operaatio äiti - Banneri

”Ei lähdetä kilpavarusteluun, vaan hankitaan jotain ihan pientä vain.” On se aika vuodesta, kun vanhemmat ja yhdistykset pohtii lahjoja opettajille. Espoo on tehnyt ensimmäisenä liikkeen, jossa kielletään kalliit lahjat opettajille.

Sain aiemmin tänä vuonna eskarista kehoituksen laittaa 30 euroa pottiin, joka oli kaikinpuolin epämääräinen ja sovittu vanhempainillassa, jossa en ollut paikalla. Selvittelin asiaa ja lopulta selvisi, että tällä hankitaan lahjat opettajille ja maksetaan yksi retki keväällä (10e). Ensimmäinen ajatus oli, että mistä lähtien opettajille on kerätty erikseen rahaa lahjaa varten ja toinen ajatus oli, että kuinka paljon lahjan oletetaan maksavan? Sanotaan, että 20 perhettä laittaa 20 euroa ja se tekee jo 400 euroa, joka on ihan älytön summa.

Olen äärimmäisen kiitollinen lapseni eskariopettajalle ja mielelläni häntä muistan eli siitä ei ole kyse. Ajattelen kuitenkin, että on kiva muistaa opettajaa persoonallisella lahjalla omalta lapseltani eikä valtavalla lahjakortilla. Onko tämä jonkun mielestä outo tapa ajatella?

Eikö itsetehty kortti ole enää arvokas lahja?

Luin Ylen artikkelin aiheesta ja siinä puhuttiin siitä, että 1-3 euron panostus perhettä kohti on ihan riittävä määrä, jos jotain halutaan kerätä. Se on hyvin kaukana 20 eurosta ja riittää hyvin kummallekin lukuvuodelle. Lähdetään siitä, että kouluissa käy hyvin eri tulotasoista tulevia lapsia ja joillekin se 20 euroa voi olla todella suuri raha laittaa. Mielestäni lahjan antamisen ei koskaan pitäisi olla velvoite, vaan lähteä omasta halusta. Jos rahasta on tiukkaa, eikö itse piirretty kortti voi riittää aivan hyvin?

Lahjakortti on helppo lahja

Artikkelissa puhuttiin myös siitä, että opettaja ei saa ottaa vastaan lahjuksia eikä missään nimessä rahaa. Lasketaanko lahjakortti rahaksi vai ei? Espoo aikoo kokonaan kieltää kalliit lahjat opettajille, joka on omasta mielestäni linjauksena ihan hyvä. Itse en kuitenkaan näe esimerkiksi lahjakorttia lahjuksena, vaan ehkä helpommin toteutettavana lahjavaihtoehtona. Lahjakortin kautta sitä joskus turhaakin krääsää ei sitten pääse kertymään.

Ehkä isoin pointti jutussa oli kuitenkin siinä, että lahjakeräysten pitäisi olla vapaaehtoisia. Jokaisella pitäisi olla mahdollisuus siitä myös kieltäytyä tuntematta itseään syyllistetyksi tai huonoksi ihmiseksi. Jos olisin itse opettajana, en todellakaan olettaisi saavani korttia enempää oppilailta. Kun itse olin nuori, ei silloin mitään lahjoja ostettu tai ollut painetta keräyksistä opettajalle. Joku saattoi joskus opelle jotain viedä, mutta aiheesta ei kukaan muu ottanut stressiä.

Vapaaehtoisuuden sijaan painostetaan

Itse tosiaan kyseenalaistin tämän lahjakeräyksen ja päätin, että me halutaan keksitään opelle jotakin itse. Yksi ajatus oli kaunis kortti ja purkillinen itse tehtyä toffeeta. Näin jälkeenpäin koen suurta pahaa mieltä siitä, että olen saanut asian suhteen painostusta sekä pakottamista, vaikka asian pitäisi perustua vapaaehtoisuuteen. On vedottu nopeaan aikatauluun ja sanottu, että meidän lapsi ei voi edes korttilahjaan osallistua, jos ei laiteta rahaa pottiin. Eikö olisi jokaista huomioiva ratkaisu tehdä sekä antaa ne kortit erikseen lahjana ja sitten vielä päälle tulisi rahallinen yhteiskeräys vapaaehtoisena niille, jotka siihen haluaa osallistua? Tämä tämänhetkinen tapa opettaa vain lapselle, että antamisen ilo ei riitä, vaan antamisellekin on hintansa ja pistää lapset eriarvoiseen asemaan.

