Köyhyys – Vilaus ennakkotehtäviini

Heti ensimmäisenä on pakko sanoa: aivan valtava kiitos teille kaikille kommenteista edelliseen postaukseen! Olen saanut teidän neuvoistanne aivan hirveästi apua ja pystyin sisäistämään todella virheeni. Enkä varmasti ole ainoa, joka saa niistä apua, sillä ehkä nyt tulevaisuudessa ihmiset löytävät googlettamalla tiensä minun ennakkotehtävääni ja muutkin voivat oppia virheistäni. Muutama sanoikin, että oppimaan sinne kouluun mennään, eikä hakiessa vielä sitä alaa kuulukaan osata ja olette kyllä ihan oikeassa. Taso on kuitenkin niin kova, että vähän enemmän osaamista sinne varmasti kaivataan jo pääsykokeissa. Onneksi minulla on nyt ensi vuotta odottamassa kaikki teidän mahtavat neuvonne! Tällä kertaa päätin esitellä teille journalismin ennakkotehtäviin kuuluneen artikkelin. Toistaiseksi jätetään tämä kuitenkin tähän, ettei mene liian tylsäksi ja huomenna onkin luvassa jotain aaaaivan erilaista! Tehtävän ohjeistus kuului näin:

Tehtävä 3: kirjallinen tehtävä
Tehtävänanto ja toteutustapa: 
Kirjoita 3000 merkin (sis. välilyönnit) mittainen journalistinen artikkeli aiheesta KÖYHYYS. Käytä vähintään kahta itse haastattelemaasi lähdettä ja huomioi työssäsi journalistisen objektiivisuuden vaatimus. Mieti journalistista artikkelia, joka voisi sopia julkaistavaksi verkkojulkaisu Tutkassa (http://www.tutka.pro). Artikkelissa on oltava suora lainaus tai suoria lainauksia vähintään yhdeltä itse haastattelemaltasi henkilöltä. Älä kirjoita esseetä tai esitelmää.

Rajaa aihe ja anna artikkelillesi otsikko ja käytä väliotsikoita. Kirjoita verkkojulkaisuun soveltuvaa tiivistä suomen kieltä. Hanki taustatietoa ja pitäydy faktoissa, älä keksi sepitteellistä tekstiä. Käytä toimittajan tiedonhankintakeinoja:

  • haastattelut
  • omat havainnot
  • kirjalliset lähteet
  • media
  • tilastot.

Merkitse artikkelisi loppuun haastateltavien nimet, haastattelun ajankohta ja paikka. Tätä osuutta ei lasketa merkkimäärään.

Arviointikriteerit:

  • aiheen rajaus ja mielenkiintoinen näkökulma
  • kyky tehdä havaintoja ja hyödyntää niitä tekstissä
  • artikkelin selkeä rakenne ja oikeakielisyys
  • journalistisuuden ja julkaisupaikan huomioon ottaminen
  • lähdemateriaalin monipuolinen käyttö
  • persoonallinen ote
  • otsikointi.

Tässä tehtävässä päänvaivaa tuotti taas kerran merkkimäärä. En ole joutunut sitten ylioppilaskirjoitusten miettimään tekstin tiivistämistä, enkä muistanut kuinka hankalaa se on. Tuntuu, että taas vähäisen merkkimäärän takia jäi paljon tärkeää asiaa sanomatta. En olisi myöskään halunnut tinkiä kauheasti tekstityylistä ja ”ylimääräisistä” lauseista, jotka eivät olleet niinkään täynnä asiaa, mutta toivat kuitenkin erilaista sisältöä artikkeliin ja ovat näyte juurikin siitä persoonallisesta otteesta. Pitemmittä puheitta, tässä on lopputulos:

 

Virallisesti köyhä jo 21 -vuotiaana

21 -vuotias Hanna on tuttu näky kaveripiirin illanvietoissa, tosin ei ikinä drinkki kädessä.

