Tämän vuoden käsityötekniikka on luonnonvärjäys. Vaikka olen luonnonväreillä värjännyt ennenkin – tsekkaa luonnonvärjäysaiheiset postaukseni täältä – piti tänä kesänä kokeilla parit uutuudetkin luonnonvärjäyksen vuoden kunniaksi. Ensinnäkin testasin lupiininkukilla värjäämisen, joka on myös hyvä ekoteko. Lupiinivärjäyksestä voi lukea täältä. Toinen, mikä oli to do -listalla, oli purkkivärjäys!
Pihakäenkaali kukkapenkistä värjäyspurkkiin
Päätin kokeilla pihakäenkaalia purkkivärjäykseen, sillä sitä kasvaa riesaksi asti rikkaruohona mökkipenkissä. Tavallaan ihan nätti kasvi, mutta todella kova leviämään. Käytin lankana Dropsin Big Merinoa – sen verran koen edelleen itseni luonnonvärjäyksessä huonoksi, etten uskalla käyttää kuin hieman edullisempia lankoja. Merinoa taas valitsen luonnonvärjäyksiin, koska merinoon väri tarttuu syvemmin ja onnistumisenkokemuksia on helpompi saada. Puretin langan alunalla, mutta sitten sain kuulla, että pihakäenkaalissa olisi oksaalihappoa, mikä on myös puretusaine, joten alunapuretusta ei olisi edes tarvittu. Ehkä joku kerta kokeilen pihakäenkaalilla värjäystä ihan ilman puretustakin.
Latasin ison purkin täyteen lankaa ja pihakäenkaalia, lisäsin alunat ja vedet ja nakkasin korkin kiinni. Tarkempi ohje purkkivärjäykseen löytyy esim. taidon sivuilta. Pihakäenkaalin määrää en punninnut, koska mökillä ei ollut vaakaa, joten summassa mentiin.
Jo ensimmäisenä päivänä alkoi väriä tarttua lankaan.
Muutaman päivän päästä väriä oli jo reilummin! Monet ohjeet neuvovat pitämään lankaa värjäytymässä useita viikkoja, joten annoin langan olla liemessään.
Värin tummuus ei muuttunut enää viimeisinä viikkoina ainakaan lasin läpi katsoessa, mutta väri muuttui omasta mielestä tunkkaisemmaksi. Jos olisin aktiivisemmin seurannut värjäystä, olisin ottanut langan pois viikko, pari aiemmin.
Purkkivärjäys kysyy kärsivällisyyttä
Huuhtelun ja kuivumisen jälkeen langasta tuli kauniin vihertävän sininen. En osaa sanoa värin kestosta, se selvinnee ajan kanssa. Kokeilu oli hauska ja voisin kuvitella toistekin laittavani lankoja purkkiin värjääntymään. Purkkivärjäys sopisi mainiosti myös lasten kanssa tehtäväksi ja ihmeteltäväksi. Olisikin hauska seurata useamman viikon ajan, että miltä lanka näyttää minäkin päivänä ja viikkona. Kuitenkin malttamattomana luonteena purkkivärjäys tuntui vähän pitkäveteiseltä. Kun ensimmäiset sinertävät sävyt tarttuivat lankaan, olisi tehnyt mieli napata lanka heti kuivumaan ja käyttöön, mutta se tuskin olisi ollut viisasta. Piti siis vain ihastella purkkia ja lopulta unohtaa koko purkki mökin terassille.
Langasta tuli joka tapauksessa kaunis. Nyt sitten vain pohtimaan, mihin tohdin tätä kaunista lankaa käyttää!
Millaisia kokemuksia sinulla on purkkivärjäyksestä?
Anni
Kommentit (2)
Sait todella kaunista väriä lankoihisi. Olen värjännyt tarha(piha)käenkaalella sekä keittovärjäyksenä että purkkivärjäyksenä. Kaunista vaalean sinistä alkukesän kasveista (ennen kukintaa)ja tuollaista vihertävää loppukesän kasveista. Valonkestävyys ei ehkä parhaimmasta päästä. Purkkivärjäys kysyy ”hermoja” koska tosiaan tekisi mieli ottaa langat heti ulos kun väriä alkaa kiinnittyä lankoihin.
Hei onpa hyvä tietää, että alkukesän kasveista saa sitä sinertävämpää! Ensi kesänä sitten sitä 🙂 Kiva kuulla myös värinkestokokemuksia! Kiitos!