operaatio äiti - Banneri

Meidän imetys on ollut melko tehokasta touhua tänne asti. Elsa on kohta 1v 5kk ja edelleen saa maitonsa äitin kautta. Imetystä tapahtuu nukkumaan mennessä, lohdukkeena, saunassa ja välillä muuten vaan. Onko tämän ikäinen jo liian vanha syödäkseen tissiä?

No ei ole. Ja muutenkin se on ihan jokaisen oma asia mihin asti imettää. Ajattelin kuitenkin tässä postauksessa vähän kertoa omia fiiliksiä asian suhteen.

Olen se ärsyttävä lapsentahtinen äiti, joka vannoo filosofiansa nimeen vahvasti. Olen se, joka ”lellii lapsensa pilalle” ja kasvattaa ”yhteiskunnan kauhuja” antamalla lasten edetä omaa tahtiaan. Sama periaate näkyy imetyksessä enkä aio yhtään kiirehtiä sen lopettamista. Lapsentahtinen kasvatus ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö lapselle asetettaisi minkäänlaisia rajoja. Itse näen sen niin, että rajat löytyy häilyvästi ja maalaisjärkeä käyttäen.

Elsa on vähän huono nukahtamaan, mutta imetyksen lomassa simahtaa tosi nopeasti. Eilen esimerkiksi kävelin kotona ympyrää ja keinuttelin tissillä rauhoittuvaa lasta. Yhteiskunnalla on nykyään hirveä kiire tehdä lapsista isoja nopeasti. ”Sä oot jo iso tyttö eikä isot tytöt tee tollaisia asioita.” Milloin lapsi on liian iso esimerkiksi tulemaan syliin? Ihan hyvin voi olla niitä päiviä, kun haluaa painautua äitiä vasten ja tuntea rakkaudentäyteisen keinuttelun. Tästä syystä aion niitä edelleen välillä tarjota, vaikka yleensä nukutan Elsan suoraan meidän sänkyyn ihan onnistuneesti.

Muuten imetys tapahtuu lähinnä tietyissä tilanteissa. Ne on niitä opittuja tapoja tai lohdun tarvetta. Saunassa esimerkiksi imetin ennen AINA, koska pelkäsin vauvan kuivuvan muuten. Nykyään saunaan mennessä Elsa rientää heti ekana kiinni tissiin roikkumaan. Kolahdus, kopsahdus ja kipu ovat myös syitä tulla äidin lähelle hörppimään maailman parasta kipulääkettä.

Välillä tuntuu, ettei ihmiset ymmärrä tätä. Suomessa on jotenkin outoa kai imettää taaperoa. Niin se itsestäkin oli aikanaan vieras ajatus, mutta tässä sitä on pikkuhiljaa kasvanut imetyksen mukana pitämään sitä ihan luonnollisena. Eikä meillä tosiaan ole mikään kiirekään lopetella.

Koen lopettamisen ehkä vielä vähän työläältä ajatukselta. Arki on joskus raskasta enkä ehkä jaksaisi siihen päälle vielä yhtä vieroitustaistelua. Olisi paljon helpompaa, jos Elsa ei olisi niin ehdoton tissittelijä. Jo vauvasta asti tutti oli vihalistalla ensimmäisenä. Olisi ollut kätevämpää nukuttaa vauva joskus sänkyyn tutin kanssa, kun käydä makoilemassa imettäen levotonta vauvaa jatkuvasti. Tuttipullo ja nokkamuki on kumpainenkin suoraan from hell. Onhan sillä nokkiksella kiva kastella sohvatyynyä, pestä hauvan turkkia ja roiskia vesipisaroita sinne tänne, mutta juomiseen se harvemmin kelpaa. Tähän lisätään vielä neidin päättäväisyys niin huutoa voi jatkua monta tuntia putkeen, jos poikkean jossain ja jätän isiraukan vastuuseen hetkeksi.

On hetkiä, kun turhauttaa. Tuntuu, että olen pelkkä maitopussiteline enkä äiti-ihminen ollenkaan. Joskus yritän leikkiä, halata lohdukkeeksi tai katsoa sylikkäin leffaa sohvalla, mutta ainut mitä siitä seuraa on paidan repiminen alas ja evästämään hakeutuminen. Imetys on rakasta sekä tärkeää, mutta kieltämättä joskus väsyttävää. Alan olla henkisesti jo valmis siihen, että josko pikkuhiljaa vaan pidennettäisiin välejä imetyksellä ja tarjottaisiin jotain muuta tilalle. Yötkin on nyt jääneet pois syöttöjen osalta. Yritän näyttää, että läheisyys tulee muualtakin. Toki koko tähän asiaan saattaa olla muustakin syystä tulossa muutoksia, jos onnistun raskautumaan.

Tämä ohjaaminen muualle vähän sellaisen ”turhan” tissittelyn sijaan on ollut ihan onnistunutta välillä. Välillä neiti on taas niin sinnikkään päättäväinen, ettei mitään rajaa. Tulee ihan mieleen hauska tilanne, kun nätisti kylässä siirsin tytön aina alas, kun tämä hakeutui syliin. Pullot tosiaan on vihasuhteen takia EI-listalla ja lopulta neiti päätti itse juoda miten sattuu haluamaan. Löydettiin tyyppi litkimässä koiran vesikiposta koiratyyliin. H-U-O-H sanon minä ja pidättelen naurua. Päättäväinen jääräpää!