Onkohan lahjojen kilpavarustelu kuitenkin karannut käsistä, jos 20 euron laitto pottiin ei muka ole kilpavarustelua? Mikä on teidän mielestä sopiva politiikka opettajien lahjoihin ja voiko ketään velvoittaa osallistumaan keräykseen?

Alkuperäinen uutinen: Espoo kieltää kalliit lahjat opettajille

Kommentit (30)

Ensinnäkin erikoista mielestäni että retki raha ja open muistaminen kerätään samalla, ne on kaksi eri asiaa. Ja on kyllä 20e open lahjaan ihan järkyttävä. Näin tulevan opena en kyllä odota sellaista panostusta opejen lahjoihin. Pelkkä kortti ja kiitos ja vaikka korttiin joku kirjoitettu muisto opesta/yhteisistä vuosista riittää vallan hyvin. Eikä sitäkään tarvi, kevät- tai joulujuhlaan voi tulla myös ilman mitään konkreettista annettavaa.

Mielestäni jos halutaan joku yhteislahja hankkia on 1-3e passseli summa. Itse muistan omasta kouluajasta kun keräsimme n. 2e per oppilas ja hankimme opelle eläkkeen jäämisen kunniaksi omen/kirsikkapuun ja olimme sopineet sen kuljettamisesta hänen miehensä kanssa. Ope oli hyvin iloinen tästä ja kiva muisto jäi hänelle puun muodossa.

Mielestäni yhteislahja on kiva ajatus ja yliopistossakin olemme muistaneet opettajiamme yhteislahjoilla, johon jokainen on halutessaan saanut osallistua parilla eurolla. Mutta se täytyy kyllä perustua vapaaehtoisuuteen.

Yhtä lailla mun mielestä vaikka suklaapatukka, jäätelökioski lahjakortti tai vaikka ruukkuun istutettu kukan alku on oivia muistamisa päiväkoti väelle tai opeille yhteisistä vuosista.

Eskarissa on yleensä useampi ope, joten en pidä 20€ liian suurena summana. (Tai jos yhdelle opelle syksyn ja kevään lahja. )Toki olen samaa mieltä, että osallistumista ei voi vaatia, vaan sen on oltava vapaaehtoista. Ymmärrän kyllä hyvin, että korttiin tulee lahjan antajien nimet, näinhän tapana on. Ei teidänkään omaan korttiin tule muiden nimiä varmaankaan. Itse olen muuten sinua reilusti vanhempi ja minun lapsuudessani/nuoruudessani olen aina vienyt lahjan opeille ja näin teki myös suurin osa luokkakavereistani eli ei kyse ole kyllä mistään uudesta perinteestä. 😊

Ei ollut mitään yhteistä korttia vaan sopimus että kaikki tekee omat kortit ja viedään ne samassa viuhkassa. Jos ei halua laittaa 20e pottiin, pitää lapsen viedä kortti yksinään. Eriarvoistavaa. Ja tiedän kyllä minkälainen lahja opelle kerättiin, siksi nousinkin ajatusta vastaan.

Itse päiväkodissa opettajana ja kyllähän lahjat ilahduttavat (ne pienetkin). Näistä lahjoista joka vuosi keskustellaan kahvipöydässä (monissakin päiväkodeissa) ja olisi silkkaa valhetta väittää etteikö lahja ilahduta, tuo hyvää mieltä… etenkin ne lahjakortit, sillä krääsää, herkkuja ym. löytyy omistakin nurkista jokaiselta. Monet eivät huomaa lahjoissa allergioita ja nykyisin tuntuu pahalta kun ne lapsen kortit, itsetehdyt lahjatkin lentää roskiin (se vain on lähes kaikilla totuus). Omien lasten työt säilötään, mutta ei muiden tekemiä ellei sitten ole poikkeuksellinen tilanne. Toki ne ilahduttavat antajaa ja saajaa sen hetken mikä onkin varmasti tärkeintä. Siitä olen samaa mieltä, että tuo 30€ on liikaa ja muutoinkin osallistumisen tulisi olla vapaaehtoista. Toki itseäni harmittaa, jos tällainen perinne kielletään ettei saa muistaa. Minä itse mielelläni muistan niitä jotka tuota omaa rakasta räkäkärsää hoitaa ja opettaa niin suurella panoksella millä vaan voin. Tiedän ettei ole helpoin tapaus ja antaisin mieluusti vaikka hermoloman kaikille! 😀 Ja Kyllähän ikäväkseni on pakko muidenkin puolesta myönnettävä, että se lahja toki vaikuttaa kaikkeen vaikka ei saisi. Ihmisiä tässä vain ollaan. Hoidat/opetat lasta jonka kasvatukseen kuluu kaikki energia ja kaikki taito, mutta jos perhe ei edes vaivaudu kiittämään mitenkään niin ei se ainakaan plussapusteitä silmissä nosta. Kyllähän aikuinenkin ihminen toivoo kiitosta, kunnioitusta, arvostusta panostuksestaan ja työstään. Jos ei mieskään kiittäisi koskaan hyvästä ruoasta jonka olet kokannut tai kotia mitä olet siivonnut monta tuntia niin tuskin jaksaisit kauaa. Toki työstä saa palkkaa, mutta silti ihmisestä on mukavaa saada kaiken saman kiitoksen myös asiakkailtaan. Näitä harva voi myöntää, mutta 80% ystävistäni työskentelee alalla ja jokainen voi nämä allekirjoittaa sekä heidän työkaverit. Ei näistä yleisesti voi puhua tai vanhemmille varsinkaan. Toki hyvä työntekijä ei anna tällaisten vaikuttaa tai näkyä työssään, mutta toisaalta itse haluan, että eskari vuonna kukaan ei tule huokaisemaan selän takana ”tervemenoa ei tule ikävä tuota lasta tai perhettä”!

