Mini Rodinin Drop 2 tuli ulos. Tässä dropissa julkaistiin ulkovaatteet ja niiden ohella muutama sisävaate. Koko droppi oli täynnä aivan ihania luomuksia, vaikka alunperin lähdin hakemaan ainoastaan fleecehaalaria tytölle.
Olin aamulla Punavuoren Peikon lanseeraustilaisuudessa. Siellä esiteltiin mallistoa ja Rodinin historiaa muutamalla sanalla. Aika monelta kuului pettynyt huokaisu, kun toppahaalareiden tilanne tuli ilmi. Tänä vuonna haalareita saa isommassa koossa vain yhtä kuosia; sähkönsinistä pingviiniä. Pandaa, punaista täplää ja sinistä täplää tuli ainoastaan takkeina tai alle 100cm haalareina. Vauvoille tuli suloinen kevyttoppa, joka menee esimerkiksi lämpöpussin sisällä näppärästi.
Meille ei tullut uutta toppaa ollenkaan, koska ehdin jo etsiä kummallekin haalarit + takit kirppareilta. Pieni säästö on aina plussaa etenkin, kun käytettynä löytää kyllä hyvin. Sen sijaan lähdin Elsalle hakemaan fleecehaalaria talven autoilua varten. Pakkasilla on niin ärsyttävää topata lapsi automatkaa varten, kun siellä kaarassa sitten läkähtyy eikä turvaistuin mielestäni täytä turvallisuusvaatimuksia, jos välissä on toppaa. Tähän tarkoitukseen joku Lindexin pörröhaalari, Newbien neulehaalari tai vaikkapa tämä Rodinin fleecehaalari on paaaaaljon parempi ratkaisu.
Itse en osaa fleeceä laittaa lapselle haalarin alle. Sehän hiostaa tosi herkästi eikä harmi kyllä edes ime itseensä (ainakaan käytännöllisesti) sitä kosteutta. Tästä syystä suosittelen merinovillaa kerrospukeutumiseen. Ohut merinovilla on eduikseen ihoa vasten, koska sen tarkoitus on sitoa itseensä iholta tuleva kosteus jäämättä kuitenkaan märäksi. Meillä on aikaisemmin ollut merinot Popilta tai Reimalta, mutta nyt hetken mielijohteesta nappasin rekiltä kokeiluun Mini Rodinin oman.
Fleece on väriltään vaalea, mutta karkkipinkin sijaan likaiseen taittava. Ajattelepa esimerkiksi jotakin huonetta, jossa on harmaa vanha betoniseinä ja lapsi seisomaan sen eteen tämä asu päällä. Sävyjen ihanuutta! Haalari on mitoitukseltaan jännä, joten koko kannattaa valita tarkasti. Elsa on sen 75cm pitkä ja 68/74 mahtui vielä näennäisesti hyvin. Isoin ongelma kuitenkin tuli esiin, kun annoin neidin liikuskella haalari päällään. Kangas pingottautui ikävästi haaruksista, lahkeet nousivat ylös kontatessa ja käsiä nostellessa hihat eivät riittäneet peittämään edes rannetta. Koko 80/86 on hihoista hippasen liian pitkä ja lahkeista taas ihan todella todella liian pitkä. Ollaan siis pahasti kokojen välissä. Fleecehaalarin mittasuhteet ovat mielestäni isosti pielessä. Siinä missä hihat ovat hyvät, lahkeet taas ovat ylimitoitetut.
Merinovillahaalareita löytyy kaunis harmaa ja suloinen persikkaan taittava väri. Sävyä on hankala kuvailla, koska se ei ole maltillinen persikka vaan enemmän sellainen reipas ja pirteä. Kuvista saattaa vähän nähdä suuntaa kummastakin väristä. Tykkäsin haalarissa erityisesti etumuksessa olevasta nappirivistä.. helpottaa kummasti pukemista, kun ei tarvitse vetää pään yli koko haalaria. Vetoketju merinovillassa on mielestäni huono, koska ajan kanssa villa vähän ns. päästää pieniä säikeitä, jotka jää vetoketjun väliin ja haalari herkästi reikiintyy. Mitoitukseltaan tämä haalari on loistava ja resorit ovat kätevästi käännettävissa, joka kasvattaa käyttöikää. Otin tässäkin koon 80/86 ja haalari on varmaan 20% fleeceä pienempi.
Ostin myös merinovillaisen pipon siinä harmaan sävyssä. Otin 44,5cm päähän koon 48/50. Yritin kokovalinnalla tavoitella sitä, että pipo sopisi mahdollisimman pitkään. Se on nyt isohko, mutta aivan todella suloinen näin ja ihan käytettävissä jo. Pipo on hyvä talvella puuvillaisten lätsien alla, jolloin lämpö on taattu. Tiedätkö, kun kaupassa tulee vastaan joku halvempi pipo, jossa ominaisuudet eivät ole niin hyvät? No sellaisen alle merinovilla pipo on juuri hyvä!
Heräteostona tuli lompakkoa laihdutettua myös toisen pipon verran. Tuntuu, että meidän ylälaatikossa on tupsupipojen kokous meneillään. Tupsun lisäksi pipossa kiinnosti väri, joka vuorostaan taas on ihan karkkipinkki! Meille tuli Elsalle juuri tämän värinen haalari talveksi, joten siksi heräteostos oli oikein tarpeellinen. Otin tästäkin koon 48/50, koska edellinen koko ei mennyt päähän ollenkaan! Täytyy omaksi pettymykseksi sanoa, että pipojen mitoitukset olivat kyllä liian nafteja. Topille ei mennyt yksikään 52/54 pipo eikä liikkeissä sattunut olemaan isompaa. (Pää noin 53-54cm.) Tuossa resoripipossa suurin ongelma oli sisällä oleva fleece, joka tuntui olevan liian kireäksi ommeltu.
