SYNNYTYSSUUNNITELMA ONNISTUNEEN SYNNYTYKSEN TUKENA

synnytyssuunnitelma

Sonja Siikanen

Synnytyssuunnitelma oli avain onnistuneeseen synnytykseeni

Olen paljon puhunut siitä, kuinka viimeksi synnytyssuunnitelma herätti seuraajissa paljon tunteita. Taaperoa 2019 synnyttämään lähtiessä minulla oli tarkkaan kirjattuna ylös kaikki toiveeni synnytyksen edistymisestä, ja lisäksi olin käynyt pelkopolilla keskustelemassa ja lääkäri oli kirjannut ylös siellä heränneitä ajatuksia. Synnytyssuunnitelma oli minulle tärkein osa synnytykseen valmistautumista, ja se oli myös avain onnistuneeseen synnytykseen. Sain paljon kritiikkiä siitä, että en voi kuvitella synnytyksen menevän vain niin kuin suunnittelen, mutta se ei ole synnytyssuunnitelman idea. Kaikki synnyttäjät varmasti tietävät, että synnytyksessä voi käydä mitä vaan. Mutta hyvällä valmistautumisella on mahdollista vaikuttaa siihen, miten osa asioista etenee.

Minua myös netissä kutsuttiin kätilöiden painajaiseksi, mutta synnärillä ja osastolla sain vain ja ainoastaan kiitosta huolellisesta synnytyssuunnitelmastani, jonka ansiosta hoidon miettiminen oli helppoa. Kätilöiden mukaan olin miettinyt hienosti omia toiveitani ja osannut jäsennellä ajatukseni konkreettisesti, ja näitä oli helppo seurata. Sain keskittyä itse synnyttämiseen ja kätiöiden ei tarvinnut käyttää ylimääräistä aikaa kyselyihin. He tiesivät, mitä haluan, ja aina synnytyksen edistyessä varmistivat vain, että haluanhan edelleen menetellä näin. Tai kertoivat toiveideni pohjalta, että nyt voitaisi tehdä näin tai näin, ja mitä siitä seuraa. Synnytyssuunnitelma oli iso apu.

Omalla aktiivisuudella voi vaikuttaa synnytyksen etenemiseen

Minulla oli 2019 jo takana kaksi aika kurjaa synnytystä, etenkin verrattuna tähän kolmanteen. Ja jälkiviisaana huomasin, että noissa ensimmäisissä synnytyksissä olisi moni asia voinut mennä paremmin, jos olisin ollut paremmin valmistautunut. Menin vain liikaa sen mukaan, mitä sanottiin, enkä tiennyt tarpeeksi itse siitä, mitä pitäisi tehdä. Vaikka minulla on kaikissa synnytyksissäni ollut myös aivan ihania kätilöitä, heillä on siellä monta synnyttäjää, eivätkä he voi olla koko ajan pitelemässä kädestä. Silloin nuorempana en osannut olla itse tarpeeksi aktiivinen ja se näkyi vaikeina synnytyksinä. Nyt kolmannella kerralla kuitenkin kaikki sujui täydellisesti ja sain unelmieni synnytyksen. Siitä kiitän synnytyssuunnitelmaani, sekä loistavaa henkilökuntaa.

Osa synnytyssuunnitelmani toiveista on ehkä itsestäänselviä, mutta minua itseäni helpottaa tietää, että ne on kaikki kuitenkin kirjattu ylös. Silloin vältetään väärinkäsitykset ja mahdollisesti muuttuneiden käytäntöjen aiheuttama paha mieli. Ei tule mieleen mitään, mitä ei kannattaisi kirjoittaa ylös synnytyssuunnitelmaan.

Tätä on minulta paljon kyselty, ja vihdoin sain aikaiseksi tehdä tämän postauksen! Synnytyssuunnitelmasta olen paljon puhunut, mutta tässä pääsette nyt näkemään sanasta sanaan kopioituna viime synnytykseen kirjaamani toiveet. Tulostin nämä mukaan ihan paperille, mutta lisäksi kopioin ne Ipanan äitiyskorttiin, josta kätilöt aina toiveet tarkistavat. Kirjoitin postauksen loppuun vielä osion siitä, mitä muutoksia aion tällä kertaa tehdä.

synnytyssuunnitelma

Sonja Siikanen

Synnytyssuunnitelma näytti viimeksi tältä:

Huomioitavaa:

Tiedoissa lukee erään kätilön nimi, joka ei saa olla mukana hoidossa. Ei myöskään opiskelijoita tai muuta ylimääräistä henkilökuntaa.

Taustalla kokemus henkisestä synnytysväkivallasta, ethän huuda minulle tai vähättele minua synnyttäjänä.

Tiedoissani lukee pelkopolilla läpi käytyjä juttuja.

Ilmoitathan/pyydäthän luvan kaikkiin toimenpiteisiin ja toivon, että toimenpiteiden tarpeellisuudesta keskustellaan kanssani.

Ei episiotomiaa ilman lupaa, eikä ilman pakottavaa lääketieteellistä tarvetta.

