10X TAAPERON LEMPIJUTUT SYYSKUUSSA

1. Pyllistäminen. Kuten olen instassa kertonut, ja paljon jakanut kuvia, meidän taapero käsittelee tunteitaan pyllistämällä. Tätä on ollut niin hauskaa seurata, kuukauden verran hän on pyllistellyt vaan ihan koko ajan. Suuttuessa, ilahtuessa, innostuessa, aina jos tulee paljon tunteita, hän pyllistää ja pysyy siinä, kunnes on rauhoittunut. Ihan hirveän hauska tapa! Nyt tosin pyllistäminen on alkanut vähentyä ja seuraksi on tullut myös muita eleitä ja juttuja, joten saa nähdä onko pyllistelyvaihe pian ohi.

2. Käsien puuskaan laittaminen. Taapero oppi taannoin laittamaan kädet puuskaan ja nyt aina ”suuttuessaan” laittaa kädet puuskaan ja yrittää näyttää vihaiselta. Ja kaikkia tietenkin naurattaa tämä hirveästi! Ja naurusta nauttivana hän sitten tekee sitä uudestaan ja uudestaan ja oikein yrittää saada muut nauramaan. Tää on hänestä hurjan hauskaa, ja meistä kyllä myös.

3. Vilkuttaminen. Taapero oppi vilkuttamaan muistaakseni 11kk iässä, mutta nyt hän on innostunut siitä yhtäkkiä hirveästi ja haluaa koko ajan vilkuttaa kaikille. Ihan vaan, jos hän minun luotani siirtyy isin syliin, täytyy siinäkin äidille vilkuttaa heipat. Hän niin onnellisena vilkutti myös jätekeräysauton kuskille eilen ja silmät loistivat onnesta, kun kuski vilkutti takaisin.

4. Barbitalo on tällä hetkellä yksi taaperon lempileluista. Hän siis kantaa ja raahaa mukanaan kokonaista barbitaloa ja se on sitten jostain syystä hurjan hauskaa. Välillä hän heittää sen barbitalon esimerkiksi koiraa päin ja nauraa räkäisesti. Tullaan vielä olemaan pulassa tämän kanssa.

5. Koira on taaperolle nyt hurjan tärkeä. Hän koko ajan seuraa koiraa ja koira häntä. Taapero haluaisi halailla ja silitellä, mutta koira ei ole niin innoissaan huomiosta. Ja ihan syystä, koska vaikka taapero aiemmin niin kauniisti halaili koiraa, nyt trimmin jälkeen lyhytkarvainen koira onkin herättänyt hänessä jonkun sisäisen hirviön. Hyvästi hellät silitykset, tervetuloa repiminen ja lyöminen. Koiraa EI saa kiusata, mutta kun hän ei vielä oikein ymmärrä. Meillä ei aiempien lasten taaperoaikana vielä ollut koiraa, joten en ole varma, mikä olisi paras keino tehdä säännöt selviksi, mutta tutkitaan asiaa ja pidetään kyllä odotellessa koira turvassa. Onneksi Voldemort on kuitenkin niin äärettömän kiltti ja jos ei ehditä heti väliin, hän vain lähtee itse pois, eikä ikinä tee mitään.

6. Pillistä juominen. Meidän totaalitissittelijä ei suostunut pitkään aikaan juomaan mitään muuta kuin maitoa suoraan tissistä, mutta nyt hän on innostunut pilleistä. Hän ei edes jaksa juoda niin paljoa, mutta hän haluaa leikkiä pilleillä, joten hän aina pillimukistaan juodessaan sylkee koko ajan vedet ulos, kun ei jaksa enää nielaista. Mutta kun sitä pilliä on pakko saada imeskellä. Eikä se ole hauskaa, jos mukissa ei ole mitään.

7. Puhelimeen puhuminen. Taaperosta on hurjan hauskaa ”puhua” puhelimessa, tai leikkipuhelimessa. Hän on puhunut ihan oikeasti puhelimessa, tai siis kuunnellut oikeastaan, ja sitä myötä innostui koko ajan viemään muiden puhelimia ja laittamaan niitä korvalle. Ja sitten muiden täytyy heti laittaa puhelin tai käsi korvalle ja esittää, että puhutaan hänen kanssa puhelimessa. Jos hänellä ei ole puhelinta lähettyvillä, hän laittaa käden korvalle ja odottaa muiden laittavan myös.

8. Taskuvarkaudet. Meidän taaperosta on tullut aikamoinen taskuvaras. Hän on koko ajan tyhjentämässä muiden taskuja ja laukkuja, ja sitten voitonriemuisena pakenee saaliinsa kanssa. Paras saalis on tietenkin uhrin puhelin. Hän myös jaksaa todella pitkään keskittyä siihen taskun tyhjentämiseen, kunnes vihdoin saa haluamansa.

9. Tutti. Tutti on taaperolle edelleen tosi tärkeä. Ollaankin jo aika vahvasti sitä mieltä, että hän ei opi ikinä puhumaan, kun on koko ajan vain tutti suussa. Hänellä on yleensä useampi tutti aina hollilla ja sitten hän vuorottelee niiden kanssa ja testailee, että mikäs näistä oikein maistuu parhaalta.

10. Itse käveleminen. Taapero ei enää halua yhtään olla sylissä vaan koko ajan olisi pakko päästä maahan. Eikä ole kauhean mukavaa kantaa sitten sitä potkivaa, huutavaa ja koko ajan maahan pyrkivää taaperoa väkisin. Ja kun hänet laittaa maahan, hän saattaa hetken antaa pitää kädestä kiinni, mutta pian hän alkaa repiä sitä irti ja jos et päästä irti, hän heittäytyy koko painollaan roikkumaan sen käden varassa, eikä suostu kävelemään. Kun se pitää saada tehdä ihan itse. Ja hän ei todellakaan halua kävellä sinne suuntaan, mihin pitäisi, vaan vekkulilla ilmeellä varustettuna koko ajan vaihtaa suuntaa ja pakenee poispäin. Eteneminen on siis todella hidasta.

 

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä