Koiran hankinta

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Olen tässä siis miettinyt koiran hankintaa, mutta kun olen alaikäinen, minulla on muutama ongelma.
1. Vanhempani ovat eronneet, joten voiko koira asua ns. kahdessa kodissa? Se olisi aina minun kanssani. "Vaihdan" kotia aina kuukauden välein, eli koira olisi siellä missä minäkin. Kodit ovat noin kilometrin päässä toisistaan eli ei kaukana. Syntyykö kodin kuukausittaisesta vaihtamisesta koiralle siitä jotain stressiä?
2. Pystynkö allekirjoittamaan koiran kauppasopimuksen?
3. Pystynkö rekisteröimään koiran minun nimelläni?
4. Onnistuuko koiran hoito niin, että isäni maksaa koiran kustannukset siihen saakka kun olen 18-vuotias, mutta minä olen kuitenkin se koiran virallinen hoitaja,

Tottakai isäni ja äitini auttaisivat minua koiran hoidossa jos apua tarvitsisin. Äitini ei koiran maksamiseen juurikaan osallistuisi, sillä hänellä on jo koira.
 
vierailija
Koira kyllä sopeutuu muuttuviin koteihin, kunhan säännöt ja päivittäiset rutiinit pysyvät samoina. Sinuna miettisin kuitenkin tulevaisuutta, koska koira elää pitkään. Kuinka vanha olet viidentoista vuoden päästä? Mitä elämänvaiheita olet siinä vaiheessa elänyt? Olet ainakin opiskellut,, käynyt ulkomailla vaihdossa tai opiskelemassa, ollut kesätöissä vierailla paikkakunnilla, hankkinut työpaikan, treffaillut ahkerasti ja ehkä jo löytänyt puolisonkin ja perustanut perheen, saanut lapsia ja muuttanut monen monta kertaa.

Kuinka onnistuu opiskelu koiran kanssa, samoin matkustelu tai iltatöissä käyminen ja harrastaminen? Koiraa ei voi useinkaan jättää kerrostaloon esimerkiksi yön ajaksi yksin, vaikka itse haluaisi käydä kavereiden kanssa jossain, koska yksin jätetty koira helposti ulvoo yksinäisyyttään ja häiriköi naapureita. Koiran kanssa eläminen on sitovaa, kun koiraa joutuu hoitamaan yksin. Nuoruus kuitenkin on aikaa, jolloin pitäisi voida olla vapaa tulemaan ja menemään, eikä elämään vuosikausia koiran pissatusten rytmissä ja kiirehtimään ensimmäisenä kotiin koulusta, töistä tai baarista, treffeiltä ja harrastuksista. Sitä elämää ehtii elää sitten kolmekymppisenä.

Nämä ovat paljon isompia kysymyksiä kuin seuraavat vuodet kunnes olet täysi-ikäinen, koska sinulla kuitenkin on nyt vanhemmat siinä apuna. Liian moni koira joutuu vaihtamaan kotia, koska omistajan elämäntilanteet vaihtuvat, eikä koiran hoitaminen enää onnistu. Jos koira voi jäädä vanhemmillesi hoitoon kun muutat pois kotoa, tilanne on eri, mutta ainakaan äitisi ei taida vaikuttaa asiasta kovin innostuneelta. Mieti vielä onko nyt hyvä hetki ottaa koira. Aika kuluu nopeasti, pian olet koirasta täysin yksin vastuussa, ja se voi hankaloittaa esimerkiksi opiskelija-asunnon saamista merkittävästi.
 
Millijamolli
Kuule vierailija, itse olin 12v kun sain ensimmäisen oman koirani , koira kuoli kun olin 23v ja äiti jo itsekkin. Opiskelin ja koira oli opiskeliasunnossa mukana, seurustelin. Vaihdoin paikkakuntaa. Sain lapsen , päädyin yh:ksi
 
Jos vanhemmat, molemmat hyväksyy koiran, ei sen suhteen ole ongelmia etteikö koira pärjää siellä missä sinäkin. Nuihin papereihin tarviit vanhaan vanhemman nimen, mutta varmaan, sinut voidaan reksteröidä omistajaksi. Jajos isä in suostunut maksamaan, niin ei se vaikuta mihinkään
 

Yhteistyössä