No jokainen tavallaan toki 🙂

Olen itse lastentarhanopettaja, ja osa perheistä tosiaan muistaa lahjalla jouluna ja keväällä. Mitään lahjoja en odota enkä tarvitse, mutta kiitoksen sanominen lämmittää mieltä. Ihanimmat hetket kauden loputtua ovat nimenomaan lasten itse tekemät kortit, perheiden sanallinen kiitos ja positiivinen palaute sekä lasten antamat lämpimät halaukset 🙂 Jos joku muistaa pienellä lahjalla, olen siitä toki kiitollinen ja arvostan erityisesti kaikkea itse tehtyä. Kalliit lahjat tuntuisivat kuitenkin lähinnä hämmentäviltä ja jopa vähän kiusallisilta. Lisäksi ei tuntuisi hyvältä vastaanottaa lahjaa, johon joku vähävarainen perhe on ehkä ”pakosta” joutunut osallistumaan.

Lahja, jota itse olet miettinyt, kuulostaa ihanalta 🙂 400 kertaa paremmalta kuin kallis yhteislahja.

Ihana kuulla! Kiitos, kun kerroit oman kokemuksen tässä asiassa!

20 euroa on hurja summa! Ihan älytöntä. Meillä summat on olleet 1-2 euroa.

1-3 euroa ois mustaki sopiva!

En itse eskariopena odota perheiltä lahjoja tai muistamisia. Hyvän mielen tuo esimerkiksi jouluntoivotus ja lomallelähtöhali lapselta. Osa perheistä kuitenkin aina jotain laittaa ja kyllä eniten on lämmittänyt itsetehdyt lahjat. Esim eräältä perheeltä saatu puinen puurokauha, jonka kahva on maalattu, on kaivettu esille tänä jouluna neljättä kertaa.
Vanhempana tykkään muistaa lapsilleni tärkeitä aikuisia, vaikka tiedän ettei tarvitse. Joskus jotain itsetehtyä, tänä vuonna ostin jotain pientä. Lahjoihin pakottaminen tai painostaminen ei ole ok. Me ostettiin keväällä päiväkodin aikuisille (3kpl) lahjakortit yhdessä, mutta ei siihen ollut pakko osallistua ja summa taisi olla 5€ per perhe.

Onpa ihana idea tuo kauha!

Meillä opettajat erikseen muistuttavat joulun ja kevään koittaessa, että eivät halua lahjoja. Lapselle on kuitenkin tärkeää saada muistaa opettajia ja onkin vienyt joskus muistamisen kahvihuoneeseen yhteiseksi tai kortin/kukan. Luokan vanhempien kesken on myös tapana että luokan tilille voi laittaa rahan, jotka käytetään yhteiseen retkeen, esim. jäätelökioskille, liikuntapaikkaan. Mutta nuokin rahat 1-5 e jos haluaa osallistua.

Tässä olikin hyvin tuotu esille myös opettajien vastuu. Varsin esimerkillistä muistuttaa oppilaita ja vanhempia siitä, ettei halua lahjoja, ja että halutessaan voi antaa kuitenkin panoksensa luokan yhteiselle tilille.

Tällainen systeemi kuulostaa loistavalta!

