Lapsen kehitys 10.05.2016 Päivitetty 26.06.2023

Kumpi on taaperolle parempi: kotihoito vai päiväkoti?

Kun perheeseen syntyy toinen lapsi, moni vanhempi pohtii, ottaako esikoisen päivähoidosta kotiin vai ei. Kumpi on noin kolmevuotiaan kehityksen kannalta parempi: kotona vauvan ja vanhemman kanssa vai päivähoidossa kavereiden kanssa oleminen? Kysyimme asiaa varhaiskasvatuksen asiantuntijalta.

Teksti
Liisa Järvinen
Kuvat
123RF

– Lapsen sosiaalinen on kehitys on monimutkainen prosessi, kasvatustieteiden tohtori Erja Rusanen Helsingin yliopistosta sanoo.

– Yksinkertaistaen voi sanoa, että perusta hyvään sosiaaliseen kanssakäymiseen luodaan aikuisen ja lapsen välisessä hoivasysteemissä.

Lapsen viiden ensimmäisen elinvuoden aikana syntyy kiintymysmalli sen mukaan, miten hänestä huolehtiva aikuinen kykenee vastaamaan hänen hoivan tarpeisiinsa.

Vanhemman toiminnasta lapselle muodostuu käsitys siitä, miten sosiaalinen maailma toimii. Lapsi oppii muun muassa, miten kielteisistä tunteista voi päästä eroon sosiaalisesti hyväksyttävällä tavalla.

Tätä käsitystä sosiaalisesta maailmasta lapsi testaa ikätovereidensa parissa. Voiko esimerkiksi toisten apuun luottaa vai ei?

– Vanhemmat voisivat keskittyä enemmän vuorovaikutukseen lapsen kanssa kuin siihen, tapaako lapsi muita lapsia riittävän usein.

Lue myös: Meneekö lapsi pilalle päiväkodissa?
Keskustele: Päiväkoti vai kotihoito?

Leikkitreffit silloin tällöin riittävät alle kolmevuotiaalle

Muilla lapsilla on toki osuutensa sosiaalisessa kehityksessä.

– Kolmivuotias nauttii hetkittäin toisten lasten seurasta esimerkiksi mielikuvitusleikeissä. Nelivuotias taas kaipaa toista roolileikkeihinsä.

Ikätovereita lapselle riittää Rusasen mukaan muutama, joita hän tapaa silloin tällöin. Tapaamiset ovat hyviä tilaisuuksia ohjata lasta: Mikä on oikein ja mikä väärin?

Sen sijaan alle kolmevuotiaan kehityshaasteena ei ole kyky toimia muiden lasten kanssa.

– Sen ikäistä ei ole mitään tarvetta laittaa päiväkotiin siinä pelossa, että muuten hän ei opi sosiaaliseksi.

Lue myös: Tämän takia lapsen pitää antaa kutsua kavereita kylään

Aikuisen tuki lapselle on tärkeää

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei alle kolmivuotiasta kannattaisi viedä muiden lasten seuraan.

– Jo vauva nauttii toisten lasten seurasta. Ei silti pidä olettaa, että pieni lapsi osaisi toimia muiden kanssa. Taidot riippuvat täysin lapsen iästä.

Yksivuotias on utelias ja huomaa toisen lapsen. Kaksivuotias voi juosta peräkkäin hetken aikaa toisen lapsen kanssa tai rakennella palikoilla rinnakkain. Seuraavassa hetkessä hän saattaa lyödä toista kepillä päähän ja on täysin kyvytön ymmärtämään, mitä teki väärin.

Alle esikouluikäinen lapsi tarvitsee aikuisen jatkuvaa tukea silloin, kun koolla on useita lapsia.

– Ammattikasvattajat tiedostavat tämän ja tekevät arvokasta työtä vaikeissa olosuhteissa: lapsia on päiväkotiryhmissä usein liian paljon, liian pitkiä aikoja kerrallaan ja liian nuorina.

Lue myös: Näin vanhempien kehonkieli vaikuttaa lapsen kehitykseen

Riippuu vanhemmista, mitä lapsi oppii

Jos vanhempien suurin huolenaihe on se, että ilman päiväkotia lapselta jää oppimatta esimerkiksi motorisia taitoja, Rusasella on selvä vastaus:

– Vanhempien ei pidä vähätellä merkitystään lapsen kehitykselle. Ei voida sanoa, että kotona kasvanut lapsi jäisi jälkeen. On kiinni vanhemmista, mitä lapsi oppii.

Jos vanhemmat tarjoavat lapselle riittävästi motorisia tai vaikkapa taiteellisia aktiviteetteja, lapsen taidot karttuvat yhtä lailla myös kotona.

Aktiviteetteja ei kuitenkaan tarvitse järjestämällä järjestää, vaan antaa lapsen ideoida itse. Lapsihan on aktiivinen koko valveillaoloajan.

Rusanen suosittelee vanhempia heittäytymään leikkiin siten, että lapsi keksii mitä ja miten leikitään. Lapsi johtaa, ja aikuinen seuraa ja tuo oman lapsenmielensä mukaan.

– Väitöskirjassani saatiin hyviä tuloksia, kun ongelmalapsilla kokeiltiin ”Päivä kuninkaana” -leikkiä: Kuningas sai valita, mitä leikittiin.

Kotona lapsi voisi olla kuninkaana päivittäin vartin tai puoli tuntia. Tärkeintä on, että suunta leikissä on lapsesta aikuiseen, ei toisinpäin.

Lue myös: Näin lapsen ajattelu kehittyy

Päiväkoti ei vie pohjaa kehitykseltä

Yksi vaihtoehto on osa-aikahoito, jos toinen vanhemmista on kotona esimerkiksi nuoremman sisaruksen kanssa. Se voi olla Rusasen mielestä hyvä ratkaisu.

– Päiväkoti tai kerho ei vie pohjaa kehitykseltä, jos vanhemmista erossaolo sujuu hyvin. Lapsella pitäisi olla hoitopaikassa korvaava henkilö, johon hän voi turvallisesti kiintyä.

Hyvä mittari erossaolon sujumiselle on se, että osoittaako lapsi iloa, surua, suuttumusta ja pettymystä sekä kotona että hoidossa. Asiaa kannattaa kysyä lapsen hoitajilta.

Lisäksi on hyvä tarkkailla lapsen käyttäytymistä, kun hänet haetaan kotiin. Jos lapsi saa silloin toistuvasti raivokohtauksia tai hänestä tulee iloton tai vaisu, päiväkoti tai kerho voi olla liian rankkaa.

Lue myös:
Päiväkodin aloitus: 11 vinkkiä

Lue myös

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X