”Opiskelen merkonomiksi ja asun vuokralla isovanhempieni omistamassa yksiössä. Saan opintotukea 425 euroa kuukaudessa ja isovanhempani antavat minun asua täällä alhaisella 300 euron vuokralla”, Hanna kertoo. Hanna elää yksinkertaisesti, mutta pakollisten laskujen jälkeen Hannalle jää elämiseen rahaa kuukaudessa vain 28 euroa. ”Vanhempani maksavat autoon liittyvät kuluni, jotta voin käydä koulussa. Lisäksi auto on minulle keino tienata rahaa.” Viikonloput Hanna viettää pubeissa päivystävänä kuskina kavereille. Bensarahoilla Hanna saa kaappeihin ruokaa. ”Jos joskus tahtoo lähteä itse juhlimaan, pitää edellisenä viikonloppuna kerätä paljon rahaa kuskina”, Hanna naurahtaa.

Hanna ei mitenkään selviä 28 eurolla kuukaudessa, joten hän saa apua vanhemmiltaan. ”Tuntuu pahalta pyytää rahaa vanhemmilta, koska he ovat itsekin tiukilla”, Hanna huokaa. Hannalla ei kuitenkaan ole vaihtoehtoja. Töitäkään ei voi tehdä opintojen sivussa, koska Kela iskee tuloihin kiinni ja vetää opintotuet pois. ”Tuntuu, että opiskelusta rangaistaan. Olisi paljon helpompaa mennä jo töihin, koska minulla on työkokemusta. En kuitenkaan tahtoisi viedä työpaikkaa joltain toiselta, joka on ensin monta vuotta kituuttanut opintotuella”, Hanna puntaroi. Työpaikat ovat kiven alla ja koulussakin varoitellaan Hannan luokkaa työttömäksi valmistumisesta. ”Lähdin opiskelemaan sillä mielellä, että kyllä nyt kolme vuotta voi elää köyhyydessä. Nyt suurin pelkoni on, että tämä on vain esimakua loppuelämästäni köyhyydessä.”

Köyhä tai ei, heinäkuussa Hanna tullaan kuitenkin näkemään Ruisrockissa, kuten aiempinakin vuosina. ”Lipun ostamisesta minun on turha haaveilla, mutta talkoolaisena pääsee köyhäkin oman talkoovuoron jälkeen nauttimaan.”

Väliaikaisesti köyhä

24 -vuotias Elina jäi yksinhuoltajaksi ja kahden asunnon loukkoon. ”Sain kiireellisen vuokra-asunnon kaupungilta, mutta ex-mieheni jäi omistusasuntoomme, eikä suostunut maksamaan lainanlyhennyksiä”, Elina kertoo. Elina sai maaliskuussa palkkaa ja elatusmaksuja yhteensä 1590 euroa. ”Jouduin maksamaan vuokran lisäksi lainanlyhennykset, lasten sairaskulut, pakolliset laskut sekä autoon menevät kulut, jotta pääsen töihin. Sosiaalitoimisto ei myönnä minulle toimeentulotukea, koska asumiskuluja ei luokitella kohtuullisiksi, vaikka kahden asunnon tilanne on väliaikainen”.

Elinalle jää kuukaudessa noin 100 euroa kolmen hengen perheensä ruokkimiseen. ”Joudun tinkimään kaikesta, enkä voi tehdä mitään itseäni varten. Kaikki raha menee elämiseen ja lapsiin, sillä tärkein prioriteettini on huolehtia, etteivät lapset tajua, missä tilanteessa olemme. Onneksi tilanteeni on väliaikainen. Ilman sitä tietoa en selviäisi.”

Vuoden 2014 köyhyysraja oli 1170 euroa, eli virallisesti Elina ei ole köyhä. ”Sano se lasten reikäisille haalareille”, Elina naurahtaa. ”Toivon päättäjien heräävän siihen, ettei köyhyys ole mustavalkoista.”

Mitäs ajatuksia tästä heräsi? Mentiinkö metsään ja pahasti? Saako sen viimeisenkin haaveen pääsykoekutsusta haudata?

 

Kommentit

27 kommenttia
Avatar

Minun tietääkseni opiskelija ei saa toimeentulotukea.. Tai siis todella harva saa, koska siihen hänen tuloihin lasketaan mukaan hänelle myönnetty opintolaina, vaikka hän ei sitä nostaisi. Tämä siis sen takia, että toimeentulotuki on ihan se ”viimeinen” tuki mitä haetaan.