Minun mielessä kuohahti kun luin tuota alkuperäistä artikkelia joten kommentoin nyt tähänkin. Vapaaehtoisuus on lahjoissa mielestäni itsestään selvä lähtökohta, mutta esim. Espoon päättäjien vastaanottamia lahjoja muutamana vuonna nähneenä koen aivan hulluna, että nämä samat päättäjät jotka istuvat harvaseviikko korruptioillallisilla, konserteissa ja tapahtumissa kehtaavat puuttua siihen jos joku haluaa muistaa lapselle korvaamattoman törkeää opettajaa pienellä lahjalla.

Ymmärrän 🙂

Hyvä kirjoitus.
Lahjat ovat usein vain vanhempien tarve päteä ja kilpailla keskenään, osa laittaa sitten rahansa pottiin silkkaa ajattelemattomuuttaan ja hyväntahtoisuuttaan ja koska pelkää olla erilainen. Koulukiusaamista aikuiseen tapaan. Vaikka osallistuminen näennäisesti onkin vapaaehtoista, joutuu pottiin osallistumaton sanomattakin muiden silmätikuksi ja välttelyn kohteeksi ja näin vanhemmat kuppikuntaistuvat entistäkin enemmän. Siksi olisikin syytä kategorisesti kieltää kaikki korttia suuremmat lahjat/lahjoitukset, koska moni opettajakaan ei ole niin fiksu, että kieltäytyisi lahjoista jo etukäteen. Ja tämähän alkaa jo tarhaikäisillä, on joululahjat, kevätlahjat ja syntymäpäivälahjat. AIka iso potti siitä äkkiä kertyy, vielä jos on useampia lapsia.

Juuri näin! Hyvin tuot esille sen asian, jota itsekin ajattelin!

Minä olen opettaja ja olisin todella vaivautunut jos vanhemmat ostaisivat kalliin lahjan jouluna tai keväällä. Se kortti todellakin riittää! Ensimmäisenä opevuotena olin ihan aidosti yllättynyt kun joku oppilaista toi jouluna ihan pienen lahjan. Luulin että tuo perinne olisi jo unohtunut. Onneksi meidän pienessä koulussa ja kunnassa ei ole tämmöiseen kilpavarusteluun lähdetty. Kannattaa myös muistaa, että perusopetus on maksutonta eikä ketään voi velvoittaa laittamaan rahaa yhteiseen pottiin ja kaikki saavat siitä huolimatta nimensä laittaa korttiin tai vaikka lähteä yhteiselle retkelle.

Sitä minäkin tässä peräänkuulutan, että pitäisi olla maksutonta eikä ketään voi velvoittaa maksamaan. Opeja on kiva muistaa, mutta omasta tahdosta 🙂

Lahjakortti on ollut ”kiellettyjen listalla” jo ennen Espoon linjaustakin. Ihan samalla tavalla vaikka kultakello voidaan katsoa lahjukseksi ja virlamiehen lahjomiseksi.
Meillä urheilujoukkue kerää valmentajan joululahjaa varten euron jokaiselta lapselta. Se on yhteiskeräykseen mielestäni hyvä summa.

Lahjan antaminen ei ole opettajalle myöskään mikään pakollinen juttu. Toki itse ajattelen, että haluan opettaa lapsilleni tuon antamisen ja kiittämisen taidon luonnolliseksi osaksi elämää. Keväällä istutettiin opettajille ämpäriperunoita, joulun alla on tapana ollut leipoa opettajanhuoneeseen yhteisesti esimerkiksi taatelikakku. Ei sen suurempaa, mutta mielestäni tärkeää silti.

Ihailen virolaista tapaa, jossa lukukausi aloitetaan tuomalla opettajalle kukka. Siinä eleessä on vain jotain tyylikästä mielestäni.

Kuulostaa tyylikkäältä! Minäkin haluan kyllä kiittää ja huomioida hyvää opettajaa ehdottomasti, mutta juurikin muulla tapaa kuin pakkokeräyksellä, jossa summakin on päätetty puolesta.

20 euroa on ihan järkyttävä määrä rahaa, monelle pieni tulokselle. Tässä asiassa huomaa parhaiten sen että keskituloisille ja hyvä tuloisille raha saattaa tuntua taas tosi pieneltä. Tuloerot ovat viime vuosina kasvaneet paljon ja ihmiset alkavat vieraantua toistensa todellisuuksista. Minusta lahja keräykset pitäisi olla EHDOTTOMASTI vapaa ehtoisia ja hyvänmaun mukaista olisi laittaa kaikkien lasten nimet korttiin myös niiden joiden vanhemmat eivät ole syystä tai toisesta lahjan hankintaan osallistuneet.

Samaa mieltä kanssasi. Ei ole minulta pois, vaikka osallistuisin ja toinen ei, mutta myös se toinen laittaisi nimensä korttiin.

