Itse olen aina pitänyt melkeinpä itsestään selvänä, että adoptiolapsen "alkuperäinen" kulttuuri näkyy elämässä jotenkin. Mutta nyt kun mietin millaista se omalla kohdalla olisi, niin se tuntuu suorastaan törkeältä. Jos minut olisi adoptoitu vaikka Espanjaan, niin en minä helvetti soikoon mikään...