Avatar

Minulle heräsi tästä sellainen ajatus, että tuo ensimmäinen haastattelu on siinä mielessä ”huono”, että kyse ei ole mielestäni köyhyydestä. Koska opiskelijalla on oikeus a)tienata kuussa ainakin 660e, josta KELA ei rokota (taulukot sun muut näkee KELAn sivuilta) b)hänellä on oikeus opintolainaan, jonka mahdollisesti hänen puolesta valtio maksaa 40% (tämä siis uusi juttu, josta myös saa tietoa KELAn sivuilta)… Muuta en oikein osaa kommentoida, vaikutti ihan hyvältä tekstiltä! 🙂
Terveisin opiskelija

Avatar

Lisäys edelliseen, että korjatkaa, jos olen väärässä. Kirjoitin siis yllä olevan tekstin korkeakouluopinnoista.

Avatar

Olisin kirjoittanut alkuun köyhyydestä ilmiönä, sitten kuinka laaja se ilmiö on ja ketä koskettaa. Tämän jälkeen esimerkkitapaukset. Ja kuten Olga kommentoikin niin totta, opiskelijat eivät Suomessa nyt periaatteessa ole köyhiä. Pohjoismaisten opiskelijoiden saama opintotuki on aivan omaa luokkaansa ja siitä kannattaa olla ylpeä. Monessa muussa maassa opiskelijat asuvat opiskeluaikansa joko kotona tai asuntolassa, kun taas pohjoismaissa monet asuvat yksin. Lisäksi koulutuksemme on pääsääntöisesti ilmaista ja saamme vielä kaikenlisäksi syödä alennettua (tai ilmaista) kouluruokaa…

Mutta muuten sanoisin, että kirjoitat hyvin ja sujuvasti. Tekstiäsi oli ilo lukea! 🙂

Avatar

Niin ja lähteitä olisi ehdottomasti tarvinnut mukaan. Muista myös perehtyä oikeanlaiseen lähdeviittaustekniikkaan! Tsemppiä!

Avatar

Olen kanssasi samaa mieltä, että juurikin tästä syystä ensimmäinen haastattelu ei kolahtanut. Lisätäkseni vielä, opiskelija saa tienata 660 euroa niiltä kuukausilta, kun nostaa opintotukea ja asumislisää. Esim. kesäkuukausia tämä ei kosketa. Vuodessa saa tienata bruttona 7920 euroa, vaikka nostaisi jopa 12 kuukaudelta opintotuet. Itse olen siis täysipäiväinen opiskelija, joka työskentelee opintojensa ohella. En ole yksikään vuosi voinut nostaa edes sitä normaalia 9 tukikuukautta/vuosi, mutten missään nimessä siitä valita. Olen otettu siitä, että töitä on ja niitä teenkin mielelläni ajoittaisesta kiireestä huolimatta.

Avatar

Toki kaikki ei toimeentulotukea halua hakea, mutta herää kysymys miksi elää vanhempiensa rahoilla ja kituutella 28:lla eurolla kuukaudessa, ja sen varassa että saa kuskaamisesta tarpeeksi rahaa.. Samaan aikaan voisi hakea sosiaalitoimistosta hänelle kuuluvan avun jonka tarpeessa selkeästi on. tätä siis näkee ihan oikeessa elämässä, opiskelijat jotka ei käy töissä murehtii itsensä masennukseen asti kun ei ole rahaa, sitten kun kysyy että oletko ajattellut hakea toimeentulotukea niille kuukausille kun opiskelet: en todellakaan! Jep..

Avatar

Hanna naurahtaa ja Elina naurahtaa. Turhaa toistoa ja tuntuu että olet tehokeinona yrittänyt käyttää sellaista surullista mustaa huumoria, mutta se ei toimi kun molemmat tarinat päättyvät samalla lailla.

Avatar

Tätä oli kiva lukee, mut itse olisin jonkun kirjalähteen ja tilaston tai jotain mediaa lainannu, kun nekin mainittiin, täytit tavallaan 2/5 nuista, mun näkökulmasta 🙂 mut muuten hyvä teksti! Eikä kannata pääsykoehaaveita kuopata vielä! 🙂

Avatar

Mun mielestä olet tehnyt tosi hyvää työtä, varsinkin, kun ajattelee sun aikataulua yms. Ja tosi vähän on noissa merkkejä käytössä eli hankaloittaa hommaa. Pitäisi olla paljon aikaa, että voisi muokata kirjoittamaansa ja pohtia parhaat lauserakenteita. Mä jäin kaipaamaan tässä otsikkoa koko jutulle. Nyt mun mielestä tässä on kaksi väliotsikkoa vaan. Toinen asia, mitä kaipasin, oli sun oma näkökanta tai havainnot. Sitä olisin tuonut paremmin esille. Pidän peukkuja, että pääset pääsykokeisiin!!

Avatar

Mielenkiintoinen teksti ja taas tosi sujuvaa ja helppolukuista kieltä. Lähteitä et ole juuri käyttänyt vaikka se oli hyvän vastauksen kriteerinä. Nyt teksti on vain haastattelua eikä siinä ole ns. asiatekstiä juurikaan, artikkelisi ei tuota lukijalle uutta tietoa. Ajattelemisen aihetta kylläkin. Minusta viimeinen kappale on erityisen hyvä, varsinkin lainaus reikäisistä haalareista.

Avatar

Mielenkiintoinen teksti ja taas tosi sujuvaa ja helppolukuista kieltä. Lähteitä et ole juuri käyttänyt vaikka se oli hyvän vastauksen kriteerinä. Nyt teksti on vain haastattelua eikä siinä ole ns. asiatekstiä juurikaan, artikkelisi ei tuota lukijalle uutta tietoa. Ajattelemisen aihetta kylläkin. Minusta viimeinen kappale on erityisen hyvä, varsinkin lainaus reikäisistä haalareista.

Avatar

En ole mikään alan ammattilainen, mutta minusta tässä oli aika paljon lainausta tekstistä ja melko vähän faktaa, lopussa joku lause virallisesta köysyysrajasta. Sinänsä oli kyllä ihan mielenkiintoinen teksti, ja vähän erilaiset tarinat köyhyyden takana. Jos tekstin pitäisi olla ”neutraali” (…huomioi työssäsi journalistisen objektiivisuuden vaatimus) niin Kelan opintotukia ja työntekoa koskevaa pätkää olisi voinut tarkentaa; opiskelija saa tientata melko paljonkin ilman että menettää tuet 🙂 vaikka 600e kuussa lisätuloa tuntuu opiskelijasta paljolta.. Toiset tienaavat tosin nämä tulorajat täyteen jo kesällä ja näinollen eivät voi tienata enää lukukauden aikana tai jos tienaavat niin näiltä osin opintotuki menetetään. Tämäkin on kuitenkin vain hyvä, jotta opinnot saataisin päätökseen mahdollisimman nopeasti, ja siirryttäisiin työelämään täysipainoisiksi veronmaksajiksi, jotta saadaan seuraaville opiskelijoille tuet maksettua opintojen ajaksi 🙂 Uskon, että sinusta on ainesta tähän kouluun, ja varmasti kun pääset kunnolla keskittymään tehtäviin ja saat ammattilaisilta täälläkin vinkkejä mitä voisi kehittää niin onnistut kyllä! tsemppiä.

Avatar

Luin mielenkiinnolla. Olisin tämän jaksanut lukea lehdestäkin. Ei valittamista. Tykkäsin. Hyvä Emilia.

