Raskaus lähestyy loppuaan ja nyt on takana jo 27 raskausviikkoa. Tästä 10 viikkoa eteenpäin, olisi jo kaikki aiemmat lapseni syntyneet. Pitikö vauvan tuloon valmistautua jossain vaiheessa?
Raskautta ei päästetä loppuun saakka
En ole koskaan päässyt loppuun saakka raskauden kanssa. Olen erityisseurannassa Naistenklinikalla tyypin 1 diabeteksen takia ja siellä on asetettu takarajaksi 38 raskausviikkoa. Esikoinen syntyi raskausmyrkytyksen takia rv36+6, toinen epäonnekkaasti istukan repeämisen takia rv35+2 ja kolmas suunnitellulla sektiolla rv36+0.
Vaikea keskittyä raskauteen kolmen lapsen kanssa
Kolme lasta on tehnyt sen, että raskauteen keskittyminen on ollut todella haastavaa. Huomaan edelleen näillä viikoillakin unohtavani koko raskauden, kun pyöritän arkea. Sitä ei ehdi aivan samalla tapaa keskittyä raskauden vaiheisiin, vaan ennemmin elää elämäänsä eteenpäin. Ei sitä myöskään muista valmistautua koko vauvaan. Joskus en edes muista raskausviikkoja ja joudun tarkistamaan ne kalenterista.
Loppu lähestyy
Tämäkin raskaus käy kohti loppuaan. Huomaan, että seurantakäynnit tihenevät ja vatsakin alkaa oikeasti kasvaa. Diabeetikkona realistinen hetki sektiolle on joskus viikkojen 35-37 välillä. Tämäkin raskaus päätyy suunniteltuun sektioon, jos mitään komplikaatioita ei tule. Kolmen sektion jälkeen ei ole enää mahdollista synnyttää alateitse.
En ole vielä valmis vauvaan
Nyt on yllättäen iskenyt ahdistus, että en ole vielä valmis ottamaan vauvaa vastaan. Tuntuu, että olen unohtanut nauttia tarpeeksi raskaudesta. Miten niin alkuraskauden pahat olot todella on ohi? Miten niin raskausmahan kuvaaminen ei ole kohta enää mahdollista? Olisin tällä kierroksella mielelläni raskaana pidempään, kun muissa raskauksissa taas olen ollut loppua kohti todella malttamaton. Lisäaika helpottaisi, jotta voisi vielä valmistautua paremmin.
Keskittymisen puute on siis vaikuttanut siihen, etten ole muistanut sisäistää vauvan tuloa vielä kunnolla. Olen tavaroitakin haalinut ja noutanut varastosta vähän siinä kaiken ohessa. Nyt pitäisi hiljalleen herätellä aivojaan, että ne sitten todella ovat valmiina vastaanottamaan tämän ihanan uuden perheenjäsenen.
Onko muille tällainen tunne tuttu? Muistitko valmistautua vauvaan?
SEURAA MYÖS INSTAGRAM @operaatioaiti
Kommentit (10)
Toka vasta tulossa ja raskausviikoissa pysyy perillä, mutta tässä lasketun päivän lähestyessä on kyllä havahtunut, että niin pitäisi vielä pestä vauvapyykit ja laittaa hoitopöytä valmiiksi ja kohta tää tosiaan pitäisi synnyttää. 2v esikoisen kanssa menee päivät sen verran nopeasti ja muuttokin oli viime kuun lopussa eli sellaiseen ’tule jo vauva’ fiilikseen ei ole vielä päädytty vaan enemmänkin ’ei ihan vielä, hommat on vielä kesken’. Mutta esikoinen meni pakkohäätöön yliaikaisena eli tässä voi vielä jokunen viikko olla aikaa muuttua malttamattomaksi tai sitten tämä yllättääkin ja tuleekin ennen joulun laskettua. Sain sentään eilen sairaalakassin pakattua ja mies osaa ostaa puuttuvat vaipat kaupasta osastolla oloaikana tarvittaessa.
Pakko kommentoida, että vau mitkä sääret! 👍
Kiitos 🙂
1 tyypin diabeetikotkin ovat yksilöitä, eikä tuollaisia sun mainitsemia viikkorajoja ole olemassa. Toki laskettu aika suunnilleen on aikalailla sellanen takaraja että diabeetikolla käynnistellään viimeistään, vähän niinkun terveillä rv 42. Yksiköllisestä tilanteesta riippuen aina. Voit puhua omista takarajoista toki, mutta älä levitä vääräö ”faktaa”.
T. Perätilan vuoksi suunnitellulla sektiolla rv 39+4 lapsensa saanut 1 tyypin diabeetikko
En toki 🙂
”Olen erityisseurannassa Naistenklinikalla tyypin 1 diabeteksen takia ja siellä on asetettu takarajaksi 38 raskausviikkoa.”
Tällä tarkoitin täysin omaa rajaani, jonka sain jo esikoisen raskaudessa omalla kohdallani. En viittaa tällä yleisesti esimerkiksi muiden tapauksiin tai muiden sairaaloiden käytäntöihin 🙂
Meidän neljäs vauva oli hän, jonka kohdalla en ehtinyt ”valmistautua” vauvaan (kolme pientä oli ennen masua ja viimeisimmille kolmelle oli tulossa nippanappa 1v ikäerot toisiinsa. Tämä neljäs vauva myös syntyi ilman varoitusta ja synnytys oli niin nopea ettei siihenkään tarvinnut valmistautua, heh, mutta onneksi sulautui arkeemme nopeasti. Viidennen kohdalla olisi voinut kuvitella käyvän samoin, mutta hänestä raskautta kerkesi isomman ikäeron ja helpomman arjen vuoksi fiilistellä ajan kanssa. <3
Joo kyllä siihen varmaan sitten vain sulahtaa uuteen arkeen, vaikka unohtaa valmistautua 🙂
Kyllä neljäs vauva tuli siinä kaiken muun lomassa yhtäkkiä,ei ehtinyt fiilisteleen vauvan vaatteita ym. Ja yhtä äkkiä tämä neljäs vauva on kasvanut vastasyntyneestä puolivuotiaaksi.
Mutta siis,ihan juurihan (lue noin pari viikkoa sitten) luimme että teille tulee vauva ja nyt jo näin pitkällä. Onnea loppuraskauteen!
No siltä tuntuu itsekin, että aika vain hujahtanut 😀
Mulla myös aiempien kanssa ollut tosi malttamaton. Tämän kanssa voisi vielä odotella 😄