Olen naimisissa oleva kolmen lapsen äiti. Minulla on kaksi jo kouluikäistä lasta ja 1-vuotias tytöntyllerö. En ole palautunut ”omiin mittoihini” synnytyksen jälkeen. On vaikea nähdä itseään oikeastaan yhtään minään. Pukeudun väliaikaisen olon vuoksi leggareihin, kollareihin ja imetyspaitoihin. Hiukset katkasin itse polkkatukaksi, kun hermot meni jatkuvan takkupesän kanssa.

Tuntuu että tarvitsen vähän potkua itseni hyväksymiseen. Itsetuntoa varjostaa jo ennen raskautta alkanut masennus, joka on kääntynyt nyt vauvavuoden aikana voiton puolelle, hitaasti mutta varmasti. Itsetuntoani koettelee myös raskauden aikana tulleet 20 kg, joita koitan lenkkien ja bodypumpin voimin karistaa, myöskin hitaasti mutta varmasti. Töihinpaluu lähestyy, jännittää, harmittaa, jopa vähän pelottaa, mutta myös tuntuu hyvältä. On sellainen olo, että jotain haluaisi vielä repäistä, niin olisiko se sitten vaikka tämä!

Palaa takaisin äänestykseen ja äänestä suosikkiäitiäsi!