Jos jostain syystä tulisi tarve hätäkasteelle, vauvan nimi lukee kirjekuoressa sairaalakassissa.

Pahin pelkoni synnytykseen liittyen on joutua sektioon, toivon että kaikissa päätöksissä huomioidaan vahva toive alatiesynnytyksestä.

Ymmärrän, että tietyissä olosuhteissa näitä toiveita ei voida toteuttaa, enkä oleta näiden toiveiden toimivan synnytyksen käsikirjoituksena. Luotan kätilön ammattitaitoon ja kaipaan tukea ja ohjausta, näiden toiveiden kirjoittaminen ylös vain auttaa minua keskittymään itse synnytykseen ja pääsemään yli aiemmasta synnytyspelosta. Toivon, että näiden toiveiden avulla synnytys sujuu mutkattomammin, jos en kivun keskellä ole itse enää kykenevä keskustelemaan asioista.

 

Toiveita:

Jos viikot ja tilanne sallivat, toiveena vesisynnytys ja polikliininen synnytys.

Jos polikliininen synnytys ei onnistu, toiveena perhehuone synnytyksen jälkeen. Jos perhehuonekaan ei onnistu, niin yksityishuone.

Toivon, että kannustetaan mahdollisimman paljon olemaan pystyasennossa ja edistämään synnytystä asennoilla ja liikkumisella.

Jos avautumisvaihe etenee hyvin ja vedet eivät ole menneet, toivon ettei kalvoja turhaan puhkaista.

Toivon, että oksitosiinia vältetään mahdollisimman pitkään, toivottavasti sitä ei tarvitse ollenkaan. Reagoin oksitosiiniin todella voimakkaasti. Etenkin jälkeisvaiheessa toivon, että istukalle annetaan rauhassa aikaa syntyä. Viimeksi en pystynyt pitämään vauvaa rinnalla kovien oksitosiinisupistusten takia.

Toivon, että avautumisen jälkeen voi odotella ponnistussupistuksia, koska koen, että itsestään tuleva ponnistuksentarve nopeutti edellistä ponnistusvaihetta ja nopeutti parantumista.

Jos tilanteessa mahdollista, haluaisin nostaa vauvan itse vatsalle/rinnalle, tai antaa isälle mahdollisuuden nostaa.

Jos synnytys päätyy sektioon, toivon, että isä saa olla koko ajan mukana ja saisin vauvan silti heti rinnalle, eikä vauvaa vietäisi pois ilman pakottavaa lääketieteellistä syytä.

 

Kivunlievitys:

Pitkittyneessä latenssivaiheessa mahdollisesti kipulääkkeitä, jotka eivät hidasta avautumista.

Tukihenkilöiltä hierontaa, lämpötyynyjä ja apua asentoihin.

Toiveena amme, mutta jos se ei onnistu niin ainakin suihku. Lämmin suihku on aiemmin ollut paras luonnollinen kivunlievityskeino.

Ilokaasua, kun luonnolliset keinot eivät enää tunnu riittävän. Ilokaasuun en reagoi kovin herkästi, joten se saa olla kovemmallakin.

Viimeisenä keinona epiduraali, mutta se on aiemmissa synnytyksissä hidastanut aina avautumista, joten jos pyydän sitä liian ajoissa, toivon että muistutetaan sen hidastavasta vaikutuksesta.

En halua akupunktiota, aquarakkuloita tai muita puudutteita.

 

Syntymän jälkeen:

Heti ihokontaktiin ja siinä mahdollisimman pitkään.

Napanuora saa sykkiä loppuun ennen kuin isä leikkaa sen.

Jos istukan syntymässä kestää, haluan yrittää nopeuttaa sitä imetyksellä ja luonnollisilla keinoilla oksitosiinin sijaan.

Mittaukset mielellään vasta, kun on aika nousta suihkuun.

Haluan rauhassa antaa aikaa ensi-imetykselle.

Huolellinen puudutus, jos tarvetta tikeille.

Ei vaatteita, vaan jatketaan ihokontaktia myös mittausten jälkeen ja osastolle siirtyessä.

Jos vauva pitäisi viedä muualle lääketieteellisistä syistä, toivon että isä saisi pysyä vauvan kanssa.

 

Osastolla:

Ei anneta tuttia.

Ei anneta lisämaitoa kysymättä, ensisijaisesti haluaisin yrittää tarvittaessa pumpata omaa maitoa annettavaksi, jos lisämaidolle on lääketieteellinen tarve painonnousun ulkopuolella. Aiempienkin lasten paino on noussut vähän hitaasti alussa, mutta nousee kyllä kunnolla sitten muutaman päivän jälkeen.

Jos lisämaitoa pitää keskustelun jälkeen antaa lääketieteellisestä syystä, toivon että se tehdään tavalla, joka ei vaikuta imetykseen ja imuotteeseen, esim hörpytyttämällä tai ruiskulla.

Toiveena aikainen kotiutus. Tästä poistin nyt postausta varten henkilökohtaisen syyn tälle toiveelle.