Avatar

Tuo lainausmerkkien käyttö sitaateissa on brittiläinen ja yhdysvaltalainen malli. Suomessa käytetään viivamuotoa, eli esimerkiksi:
– Rahaa elämiseen jää 28 euroa, Hanna kertoo.
Alkuun tulee tietenkin pitkä viiva, mutta sitä en tähän kommenttiin jaksa väkertää 😀
Lisäksi tekstiä voisi keventää kappalejaolla, ja yleensä se tapahtuukin itsestään oikealla lainaustyylillä, sillä aina ennen viivalainausta tulee väli kuin myös sen jälkeen.
Kannattaa myös välttää naurahtaa- tai huokaa-sanojen tapaisia ilmauksia repliikin perässä. Nämä eivät tarkoita puhumista. Niin tylsältä kuin se kuulostaakin kannattaa käyttää vain verbejä sanoo tai kertoo – tai muuta yhtä ”kuivaa” ilmaisua. Tämän opin itsekin vasta yliopistossa tekstikritiikin tunnilla. Opiskelen siis yliopistossa tiedotusoppia, nykyistä journalistiikkaa. Nämä nyt ovat asioita, joita kaikki tuskin huomioivat, joten en pidä niitä pahoina virheinä. Kaiken kaikkiaan muuten ihan helpo pääsykoeteksti, ja siitä huomaa, että sulla on käsitys siitä, mikä on lehtiteksti. Kaikilla ei sitä ole edes ensimmäisenä vuonna 😀
Loppu oli myös hyvä tekstissä, varsinkin lasten reikäiset haalarit -ilmaus. Toisin kuin muut kommentoijat, en jäänyt kaipaamaan kummoisemmin faktatietoa. Ei sitä näin lyhyeen tekstiin saa kovin paljoa mahdutettua. Köyhyysrajan määrittelyyn olisi hyvä ollut laittaa lähde.
Viimeisenä: en suosittele kliseisen ilmaisun päättäjien heräämisen tai herättämisen käyttöä. ”Tullaan näkemään” ei kuulu lehtitekstiin, mutta nämä ilmaisut hioutuvat pois sitten opiskellessa 🙂

Avatar

”Töitäkään ei voi tehdä opintojen sivussa, koska Kela iskee tuloihin kiinni ja vetää opintotuet pois. ”Tuntuu, että opiskelusta rangaistaan.”
Tämä särähti korvaan. Kyllähän opiskelijat saavat töitä tehdä. Ymmärrän kyllä, että tämä ei tullut sinun suustasi, mutta sen olosi voinut jotenkin ”korjata tai kyseenalaistaa” tekstissä.
Tekstit olivat mielenkiintoisia, siitä paljon plussaa! Olisin voinut lukea enemmänkin.:)

Avatar

Niin kuin osa edellisistä on jo maininnut, opiskelija saa käydä töissä, ja se jopa kannattaa (osa-aikaisena). Itse tein töitä 2-4 vuoroa viikossa, ja sain sen n.800e kuukaudessa palkkaa bruttona. En nostanut koko vuodelta tukia (eikä moni muukaan nosta, sillä harva opiskelee 12kk vuodesta, vaikka koululla kirjoilla onkin), ja koin ehdottomasti, että työskentely kannatti. Jos en olisi käynyt töissä, olisin joutunut vanhempien pussin armoille…

Sitten teksteihisi: lähteitä olisi voinut käyttää, kelan tulorajoista mainita, ja kertoa muutamilla lauseilla yleisesti köyhyydestä. Tämä tekstisi oli kuitenkin parempi kuin edellinen, joten en hylkäisi haaveita vielä 🙂

Ps. oletko muuten ajatellut hakea ammatikorkeaan esimerkiksi liiketaloutta lukemaan? Se voisi olla aivan yhtä hyvin toinen vaihtoehto, mikäli et pääse hakemaasi kouluun 🙂

Avatar

Mun mielestä mielenkiintoisesti kirjoitettu! Hyvä 🙂
Jos joku miinus täytyy alasta mitään tietämättömänä kaivaa, niin en olisi itse kirjannut ihan noin paljon lainauksia. Noin suuri lainauksien määrä vähentää mielestäni sun oman kirjoitustekniikan näyttöä.
Muusta tulee peukku 🙂

Avatar

Opiskelijan kertomuksen olisi voinut jättää pois, ja keskittyä vain tuohon jälkimmäiseen juttuun. Olisit jäsentänyt homman vaikka siten että ensin olisit esitellyt haastateltavan tilanteen, ja sen perään kirjoittanut faktatietoa, tilastoja yms. Lopuksi vielä haastateltavan kommentti.. ja tietysti siten että fakta ja tilanne nivoutuvat yhteen. Käsitteiden määritteleminen on myös korkeakouluopinnoissa tärkeää, eli käsite köyhyys olisi pitänyt avata ja kertoa millaista se suomessa on, jolloin tietämätönkin lukija saisi uutta tietoa.
Tsemppiä kuitenkin, eihän sitä tiedä millainen taso pääsykokeissa on tänä vuonna!

