Haastava loppuraskaus voi todella myös olla haastava. Ensin nousi maksa-arvot, kärsin sappikohtausmaisista kivuista ja sitten sain raskaushepatoosin, johon myös vauva reagoi. Eikä siinä vielä kaikki…
Kerätäänkö koko setti?
Sairastan tosiaan tyypin 1 diabetestä ja osasin arvata, että tämä aiheuttaa omat riskinsä tähän raskauteen. En kuitenkaan arvannut, että diabeteksen lisäksi saisin ison listan muita vaivoja kannettavakseni. Sappikohtausten, raudanpuutteen ja raskaushepatoosin jälkeen ajattelin, että voihan vauva; kuinka pitkälle me vielä päästään tämän raskauden kanssa.
Sairaalassa jo useamman päivän
Vauva alkoi väsymään ja sappihappo-arvo nousi lääkityksestä huolimatta, joten jouduin keskiviikkona osastolle. Täällä on nyt lisätty lääkitystä, mitattu käyriä ja saatu arvot vihdoin laskemaan. Maksa-arvokin putosi selkeästi alaspäin, kunnes lähti taas hienoiseen nousuun. Alunperin oli tarkoitus kotiutua perjantaina, mutta lopputarkastuksen aikana mitattu verenpaine sai lääkärin jarruttelemaan. (120/100) Vaikuttaa siltä, että kehitän itselleni tällä hetkellä raskausmyrkytyksen kirsikkana kakun päälle.
Koska vauva otetaan ulos?
Tänään raskausviikkoja on 35+1 ja näyttää siltä, että puhutaan ihan vain päivistä enää. Kohta vauva on sylissä. Tyypin 1 diabeetikkona raskaus puretaan muutenkin herkästi mielummin ajoissa kuin myöhään, koska sairaus kiihdyttää vauvan kasvua. Tämä tyyppi on jo noin 3,5kg eli täysin valmis painonsa puolesta. Toki enää pohditaan sitä, että onko hän valmis muun kehityksen puolesta ja onko esimerkiksi keuhkot kypsät. (Aiemmat lapset ovat syntyneet 36+6, 35+2 ja 36+0.)
Positiivinen asenne kantaa
Miten jaksan olla niin positiivinen? Pakko sanoa, että muukaan ei auta. Se otetaan, mikä annetaan. Tilanne on vähän kaaottinen, mutta oikeasti alkoi jo huvittamaan, kun tuo raskausmyrkytys tungettiin tähän päälle. Mitä seuraavaksi laitetaan? Toivoisin, että sektio, koska uskon pian olevan järkevää purkaa tämä raskaus ihan jo vauvan sekä oman itseni puolesta. Tämä huonovointisuus on asia, jonka kanssa vain pärjään, mutta epätietoisuus sektion ajankohdasta hieman hermostuttaa. Miksei kortisoneja anneta jo? Yritetäänkö raskautta pitkittää päiviä vai viikkoja? Onko vauva valmis tulemaan?
Loppu kuitenkin häämöttää ja kohta vauva on täällä. Jos haluatte seurata odotuksen lippumetrejä, kannattaa kurkkia instagramia @operaatioaiti. Olen aktiivinen ja avoin storyjen puolella meidän kuulumisista ja vastaan mielelläni kysymyksiin.
Kommentit (4)
Tsemppiä tuhannesti! Ihan kohta vauva on sylissä:)
Tsemppiä loppuraskauteen ja synnytykseen 🙏 Itselläkin neljäs sektio kesällä edessä 😊
Kiitos 🙂
Kiitos!