Kasvatus 20.11.2015 Päivitetty 29.11.2021

Nämä 5 asiaa ovat vielä huonosti Suomen lapsilla

Lapsen oikeuksien päivän (20.11.) merkeissä lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila nimeää viisi asiaa, jotka kaipaavat parannusta Suomessa.

Teksti
Saga Wiklund
Kuvat
123RF

1. Köyhyys syrjäyttää kaveripiiristä

Taantuma vie Suomea yhä eriarvoisempaan suuntaan. Jo yli 100 000 lasta elää pienituloisissa kotitalouksissa. Köyhyyteen ajavat etenkin työttömyys, yksinhuoltajuus ja monilapsisuus.

Köyhyyteen liittyy osattomuuden kokemuksia: köyhä lapsi jää pois syntymäpäiviltä, koska lahjaan ei ole varaa. Hän jää myös pois leirikoulusta, kun luokan muiden oppilaiden vanhemmat laittavat rahat suoraan tilille. Hän joutuu kiusatuksi muita useammin.

Keskustele: Köyhän lapsuuden kokemuksia

Lue myös: Lapsia leipäjonossa

2. Oppimiserot kärjistyvät

Lasten hyvinvointi- ja oppimiserot syntyvät jo varhain; perhetausta määrittelee liikaa lapsen oppimispolkua ja sitä, millainen lapsen elämästä tulee.

Varhaiskasvatuksen palveluita muutetaan parhaillaan niin, että osalla lapsista palveluiden käyttöä rajataan kovalla kädellä. Kun työttömän lapsi ei saa varhaiskasvatusta yhtä paljon kuin töissä käyvän, ollaan eriarvoistavalla tiellä.

Hyvinvointi- ja oppimiserot ovat kasvussa: 15-vuotiaista pojista joka kahdeksas on toiminnallisesti lukutaidoton eli ei kykene siirtymään toisen asteen opintoihin.

Keskustele: Poikien kouluvaikeudet

3. Vanhemmuutta suoritetaan

Saako vanhempi olla keskeneräinen tai rikkinäinen ihminen? Saako hän olla väsynyt, ja uskalletaanko siitä puhua? Tukea pitäisi hakea, jos lasten kanssa tai parisuhteessa on isoja ongelmia – ei pidä sinnitellä liian kauan yksin.

Vanhemmuuden tavoitteet ovat myös kasvaneet niin suuriin mittasuhteisiin, että keskivertoäiti ja -isä on helisemässä. Alle yhdeksänvuotiaiden lasten vanhempien kokemuksissa perushuoli on, kuinka jaksan.

Oikeasti riittää kuitenkin, että on ihan tavallinen äiti tai isä, huolehtii lapsestaan ja rakastaa häntä. Pipoa voisi löysätä.

Lue myös: Hidas vanhemmuus – 4 vinkkiä arjen hidastamiseen

4. Onko hoiva äidin asia?

Suomessa puhutaan edelleen äitiyspakkauksesta ja äitiysvalmennuksesta, vaikka lapsella on isäkin. Hoivan päävastuu on ihmisten asenteissa yhä äidillä, ja sen seurauksena naisten asema työmarkkinoilla on huonompi kuin miesten.

Isien hoivavastuuta pitäisi saada lisättyä. Muissa Pohjoismaissa tilanne on onnistuttu ratkaisemaan tasapuolisemmin.

Perhe ja työ pitäisi myös pystyä yhdistämään joustavammin ja helpommin.

Keskustele:

Olenko sekoamassa vai onko tämä normaalia äidin väsymystä?

PIeni vauva ja huono väsynyt äiti

5. Maahanmuuttajat jäävät ulkopuolisiksi

Maahanmuuttajat jäävät helposti ulkopuolisiksi perheiden sosiaalisista verkostoista. He kokevat, että suomalaisperheisiin on vaikea solmia ystävyyssuhteita. Osa maahanmuuttajaperheistä ei myöskään ota kontaktia kantasuomalaisiin. Raja-aitoja pitäisi madaltaa.

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X