Palmusunnuntai tuli ja meni. Ensimmäistä kertaa Eekin osallistui virpomisperinteeseen. Pääsimme lorun opettelussa niinkin pitkälle kuin ”viivon, vaavon”. Yritin opettaa loppuloruakin, joka on vähän erilainen kuin tyly ”sulle vitsa, mulle palkka” eli ”hutsutamutsutaharasoo, annatsiä munan vai kanan”, muttei se luonnollisesti 2,5-vuotiaalta luonnistunut.
Virpomisvitsoja piti tehdä kotiinkin koristeeksi. Kummatkohan on ne viralliset virpomisvitsat ja kummat ne sisustuskelpoiset? Heh.
Maljakkoon pääsi myös yksi oksa, jonka päällystin kieputtamalla villalankaa. Tännehän saa hävitettyä langanjämät helposti! Origamilinnut ja valkoiset sulat ajoivat muiden koristeiden asiaa.
Levollista hiljaista viikkoa!
Anni
Kommentit (2)
2-v lapsenlapseni loru oli : lisää suklaa, lisää suklaa ja oli sotkea isosiskon virpomisen. Mummilla oli suklaata 🙂
😀