Minun tarinani 18.04.2022 Päivitetty 25.07.2022

Nelivuotias Väinö ei osaa itse leikkiä, mutta hän pelaa aikuisten Monopolya ja lukee tekstityksiä ääneen

”Meille on sanottu, että Väinön kaltaisista tulee professoreita.” Väinö sai aivoinfarktin alle päivän ikäisenä. Se teki hänestä erityislaatuisen lapsen.

Teksti
Susanna Sarimaa
Kuvat
iStock

Yhtenä yönä Ida-äidin herätti hämmästyttävä puheensorina. Kolmevuotias Väinö laski unissaan matematiikan kaavaa.

Laskeminen ei jäänyt ainoaksi poikkeukselliseksi taidoksi, jonka pieni poika oppi viime vuonna. Hän alkoi myös lukea ja kirjoittaa.

– Jo kaksivuotiaana Väinöä alkoivat kiinnostaa kirjaimet, joita hän opetteli Muumi-tietokoneen avulla. Seuraavana vuorossa olivat numerot. Nykyään Väinö lukee myös väärinpäin, Ida paljastaa nauraen.

Nyt neljä vuotta täyttänyt poika on kontrastien lapsi.

Kuin hyrrä

Väinön mielikuvitus on yksivuotiaan tasolla, ja se tulee kehittymään tavallista hitaammin. Hän ei osaa esimerkiksi ryhtyä omatoimisesti leikkimään.

Pojalla on todettu myös Aspergerin oireyhtymä ja motorinen levottomuus. Pukiessa, ruokaillessa tai vaikka hampaita pestessä lapsi ei malttaisi millään pysyä aloillaan.

– Väinö on kuin hyrrä, joka menee paikasta toiseen koko ajan.

Haastattelua edeltävänä päivänä vilpertti on kumauttanut tv-tasoon otsansa, joka paikattiin terveyskeskuksessa.

Väinö tarvitsee läpi vuorokauden aikuisen ohjausta. Arjessa toistuvat rutiinit ovat kuin aarteita.

– Jos rutiineista joutuu poikkeamaan, se tietää yleensä kaaosta. Silloin pitää pitkään keskustella Väinön kanssa, miksi joku asia ei mennytkään totutulla tavalla.

Lue myös:Ida-Sofia, 10, saa illalla unilääkkeen mutta herää leikkimään aamukolmelta – isä lepää vain kun perhelomittaja saapuu

Lisää vipellystä arkeen tuo myös alle kaksivuotias pikkusisko Siiri. Molemmat lapset ovat päiväkodissa, ja lisäksi vanhemmat tukeutuvat perhetyön apuun.

Ida opiskelee oppisopimuksella lähihoitajaksi, ja hänen miehensä käy vuorotöissä.

– Odotamme myös tukiperhettä, jonka kanssa Väinö voisi viettää kerran kuussa viikonlopun. Jonot ovat kuitenkin pitkät, eikä mikä tahansa perhe voi ottaa Väinön kaltaista lasta, Ida selittää.

”Täällä on eloton lapsi”

Siniharmaa ja äänetön. Kun Väinö-poika saapui maailmaan, hänet kiidätettiin heti vauhdilla ulos synnytyssalista.

Kohtutulehduksen ja 40 asteen kuumeen kourissa synnyttänyt Ida jäi reporankana kuuntelemaan, kun henkilökunta huusi: ”Täällä on eloton lapsi.”

– Väinö saatiin elvytettyä, ja mieheni näki tilanteen kokonaan. Vauva tuotiin jonkin ajan päästä luokseni, mutta emme saaneet nähdä toisiamme kuin hetken, Ida muistelee.

Siitä ohikiitävästä hetkestä on muistona kuva, jossa äidin ja vauvan sormenpäät koskettavat toisiaan.

Väinön syntymä oli hyvin dramaattinen, mutta järkyttävin uutinen oli vasta tulossa.

Seuraavana päivänä pelottavat ajat jatkuivat. Väinö sai epilepsiakohtauksia, ja neurologi alkoi selvittää syytä siihen.

Pään magneettikuvaus paljasti, että Väinö oli saanut alle vuorokauden ikäisenä laajan aivoinfarktin. Lapsen tulevaisuudesta ei ollut mitään varmuutta: puhuisiko, kävelisikö tai söisikö hän koskaan. Vain aika näyttäisi.

– Mieheni tarttui käteeni lääkärin kerrottua tilanteesta. Sisälläni oli kuitenkin jo silloin rauha. Ajattelin, että kyllä kaikki järjestyy. Olen ihmisenä sellainen, että otan asiat niin kuin ne tulevat, Ida pohtii.

Sairaalareissuja ja voitonhetkiä

Kaikki on todella järjestynyt odotettua paremmin, vaikka viimeisenkin vuoden aikana perhe on käynyt sairaalassa yli 20 kertaa. Silmälääkärillä, uni-EEG:ssä, pään magneettikuvauksessa, psykologilla, toimintaterapiassa, neurologilla, fysioterapiassa.