Avatar

Mutta ei kai sitä ensimmäistä haastattelua voinut jättää pois, jos kahta haastattelua piti lähteinä käyttää?

Itse en alasta tiedä mitään, koska omat opinnot sijoittuvat muuhun suuntaan. Tästä tekstistä kuitenkin tykkäsin, ja jaksoin lukea sen mielenkiinnolla loppuun (toisin kuin edellisen). Kuten joku muukin mainitsi, otsikointi tuntui kahdelta väliotsikolta ja pääotsikko tuntui puuttuvan. Toisaalta jäin kaipaamaan faktatietoa köyhyydestä, mutta toisaalta en, sillä olit kuitenkin tekstin loppuun kiteyttänyt vuoden 2014 kököyhyysrajan. Pääsykoekutsusta en uskalla veikata mitään, mutta toivon, että sinut sinne kutsutaan.

Avatar

Itse en olisi ehkä jakanut tuota kahtia. Noin pieneen merkkimäärään ahdettuna kaksi toisistaan erilaista tarinaa ei oikein nyt sovi. Olisin itse ehkä valinnut yhden näkökulman, johon poimin kahdesta haastattelusta asioita. Nyt tämä ei tunnu yhtenäiseltä artikkelilta, vaan kahden eri henkilön lyhyinä esittelyinä. Olisit voinut esimerkiksi ottaa näkökulmaksi tuon ”virallisesti köyhä jo parikymppisenä” ja sitten kertoa enemmän siitä, miltä tuntuu olla köyhä noin nuorena ja mitä se käytännössä on, ja sitten mukaan omia ajatuksia, lainauksia ja faktatietoa myös.

Olen myös samaa mieltä edellisten kanssa siitä, että tiivistää pystyisi ja tuossa on ehkä vähän liikaakin lainauksia. Tästä ei nyt sen takia oikein saa kiinni, että mikä on jutun pointti. Tavallaan punainen lanka puuttuu kokonaan ja tässä on vain lainattu sanomisia, enemmän vaan mukaan sun omaa!

Jos siis nyt katson arviointikriteerejä, niin tästä ehkä puuttuu mielenkiintoinen näkökulma ja persoonallisuus: se ei voi tulla esille, jos omaa tekstiäsi ja näkökulmaa ei juuri ole. /: Samalla otsikointi on ehkä vähän erikoinen, koska se ei nyt kuvaa kuin ensimmäistä pätkää. Lähteetkin puuttuvat, kun tuossa ilmeisesti olisi niitä pitänyt käyttää. Ei siis ehkä parasta antia, jos vertaa esimerkiksi edelliseen tehtävään. Toivotaan kuitenkin parasta! Ja en kyllä itse ole mikään alan ammattilainen, että osaisin arvioida, mutta näitä tuli mieleeni.

Avatar

Muuten kiva, mutta tuossa oli kyllä selkeä asiavirhe noissa opiskelijan tuloissa ja tulorajoissa. Lisäksi itse korkeakouluopiskelijana täytyy huomauttaa, että oikeastaan kaikissa mahdollisissa tuotetuissa tesksteissä tulisi tuoda esiin jotenkin omaa näkökulmaa ja jotain sellaista omaa. Ei välttämättä suoraan mitään omaa mielipidettä, mutta jotain omia kommentteja tms. Noissa kummassakaan et tuonut oikein kirjoittajan näkökulmaa tai ajatuksia esiin mitenkään. ”Omat havainnot” oli näköjään tuossa arviointikriteereissäkin ja niitä en oikein kummastakaan löytänyt. Selkeä otsikointi on myös tärkeä ja puuttui kokonaan. Meillä yliopistossa kaikista esseistä, raporteista, oppimistehtävistä yms. ropisee pisteitä pois heti jos otsikko puuttuu/on huono. Kirjoitat ihan hyvin, mutta tosiaan oma näkökulma, otsikointi, lähteet ja persoonallisuus puuttui. Persoonallisuuden uskoisin etenkin olevan noissa pääsykokeissa tärkeä ja sellainen erottava tekijä hakijoiden välillä, sillä valtaosa journalismia opiskelemaan hakevista osaa kyllä varmaan kirjoittaa kieliopillisesti sujuvaa tekstiä…

