”Olen kolmen lapsen lähivanhempi. Lapset 4, 7 ja 8 vuotta. Lapset ovat aarteitani, kaikki kaikessa. He saavat uusia vaatteita, hiustenleikkuut ym. Itse tyydyn aina vähempään. En edes muista, koska kampaaja olisi värjännyt hiukseni. Teen sen usein itse ja tulos on sen mukainen. Vaatteet ostan usein itselleni alennusmyynneistä tai aletangoista. Teen vuorotyötä vanhusten parissa ja aikaa ei lasten ja työn jälkeen usein jää omaan aikaan ja hemmotteluun. Meikata en osaa ollenkaan. Ero oli aikanaan melkoinen koettelemus, masennuin ja rämmin lähihoitajan opinnot läpi. Nyt olen päässyt jaloilleni, saanut olla töissä, oppinut nauttimaan elämästä, saanut ystäviä ym. Ulkonäön kun saisi vielä kohdalleen…”