Välillä pelkästään Väinön pään tai silmien erilainen asento saa pohtimaan, onko pojalla jokin uusi oire – tai saako lapsi peräti uuden aivoinfarktin. Sekin olisi mahdollista.

Lue myös: Näin ei olisi saanut käydä: Minja, 24, luki netistä tiedon syntymättömän lapsensa Downin syndroomasta

Kuitenkin samalla voitonhetkiä on koettu, kuten epilepsialääkityksen lopettaminen puolitoistavuotiaana.

Välillä myös väsymys on yrittänyt ottaa Idasta vallan. Ja joskus, kun menee hermo, tekisi mieli laittaa tyyny oman suun eteen ja huutaa.

– Lapset tulevat aina ensin, mutta pitäisi muistaa itsensäkin. En halua ikinä elämässä sitä tilannetta, että uuvun. Koen olevani positiivinen ja huumorintajuinen äiti, ja sellaisena haluan pysyä. Siksi pitääkin hakea apua ajoissa, kun sitä tarvitsee.

Avun hakeminen ei ole häpeä, ja sitä on Suomessa hyvin saatavilla, Ida muistuttaa. Viime keväänä hän uskalsi soitta Heinolan sosiaalityöhön, joten nyt he saavat iloita perhetyön avusta.

– Olen siitä äärettömän kiitollinen.

Isin näköinen koodimies

Jos itsestä huolehtiminen jää herkästi arjen haasteissa paitsioon, sama koskee parisuhdetta.

Toisaalta Idan ja hänen miehensä suhde on myös lujittunut, kun Väinön tilanteen aiheuttamasta alkujärkytyksestä päästiin yli. Yhdessä selviytyminen vahvistaa.

Väinö toivoo, että vielä joskus hän olisi isänsä näköinen.

Idaa huvittaa myös se, että Väinö on isä-fani. Ihailu on valtavaa, ja kaunista.

– Väinö sanoo, että hänestä tulee isona isin näköinen. Ja kerran poika sanoi, että hänestä tulee isin näköinen koodimies.

Hiljattain neljävuotissyntymäpäivillä isä oli jälleen korvaamaton, kun Väinö ahdistui siitä, että joku olisi halunnut laulaa onnittelulaulun. Poika kapusi isänsä syliin.

– Supersankarin tavoin isi lohdutti, eikä kukaan laulanut.

Lue myös: Autistisen lapsen äiti: ”Havahduin siihen, että Juho ei leikkinyt kuten muut lapset”

”En ole koskaan hävennyt poikaani”

Lasten syntymäpäiväkutsut ovatkin osuva esimerkki tilanteesta, jossa Ida yleensä ”avaa heidän lippaansa”. Kun on avoin, muiden ei tarvitse ihmetellä, miksi Väinö käyttäytyy niin kuin käyttäytyy.

– Väinö ei osaa luoda kaverisuhteita, jos olemme vaikka leikkipuistossa, eikä hän osaa pyytää toisia leikkimään. Hän silti tykkää ihmisistä eikä aristele heitä.

Koskaan Ida ei ole hävennyt poikaansa.

– Avoimuus on auttanut, en ole peitellyt mitään. En ole surrut sitä, millainen Väinö on.

Sitten kun Väinö kasvaa, hän oppii itse ymmärtämään olevansa erilainen. Ida aikoo miehensä kanssa kertoa siitä lapselle.

– Hän oppii kyllä elämään itsensä kanssa ja pärjäämään, vaikka tuleekin aina tarvitsemaan apua.

Rakkaudentunnustuksia numeroiden lomasta

Samalla on lupa olla ylpeä. Väinön tuleva on täynnä myös mahdollisuuksia.

– Meille on sanottu, että Väinön kaltaisista tulee professoreita, Ida naurahtaa.

Siihen ennustukseen on helppo yhtyä, kun Väinö lukee television tekstityksiä ääneen, pelaa aikuisten Monopolya, tai opiskelee YouTuben avulla itse englantia ja ruotsia.

Välillä Väinön kanssa jutellessaan Ida ihan unohtaa, minkä ikäinen hänen lapsensa onkaan.

Lisäksi Väinölle on suotu taidoista jaloin. Hän kohtelee toisia kauniisti.

– Kun päiväkodin täti kirjoitti näin paperiin, se herkisti. Vaikka Väinö on äärettömän herkkä pahoittamaan mielensä, hän ei ole koskaan vihainen.

Nelivuotias miehenalku myös rakastaa keskusteluja. Välillä Ida ihan unohtaa, minkä ikäisen kanssa juttutuokio onkaan menossa, kun aiheet liikkuvat kaukana Ryhmä Hausta.

Usein numeroiden ja kirjainten lomasta Väinö tokaisee hänelle maailman ihanimman lauseen: ”Äiti! Mä rakastan sua.”

– Ja jos levottomuus sadasosasekunniksi helpottuu, saan pusun poskelle.

Lue myös: Synnytystarinakisan hopeasija: ”Lääkäri totesi, että nyt täytyy vauva työntää takaisin”

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X