Avatar

Niin ja siis ”huono” otiskko on juuri sellainen suoraan tehtävänannosta revitty. Jos tehtävänä on vaikka kirjoittaa essee Karl Marxin koirista, niin huono otsikko olisi ”Karl Marxin koirat”. Otiskossa pitäisi olla jotain houkuttelevaa ja sellaista joka saa jatkamaan lukemista. Sun otikot oli juuri tuollaisia jotka meillä ainakin rankattaisi siihen ”sama kuin ei otsikkoa ollenkaan”-kategoriaan. Ja siis sori, mun EI ole tarkoitus olla mitenkään ilkeä tms. Ajattelin nyt vaan kommentoida ja kertoa tuollaisia korkeakoulujen aika yleisiä arviointijuttuja. Ethän ota mitenkään henkilökohtaisesti! 🙂

Avatar

Journalistisessa tekstissä EI pidä tuoda omaa näkökulmaa esiin, vaan nimenomaan täytyy olla objektiivinen. Juttu ei ollut tajunnan räjäyttävä, mutta minun mielestäni on turha mussuttaa lähteistä ja siitä, kuinka montaa lähdettä on käytetty. Kaiken kaikkiaan aika aiheelle tyypillinen juttu kyseessä – sellainen, jota lehdet ovat pullollaan. Ei siis huono, mutta ei mieletönkään. Seuraavaan juttuun, oli se sitten toisen vuoden pääsykoekutsu tai ensimmäinen koulutehtävä, kannattaa korjata muotovirheet. Muu opetetaan.

Itselläni oli kokemusta toimittajan työstä ennen kuin menin Tampereen yliopistoon, enkä tosin koe oppineeni juuri mitään nyt 23-vuotiaana valmistuessani yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi. Vaikka pääsykokeet olivat erimuotoiset yliopistossa kuin ammattikorkeassa, on silti ihan sama, kuinka paljon osaa. Moni meillä sai ensimmäisistä kielenhuollon kokeista ykkösen asteikolla yhdestä viiteen… Etkä todellakaan kuulu tähän ykköseen 😀

Avatar

Minullekin särähti korvaan tuo selkeä asiavirhe, kuinka opiskelija ei saisi tienata. Kyllä saa, opintolainaa saa, itse opiskelu ilmaista ja kuka opiskelija omistaa auton? Esimerkiksi olisin valinnut jotain ihan muuta siis. Ja lainauksia turhan paljon, enemmän olisin omaa tekstiä sisällyttänyt. Ei kuitenkaan missään nimessä huonosti kirjoitettu.

Avatar

Mun mielestä teksti oli hyvä ja mielenkiintoinen. Lähteen puuttuminen ja varsinaisen otsikon puuttuminen joo ehkä miinus mutta sekin riippuu mitä ne painottaa. Ja musta opiskelijan mukaan otto oli perusteltua: vaikka ne ei olis köyhiä sillon kun nostetaan tuet, opintolaina ja tehään töitä se maksimi määrä nii todellisuus on monesti just aivan toinen. Ei kaikki saa töitä opintojen aikana tai ei tarpeeks vuoroja et ehtis tienaa sitä 600-800 e. Monesti kun on työnantajan päätettävissä ne vuorot, jolloin tulot jää köyhyysrajan alapuolelle. Vaikka opiskelijat on hyvässä asemassa nii monella silti on vaikeuksia pärjätä. Tärkeä haastattelu musta siis

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä