja jäiden lisäksi banaania, mansikkaa, ananasta ja passionhedelmää. Hedelmäsoseet on myös kivoja välipaloja ja etenkin Muksun päärynäpiltti auttaa makeanhimoon. Juon myös paljon Fun lightia, ennen vedin pepsi maxia, mutta tämä ei rasita hampaita pepsin tavoin. Fun Lightin metsämarja maistuu ihan Dietorelle -karkeille, joten se on ollut mun vakkari, mutta nyt kesällä oon juonut granaattiomena-mansikkaa, koska se on ihanan virkistävä kuumalla säällä, jota kovasti odottelen takaisin. Skyrin rahkat on treenin jälkeen ja välipalaksi parhaita, paljon protskua, vähän rasvaa ja maistuu namilta. Mun lemppareita on vanilja, mustikka ja kuningatar. Topiaksen lemppareita on banaani, mansikka ja myöskin kuningatar.

Mä oon pitänyt ruokapuolen aika simppelinä, enkä oo kyllä onnistunut vielä kyllästymään. Mun ehdoton lemppariruoka on uunissa paistetut broilerin fileepihvit, jotka maustan itse, sekä höyrytetty porkkana ja sipuli. Porkkana on niin makea ja sipuli vahva, ettei siihen tarvitse mitään kastikkeita. Sitten rasvatonta raejuustoa vähän sivuun. Kala on aina hyvää sillaisenaan, mutta siihenkin saa paljon makua ilman mitään kastikkeita kun laittaa vaan sipulia, tomaattia tai sitruunaa päälle. Välillä vaihdan lihan ja kasvikset salaatteihin ja sillon käytän kastikkeena joko limen mehua tai rasvattomaan kermaviiliin itse tekemääni sekoitusta. Kaikkein simppelein ja herkullisin salaatinkastike syntyy kermaviilistä, sitruunamehusta, Sallisen peruna- ja kasvismausteesta sekä ripauksesta pippuria. Oon pyrkinyt jättämään salaateista juustot ja krutongit pois, mutta aina välillä täytyy muistaa herkutella. Tän hetken lempparisalaattiin tulee tammenlehväsalaattia, kirsikkatomaattia, kurkkua, mansikkaa, savulohta ja limeä. Simppeli ja tosi herkullinen, kannattaa kokeilla ennen kuin mansikkakausi loppuu. Lidlistä saa sillaisia valmiiksi savustettuja lohifileitä, jotka maksaa muistaakseni vitosen ja mä syön sillasesta kaksi ateriaa.

Tämä laihdutus on ollut meille vähän hankalaa kaikkien osalta, koska Ava on niin nirso, ettei syö mun ruokia, joten Topias tekee aina jotain perus pastaa ja kastiketta, jota he sitten syö. Jos en jaksa tehdä omia mössöjä niin syön samaa ruokaa, mutta yritän tehdä jotain terveellisempää. Nykyään Topiaskin  jo ottaa mut huomioon ja tekee osan ruoasta ilman kastiketta ja höyryttää mulle porkkanoita pastan sijaan. Ihana mies! Olisinhan tämän painon voinut pudottaa nopeamminkin, jos jaksaisin aina tehdä omat ruoat, mutta ainakin nyt sain toivottavasti pysyviä tuloksia kun olen pudotellut ihan rauhassa.

Olen pystynyt syömään edelleen tosi hyvin ravintoloissa, mutta kavereiden yhteiset illat ovat mahdottomia, kun ne ovat aina täynnä herkkuja, enkä voi enkä halua vastustaa. Ravintolassa sen sijaan tilaan jopa mieluummin terveellisen annoksen, kuin jonkun överimätön. On lähtiessäkin parempi fiilis kun ei ole liian raskas olo. Terveelliset ateriat on ihan yhtä hyviä. Salaatit on monissa ravintoloissa aika surkeita, mutta jos niistä löytyy hyviä niin kannattaa tilata ilman kastiketta tai valita mahdollisesti se kermaviilipohjainen kastike. Itse kuitenkin tilaan yleensä mieluiten jonkin kana- tai kala-annoksen, mutta pyydän perunoiden tilalle uunikasvikset. Olen ennen vihannut porkkanaa, mutta laihdutuksen myötä siitä on tullut mun suurin herkku, joten ei tarvitse kahdesti miettiä otanko kuivaa perunaa vai herkulliset kasvikset. Pari kertaa on tullut kauhea pettymys kun niihin kasviksiin ei kuulunutkaan yhtään porkkanaa 😀

Veden juominen on perinteisesti tosi tärkeää ja oon siinä tosi huono. Mä en juo ikinä tarpeeksi ja turpoan tosi helposti kun nesteet aina kerääntyy. Yritän tsempata sen kanssa, mutta edes mitkään muistutussovellukset ei ole auttanut. Enkä ikinä muista täyttää jääkaappiin pulloja. Tämä on mun seuraava haaste, jossa aion onnistua, sillä veden juominen nopeuttaa aineenvaihduntaa, helpottaa laihtumista ja saa ihonkin voimaan paremmin. Liikaa sitä ei kuitenkaan saa hörppiä, mutta mulle se ei tuota ongelmaa…. Joku systeemi pitäisi nyt keksiä, että tulisi juotua se 3 litraa päivässä.

Treenaaminen tuo mukanaan aina myös niitä haasteita, mutta niiden ei kannata antaa lannistaa. Aiemmin mainitsemieni juttujen lisäksi mulla on yksi rakenteellinen vika, jonka takia jotkut asiat ovat mulle hankalia. Nimittäin mulla on tosi notko selkä! En pysty esim punnerruksissa pitelemään itseäni suorassa, eikä liike tee silloin hyvää keholle. Tähänkin auttaa vähän se vatsa- ja selkälihaksien vahvistaminen ja Elixiassa katsottiinkin mulle sopivat liikkeet pt:n kanssa. Mä en nimittäin pääse vatsalihasliikkeissä mitenkään ylös, koska mun selkä laittaa vastaan eikä suoristu kunnolla. Perinteisissä selkälihasliikkeissä on myös vaikea saada oikeita lihaksia stimuloitua. Aiemmin en jaksanut edes yrittää, koska ajattelin olevani vaan niin huono ja nolo, mutta nyt tiedän, että näihin rajoitteisiin on syy ja teen sen rajoissa. Jos siis teillä tuntuu olevan ongelmia jonkun asian kanssa niin kannattaa aina mainita pt:lle siitä!

Siinä vaiheessa kun on vielä sitä painoa pudotettavana niin mun mielestä ehdottomasti paras tapa polttaa kaloreita on ryhmäliikunta. Siinä tulee vähän sitä tunnetta, että on pakko vetää täysillä kun muutkin tekee. Yksinään sitä aina luovuttaa liian helpolla. Mä en ole Elixialla käynyt vielä kuin yhdellä Bootylicious -tunnilla ja se oli tosi kiva ja hullun raskas, mutta oon niin ujo menemään mihinkään, etten ole uskaltanut testata muita yksin. Pelkään aina jääväni jälkeen kun nämä tunnit ovat mulle ihan uusia, enkä yhtään tiedä mitä siellä tehdään. Lisäksi mua harmittaa, kun en pysty tekemään välttämättä kaikkia liikkeitä näiden rajoittavien tekijöiden takia. Pitäisi vaan ottaa itseään niskasta kiinni ja mennä niille tunneille, sillä jos siellä ei tule hiki niin ei sitten missään!

Mä voisin heittää tähän vielä jotain settiä siitä, minkä kuvittelin olevan mahdollista ja toimivaa. Eli miten voit ihan yhtä hyvin treenata vaikka olet äiti, kun sitä vauvaa voi käyttää painona ja ottaa taaperon mukaan jumppaamaan ja kaloritkin palaa itsestään kun juokset lasten perässä. Mutta joo o, ihan täyttä huijausta. Kilot nimenomaan kertyy helpommin kun siihen surkean päivän rasitukseen tulee otettua lääkkeeksi se suklaalevy ja mitään terveellistä ruokaakaan ei ehdi tehdä kun on niin kiire lasten kanssa. Treenaaminen on aina vähän mahdottomuus ja vaikka lapsiparkki sen mahdollistaa niin joudut tuijottamaan aina sitä kelloa ja kiirehtimään treeniä. Sitten kun vihdoin pääsisit rauhassa salille niin salit menee jo kiinni. Valvominen ja stressi pahentaa tilannetta entisestään ja jos saat sitä omaa aikaa niin mä ainakin poden huonoa omatuntoa siitä, että Topias on yksin lasten kanssa ja kiirehdin senkin takia takaisin.

Kuten huomaatte niin tässä postauksessa ei ollut mitään salaista superkikkaa tai hullua ohjelmaa, jonka avulla laihtuu. Tässä on mun kokemukset oikeasti maltillisista ja realistisista keinoista saavuttaa pysyviä tuloksia. Kaiken ei tarvitse olla rakettitiedettä vaan ihan sillä kuuluisalla maalaisjärjellä ja kohtuudella pääsee jo pitkälle. Kuluta enemmän kuin syöt, tai edes saman verran. Kannattaa käydä kehonkoostumusmittauksessa, jotta näet vähän todellisempia lukuja ja mittoja. Laihduttaminen on vaikeaa, todella vaikeaa, mutta kyllä se onnistuu kun jaksat tarpeeksi monta kertaa epäonnistua ja tuskastua kaikkeen siihen liittyvään. Jossain kohtaa sitä yhtäkkiä huomaakin vaan olevansa elämänsä kunnossa.

En ole mikään kedon kaunein ja hennoin kukkanen ja töitä mulla riittää vielä. Ja vaikka mun tavoite oli alussa pudottaa enemmän painoa, niin oon nyt päättänyt olla vaan kroppani kanssa sinut. Nyt mä keskityn vain parantamaan mun kehon valmiuksia, enkä välitä enää mistään painosta. Vaikka mun reidet löllyy, maha on löysä ja peppukin voisi olla paljon timmimpi, niin tämä on mun kroppa ja tuun sen kanssa elämään toivottavasti vielä kymmeniä vuosia ja haluan nyt vain varmistaa, että ne vuodet sujuvat mahdollisimman kivuttomasti. Toivottavasti tästä oli jollekin apua!

Kaikki vaatteet H&M

Kengät Puma

Ps. Moikkaus kaikille teille kivoille lukijoille, jotka ootte tulleet nykäsemään hihasta, moikataan kun treenataan! 😉

♥ Emilia