Ehkä suurimman suosion dropissa sai mäyrät ja moni mäyrävaatteista loppuikin kaupoista heti. Valkoista mäyrää tuli pelkästään puuvillana ilman elastaania ja tämä oli monelle pettymys, koska puuvilla väsähtää yllättävän helposti. Meille kuitenkin napattiin 100cm pitkälle pojalle koko 104/110, joka tuntui helmasta hieman pitkältä. Topi ei innostunut kuvauksista muutamaa kännykkäotosta enempää, joten liitän postauksen alle vain instakuvan. Meillä tosiaan ei lapsia pakoteta kuviin, jos touhu ei huvita.
Elsalle mäyristä tuli jumpsuit, joka on vähän collegen tuntuista, mutta pinnalta pehmeää ja joustavaa. Jumppis ei ole tönkkö, vaan jopa yllättävän ohut olematta kuitenkaan liru. Kangas on vahva, mutta ei karhea. Mitoitukseltaan se on reilu eli merinohaalaria isompi, mutta fleecehaalaria pienempi. Elsalle oli pakko ottaa jo koko 80/86, vaikka resoreita saikin kääntää hieman. Uskon tämän matskun kutistuvan aavistuksen verran pesussa + kuivurissa.
Hankin tytölle myös mäyrämekon samassa persikanpunertavassa sävyssä. Kuvissa sävy mielestäni näyttää punertavammalta kuin luonnossa ja saattaa vaihdella valotuksen mukaan. Mekko on kokoa 80/86 ja tällä hetkellä hirveän ISO. Tarkoitus oli tavoitella oversize mekon tyyliä harmaa merinopipo takaraivolla roikkuen ja vimman legginsit alta vilkkuen. Toteutus on omaan silmääni isoudesta huolimatta ihan I-H-A-N-A! Elsa lähtee kohta varmaan kävelemään ja muutaman sentin päästä mekko on täydellinen potenssiin kaksi. Istuvalle lapselle tämä malli on hankala ja saattaa myös estää konttaamista. Mekko pääseekin meillä vielä toviksi jemmalaatikkoon odottamaan. Topi sai samaa kuosia paitana. Paidan väri on ruskeanharmaa ja koko 104/110 natsasi pienelle miehelle täydellisesti.
Vähän jäi mieltä kaihertamaan vaaleansininen tupsupipo, mäyräpipo ja sydänmekko, mutta tsiigaillaan niitä ehkä sitten jostakin alesta tai kirpparilta. Mitäs te muut ostitte?
Kommentit (9)
Hei
Pipoista kysyisin kun sellaista ostamassa oliko leopardit ja merinovillaiset kaikki pieniä… Meillä pää n48cm ja mietin pitääkö jo satsata seuraavaan kokoon (52/54) vai menisikö 48/50 niissä vielä jonkun aikaa… rib:issä oli 48/50 hyvä ja 52/54 toodella iso 🙁
Miten turvaistuin ei täytä määräyksiään jos välissä on toppaa? Sulta on kuvia jossa lapset on istuimissa topassa, en tajua.
Tässä vielä linkki 🙂
http://m.iltalehti.fi/autot/2015121520835390_au.shtml
Joo ennen tosiaan tuli pidettyä. Sit joku tyyppi valisti asiassa ja myöhemmin tuli uutisiinkin siitä juttua. Vöitä ei saa oikeasti tarpeeksi tiukalle, kun toppaa välissä ja lapsi pitäisi aina riisua autoon. Mitä siis et tajunnut? Sitä, että ihminen ajan saatossa oppii äitiydessä ja lapsiin liittyvissä jutuissa kaikenlaista uutta 🙂
Oi,oi,oi miten ihania ostoksia oot tehnyt♡♡
Niinpä ♡♡
Ihania vaatteita sai taas teidän lapset! 🙂 hyvä että kirjoitit tuon fleecen mitoituksen ongelmallisuudesta, olin meinaan katsellut sitä pojalle mutta taitaa nyt jäädä tilaamatta. Houkuttaisi ihan hirveesti ostaa tuo panda-haalari talveksi, mutta harmi kyllä haalarihankinnat on jo tehty tämän talven osalta. Mies taas ei lämpene ajatukselle että ostettais se ensi talvea silmällä pitäen.. 😀 ehkä sitten alesta?
Oletko muuten ajatellut, että tekisit jonkinlaista postausta teidän kodista? 🙂
Muutenkin ensi talveksi ostaminen tavallaan on vähän hankala juttu, kun melkein koskaan ei voi ennustaa miten lapsi kasvaa 🙂 Näistä saa kyllä hyvin rahansa takas. Mutta käytettynä niitä liikkuu hei koko ajan! Kurki fb:ssä ryhmiä. Fleece harmikseen on vähän hassu mitoitus eli sitä ei kannata ainakaan pienelle vauvalle hommata. Isommalla lapsella ei haittaa, vaikka lahkeet olis vähän rutussa 🙂 Poikaa ei aikanaan häirinnyt tai haitannut.
Onko ne leopardit sitä semmosta haalarikangasta? Jos oli niin ne ei kyllä ollut nafteja 🙂 Merinovilla oli kans itseään vastaava, mutta mä otin koon isomman. Menee ihan siististi näinkin. Aattelin, et sopii keväälläki. Riippuu haluuko, et merinovillapipo on ihan nappi päänmyötänen vai, että se roikkuu vähän takaa kuten Elsalla näissä kuvissa 🙂