 

Kommentit (12)

Meillä nuorimmainen tyttö nyt 1v 10 kk ja imetystä vieläkin. Välillä turhauttaa… ja nyt vasta imetysvälit ovat pidentyneet. mutta haluan odottaa lapsen itse olevan valmis . odotamme neljättä lasta ja mietityttää,jatkuuko imetys hänen osaltaan vielä synnytyksen jälkeen. mieheni on ollut ihanan kannustava ja ymmärtävä. monet kysyvät ”vieläkö sinä imetät ???” ihan kauhunkatseella. Asumme pienessä kaupungissa ja tuntuu että ei kauhean moni ymmärrä tätä asiaa . noh..meidän pieni tuntuu olevan kauhean tyytyväinen elämäänsä ja se tekee meidät onnelliseksi . Olipa ihana lukea juttusi. Kiitos

Pakko oli tulla kommentoimaan, kun imetyksestä puhe ? Upeeta että imetät! 2-vuotias on vielä pienen pieni ja todellakin ihanaa jos sen ikänen saa vielä käpertyä tissille. Onhan se lohtu, turva, ilo, rakkaus, ja kaikkea mahdollista muuta pienelle. Itse imetän 2,5 vuotiasta päivin ja öin myös, eikä loppua näy ?

Oikea asenne, kyllä siitä lapsesta kasvaa oikein kelpo yksilö imettipä sitten kolme vuotiaaksi taikka ei ollenkaan. Mulla pistää ihan vihaksi, että vieläkin imetyksestä on niin paljon näitä vanhan aikaisia ja ihan vääriä käsitteitä, joita äidit ja mummut omille lapsilleen jakelevat absoluuttisina totuuksina ja näin ollen nämä imetysvastaiset asenteet ja imetyksen aikainen lopetus tiedon vähyyden takia vaan jatkuvat sukupolvelta toiselle.

No niimpä!

Mä imetän 1,4 kk taaperoani. Itse en ole vielä lopettamassa imetystä jos poju ei nyt yhtäkkiä itse halua lopettaa. Imetys ei minua häiritse vaikka on välillä toki vähän rasittavaa kun koko ajan taapero. repii paitaa ylös. Olen saanut kyllä muilta ihmisiltä paljon kyselyitä että milloin lopetan imetyksen. Sain niitä myös imettäessäni edellistä lasta lähes kaksivuotiaaksi.tulin muuten heti raskaaksi kun Lopetin imettämisen.

Joo imetys toki voi vaikuttaa raskautumiseen 🙂

Ihanaa että imetät vielä! Imetä niin pitkään kun se itsestäsi ja lapsestasi hyvältä tuntuu♡. Itse imetin 1v8kk.

Kommentoin nyt ekaa kertaa, oon vähän aikaa seuraillu sun blogia. Kiitos rohkeasta postauksesta! Sanon rohkeasta, koska itse olen nyt täysimettäny puolivuotiasta vauvaani ja ajatukseni lapsentahtisuudesta ovat samansuuntaisia mistä kirjoitit. Olen huomannut, että saan paljon arvostelua osakseni. Kasvatan ”pullamössöpoikaa” eikä hän koskaan opi olemaan erossa minusta tai nukkumaan yksin tai syömään riittävästi. Mielenkiinnolla odotan käykö näin ja nukkuuko poika vieressä kunnes kutsu armeijaan käy 🙂
Ja loppuun vielä sanon että kaikki tekee kuten parhaaksi näkee ja se mulle ok, toivoisin että myös mun tapa ois muille ok!

Sun blogi on ihana, ihana kun uskallat niin avoimesti kirjoittaa henkilökohtaisiakin juttuja mutta myös ”pintahömppää”!

Kiva, kun kommentoit. On aina ihana saada kuulla minkälaisia ihmisiä meidän elämää seurailee 🙂 Ja ilmeisesti itsekin tiiät, ettei noi asiat tee lapsesta ”pullamössöä”. Mä väitän, että noita asioita kutsutaan vahvaksi siteeksi lapsen ja vanhemman välillä, äidin rakkaudeksi ja läheisyydeksi ♡

Joo tuntuu; että jotkut kauhistelee. Tosi hämmentävää. Mitä se lopulta muille kuuluu? Zemppiä imetykseen 🙂

Vastaa käyttäjälle Anette - Operaatio Äiti. Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Anette - Operaatio Äiti.

Anette - Operaatio Äiti.

Lauttasaarelaisen perheen elämää ja arjen kiemuroita höystettynä lastenvaatteilla sekä lukemattomilla kuvilla. Blogi sisältää paljon pohdintaa sekä realistisen katsauksen perheen arkeen.

Äiti -90. Isi -96. Poika 10/12. Tyttö 11/15. Tyttö 12/17. Poika 02/21. + 🐕🐕🐰🐰🐹

Arkisto

X