Mun mielestä 20.- on aivan liikaa oli se jaettu kuinka moneen vuoden aikaan tahansa..Lisäksi se lahja voi olla jotain mistä opettaja ei tykkää. Eli 20.- yhteensä koko luokalta ostaa jo vaikka mitä käyttötuotteita ja itsekkin voi tehdä vaikka miten paljon lahjoja.. Jos miettii opettajaa että ostaa joka juhlaan ja vuodenaikaan tavara lahjan,sitä sit kertyy kaapin nurkkiin..Mun mielestä lapset asetetaan eri arvoiseen asemaan,jotkut ei edes vietä joulua. Mun mielestä lahjat vois kieltää kokonaan! Sitten kun kouluvuosi päättyy kesällä voi antaa jotain pientä jos haluaa,yleensä silloin kaikki voi osallistua siihen ,koska on neutraali vuoden aika,vaikka sillä eurolla..Silloin kun itse olin koulussa opettajalle ei lahjoja viety vasta kun ala-aste päättyi ja ylä-asteella ei ostettu mitään,kun oli eri opettajia niin paljon..Opettaja saa kuitenkin palkan työstään vaikka tekee arvokasta työtä ja varmasti parhaimmat lahjat on nähdä sen lapsen kehitys ja kasvu. Kuin saada kaapit töyteen tavaraa. Jos miettii että opettajan ura olis vaikka 35-40vuotta,niin aika paljon kertyis tavaraa. Siksi itse suosin että jotain ’mikä kuluu’.. Ja mun mielestä vanhemmat syyllistyy koulu kiusaamiseen jos kaikki nimeä ei edes saa kirjoittaa korttiin. Koskaan ei tiedä kenenkään taloudellista tilannetta ja viettääkö edes joulua.Nykyään on ihmisiä jotka eivät juhli joulua uskonnollisista TAI muista syistä esim.lahjoja voi ostaa muulloinkin tai ,että on täysin kaupallinen juhla nykyään kun vertaa mitä se on joskus ollut. Siksi on mielestäni kurjaa että kaikki lapset ei saa nimeään korttiin joten helpompi olisi lahjalla tai kortilla muistaa kesällä..

Samaa mieltä! Kun olin itse lapsi ei meillä opelle mitään koko ajan annettu 🙂

Mun mielestä 20.-on ihan liikaa.Jos luokassa on 20 oppilasta ja kaikki laittaa vaikka euron,on mun mielestä tarpeeksi..Opettaja ei edes välttämättä tykkää kyseisestä lahjasta ,vaikka se sattuis olemaan joku tosi kalliskin tyyliin 100-400e.Ja kun miettii et ostetaan joka vuoden aikaan lahjaa,niin mikä määrä tavaraa tästä kertyy.Yleensä aikuisella ihmisellä on jo kaikki tarvittava ja jos ei ole niin sen saa ihan opettajan palkalla kaupasta..Mielummin jotain pientä mikä tulee käyttöön,itsetehtyjä herkkuja tai joku herkkukori tms.mikä ei jää kaappiin lojumaan..Mun mielestä riittää,että sitä opettajaa muistaa halutessaan kortilla. Ihan riittävä olis antaa yks lahja vuodessa kesällä kun koulut loppuu.. Opettajalla kuitenkin pysyy muistot sydämessä niistä lapsista. Mun mielestä sääntö pitäs tulla koko Suomeen!Ja ketään ei sais painostaa kolehteohin,eikä asettaa eri arvoiseen asemaan. Mun mielestä menee jo koulukiusaamisen puolelle vanhemmilta jotka syrjii sit että ei korttiin edes nimeä voi laittaa.. Kaikki ei edes vietä joulua niin siksi mun mielestä riittää lahja kesällä kun koulu vuosi päättyy. Kun itse olin koulussa meillä riitti opettajalle kortti ja lahja ostettiin vasta kun lähdettiin ylä-asteelle.. Ylä asteella ei sitten ostettu lahjaa edes..

Samaa mieltä!

Samaa mieltä 🙂

Vastaa käyttäjälle Sarppa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Anette - Operaatio Äiti.

Anette - Operaatio Äiti.

Lauttasaarelaisen perheen elämää ja arjen kiemuroita höystettynä lastenvaatteilla sekä lukemattomilla kuvilla. Blogi sisältää paljon pohdintaa sekä realistisen katsauksen perheen arkeen.

Äiti -90. Isi -96. Poika 10/12. Tyttö 11/15. Tyttö 12/17. Poika 02/21. + 🐕🐕🐰🐰🐹

Arkisto

X