Toivon, että tarvittaessa imetystä tuetaan, täysimetyksen onnistuminen on minulle tärkeää.

synnytyssuunnitelma

© Sonja Siikanen

Tällä kertaa teen vielä muutoksia

Tämä synnytyssuunnitelma oli viime kerralla täydellinen, mutta koska viimeksi tuli taas uutta kokemusta, tällä kertaa haluan tehdä vielä vähän muutoksia. En toivo enää vesisynnytystä erityisesti, ellei avautuminen satu edistymään niin helposti, että tällä kertaa en epiduraalia tarvitse. En kuitenkaan usko olevani niin onnekas! Epiduraalitoiveeseen lisään, että oikeassa vaiheessa annettu epiduraali auttoi viimeksi synnytystä edistymään hurjalla vauhdilla, sillä pystyin paremmin rentoutumaan sen kanssa. Joten haluan ehdottomasti taas epiduraalin, kun siltä tuntuu!

En ole vieläkään varma, haluanko ammeeseen, joten ajattelin vaihtaa ensisijaiseksi toiveeksi suihkun, ja mahdollisesti sitten fiiliksen mukaan ammeen. Lisäksi lisään kivunlievitykseen erikseen maininnan, etten halua kohdunkaulan puudutetta edes tarjottavan. Sitä on jo monta kertaa kokeiltu ja se ei auta minulla. Synnytyksen edistymiseen liittyen aion vielä lisätä tuonne kohdan siitä, että nännihieronta on minulla todettu mahtavaksi luonnolliseksi oksitosiiniksi! Viimeksi sain synnytyksen käyntiin nännihieronnalla, eikä oksitosiinia tarvittu ollenkaan. Siitä saa siis minua mielellään muistuttaa, jos näyttää siltä, että synnytystä pitäisi edistää. Nännihieronta voisi toimia myös jälkeisten synnyttämisessä.

Ponnistusvaiheessa rauhaa

Kun olen täysin auennut, toivon rauhaa ja hiljaisuutta, en halua ponnistaa. Viimeksi en ponnistanut, vaan keskityin vain rentouttamaan lantiota supistusten aikana ja visualisoin vauvan laskeutuvan alas synnytyskanavassa. Jokaisella hengityksellä vauva liukui kuin itsestään ja ponnistin ensimmäisen kerran vasta, kun vauvan pää oli leveimmästä kohdasta tulossa ulos. Ponnistusvaihe sujui näin täydellisesti ja hurjan nopeasti! Haluan siis nyt kyllä tietää, että olen täysin auki, mutta sen jälkeen haluan vain keskittyä vartaloni tuntemuksiin, kunnes on aika nostaa vauva rinnalle.

Osastohoitoon liittyen lisään vielä, että minulla maito nousee aina 3-4 päivää synnytyksestä ja sen jälkeen vauvojen paino nousee kohinalla. Joten sairaalassa on turha huolestua siitä, ettei paino lähde vielä nousuun. Näillä lisäyksillä tuntuu, että synnytyssuunnitelma on valmis ja olen täydellisen valmistautunut synnytykseen, voin luottaa hoitohenkilökunnan ammattitaitoon ja keskittyä itse vain siihen tärkeimpään.

© Sonja Siikanen

Lue lisää

Synnytystarina 2019

Synnytystarina 2013

Synnytystarina 2011

Synnytysvalokuvaus

Valokuvaaja Sonja Siikanen

Kommentit

3 kommenttia
Avatar

Mun mielestä tää ei oltu kirjoitettu todellakaan sillä tyylillä, että tässä _vaadittaisiin_ väkipakolla jotain tiettyä toimintatapaa. Tässähän nimenomaan tuotiin esille omia toiveita ja niiden mukaan toimimista, JOS tilanne sen sallii.

Avatar

En ole kätilö vaan se joka tulee kuvioihin siinä vaiheessa kun tilanne ei mene vaatimuksiesi mukaan eli vauvalla voi olla joku hätänä. Muistathan että kaikkien päätavoite on saada lapsi turvallisesti maailmaan ja jos tilanne sen vaatii ei ole aikaa jäädä riitelemään siitä menikö asiat sinun vaatimusten mukaan. Ethän sinäkään vähättele ammattilaisen ammattitaitoa siinä missä sinä et halua vähättelevän sinua synnyttäjänä?
Muistathan myös että synnyttämässä on todennäköisesti myös muita etkä ole ainoa jolle koko henkilökunta antautuu.

Avatar

Odottavaa äitiä lienee turha muistuttaa, että kaikkien tavoitteesta saada lapsi turvallisesti maailmaan vai mitä?
Erikoista, että puhut vaatimuksista, itselleni ei tekstistä jäänyt sellaista kuvaa, että nämä Emilian listaamat asiat olisi vaatimuksia, vaan toiveita, ohjeita ja suunnitelmia. Kaikki todella asiallisia.

Hyvää vointia Emilia ja kaikkea hyvää loppuraskauteen ja synnytykseen!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä