Meille tarkoitettu vauva
Vuosi on pitkä aika, mutta se on tuntunut samalla myös lyhyeltä. Kohta on vuosi siitä, kun juuri meille tarkoitettu pieni ihme saapui meidän perheeseen ❤
Keskenmenoja toisensa perään
Olen kärsinyt elämäni aikana niin monista keskenmenoista, että jossain vaiheessa lakkasin laskemasta niitä. Kaikki löytyy musteena paperilla, kun kirjaudun omille sivuilleni ”maisaan”. Maisa on sellainen järjestelmä, josta löytyy esimerkiksi kaikki terveystiedot. Neljättä lähdettiin yrittämään toiveikkaana, mutta lopulta siitäkin matkasta tuli tuskainen. Jostain syystä raskauduin lukemattomat kerrat, mutta ne raskaudet menivät heti alussa kesken. Kävin jo vuonna (muistaakseni) 2013 pyörähtämässä lapsettomuuspuolella silloisen kumppanin kanssa, mutta mitään selkeää syytä ei ehtinyt löytyä ja ne hoidot jäikin silloin kesken muista syistä.
Keväällä 2020 päästiin jo todella pitkälle raskaudessa ja ultrassakin näkyi pieni raskauden alku, mutta se raskaus meni lopulta myös kesken. Hajosin miljoonaksi sirpaleeksi ja koin, että meille ei neljättä suoda. Niin ei varmaan ollut tarkoitettu. Syytin itseäni ja vihasin kehoani niin paljon, että muistan henkisesti pudonneeni pahasti. Makasin koko sen valtavan vuodon ajan sängyssä ja pelasin candy crushia, koska en halunnut ajatella tapahtunutta. Samaan aikaan korona vyöryi Suomeen ja koko maailma tuntui pelottavalta paikalta. Joillain ihmisillä on tapana syytellä siitä, että suree keskenmenoa, vaikka on jo lapsia ennestään. Sekundäärinen lapsettomuus on kuitenkin valtavan kipeä asia, vaikka lapsia olisi kymmenen. Suru ei kuulu kilpailtaviin asioihin eikä kenenkään surua tule väheksyä, vaikka toisella asiat olisivatkin huonommin. Aion kirjoittaa tästä aiheesta myöhemmin lisää.
Kesä yllätti
Kroppani oli aivan sekaisin keskenmenon jälkeen. Yrittäminen tuntui aivan turhalta ja haluttiinkin pitää taukoa siinä. Tällä kertaa meidän kohdalla tämä yrittämättömyys toimi, koska raskauduin ja tein plussan kiertopäivänä 51. Kaikki on mahdollista ja näin olikin tarkoitettu! Soitin ihanalle diabeteskätilölleni Naistenklinikalle ja kysyin apua keskenmenoihin. Hän otti yhteyttä lääkäriin, joka hoitaa lapsettomuus-asioita ja hänen määräyksestään sain lugesteronia tukemaan alkuraskautta. Tästä raskaudesta meille syntyi lopulta pieni ihana poika ❤
Pieni meille tarkoitettu poika
Helmikuussa hän saapui meidän perheeseen. Olin alkuun epäluuloinen poikalupauksesta (kirjoitan tästäkin toisella kertaa), mutta jo synnytyssalissa tiesin, että oikea vauva oli saapunut meidän perheeseen. En ole koskaan aiemmin ollut niin varma äitiydestäni kuin neljännen kohdalla. Luultavasti ikä ja kokemus auttoivat tässä tuntemuksessa. Olin alusta asti kiintynyt tähän pieneen ihmeeseen ja niin oli muukin perhe. Hänet oli tarkoitettu meille!
Kiitollinen tästä vuodesta
Olen niin valtavan kiitollinen menneestä vuodesta hänen kanssaan, että pieren hieman sateenkaaria tätä kirjoittaessa. Ultran jälkeen koettu keskenmeno oli rankin kaikista ja se sai jotenkin heräämään siihen, ettei mikään ole itsestäänselvää. Nautin jokaisesta hetkestä, kun tuo pieni ihminen käpertyy rintaani vasten iltaisin ja aamulla nuolee nenääni herättääkseen. (Jonka jälkeen repii hiuksista ja ripsistä, vintiö!)
On ollut kyllä mahtava huomata, miten pieni ilopilleri tuo poika on ollut ja jaksaa jokaisenkin kolhun jälkeen hymyillä suupielet korvissa saakka. Hän on reipas taistelija, joka kaikista alun haasteistakin huolimatta kehittyi nopeaa tahtia ja otti ikätoverinsa kiinni. Juuri nyt olen onnellinen siitä, että jaksoin ne pettymykset ja nousta jokaisen keskenmenon jälkeen uudelleen, vaikka silloin vielä näytti synkältä.
Kirjoitin postauksen sen pohjalta, mitä muistan, mutta jotain pieniä faktoja saattoi mennä väärin, koska elettiin raskaita aikoja 💓
SEURAA MYÖS INSTAGRAM @operaatioaiti
Jaa oma kokemuksesi