Miksi taapero raivoaa? Toimi näin kiukuttelevan lapsen kanssa
Taapero puree, sylkee ja protestoi. Mitä asialle voi tehdä? Kokosimme ratkaisut kiperiin tilanteisiin.
Mitä teen, kun lapsi puree ja tönii?
Kun taapero puree, syynä voi olla se, että lapsi tekee hampaita ja koettaa puremalla helpottaa oloaan. Alle kaksivuotias ei vielä ymmärrä, että toisen pureminen sattuu, joten vanhemman on selitettävä se hänelle. Kokeile puruleluja ja tarpeen tullen helpota kipua särkylääkkeellä.
Isommalla lapsella puremista esiintyy usein tilanteissa, joissa hän joutuu tekemisiin toisten kanssa, kuten aloittaessaan hoidossa. Lapsi saattaa menettää malttinsa ja purra toista impulsiivisesti. Tällöinkään ei kyse ole ennakkoon suunnitellusta teosta. Taapero ei halua satuttaa, mutta hän on ehkä oppinut saamaan tällä tavoin tahtonsa läpi.
Kun pieni tönii, kyse on harvoin häiriökäyttäytymisestä. Samankin ikäiset lapset voivat olla motorisilta taidoiltaan hyvin eri tasoisia. Nopeammin kehittyvä kampittaa usein ymmärtämättömyyttään vielä kömpelömmän vertaisensa.
Pienet, joilla on isompia sisaruksia, oppivat nopeasti ottamaan toisiinsa kontaktia, myös fyysisesti. Leikkisää painia isoveljen kanssa harrastavan taaperon on vaikea tajuta, että varovaisemmalle kaverille kosketus voi olla uutta ja jopa totuttelua vaativa asia. Siksi aikuisen läsnäolo ja tilanteen sanallistaminen on tärkeää. Muuten taapero ei opi, mitä saa ja mitä ei saa tehdä.
Mitä teen, kun taapero satuttaa sisarustaan?
Uuden sisaruksen saaminen on yksi lapsen isoimmista elämänmuutoksista, ja on luonnollista, että lapsi on mustasukkainen ja tuntee olonsa ulkopuoliseksi. Tunnekuohut ovat esikoisen tapa hakea hinnalla millä hyvänsä vanhemman, etenkin äidin huomiota.
Varmista siis, että isompi lapsi ei tunne oloaan ulkopuoliseksi.
Kun taapero laittaa ranttaliksi, pyri ohjaamaan hänen huomionsa johonkin muuhun. Parhaimmillaan saat sekä lapsen huomion pois hillumisesta että hänen uteliaisuutensa heräämään. Uteliaisuus yleensä syrjäyttää pienen tunteman hädän tai ahdingon.
Vältä kuitenkin lyhytnäköistä tavaralla tai herkuilla lahjomista.
Mitä teen, kun taapero protestikakkaa?
Raivokohtaus ei ole ainoa pienen lapsen tapa kertoa ulkopuolisuuden tunteistaan. Joskus leikki-ikäinen voi oireilla sisarkateudesta esimerkiksi alkamalla taas kakata housuihinsa. Tätä voi tapahtua erityisesti äidin imettäessä tai hoitaessa uutta vauvaa.
Tällaisessa tilanteessa älä hermostu, korota ääntäsi tai toru lasta. Joskus lapsi on valmis menemään äärimmäisyyksiin saadakseen huomiosi.
Voi olla hyvä, että et heti palkitse lasta edes negatiivisella huomiollasi. Pyri ennemminkin minimoimaan omat ensireaktiosi eli älä palkitse lasta sillä, mitä hän tilanteessa eniten tavoittelee.
Imetä vauva loppuun, ja käännä vasta sitten huomiosi taaperoon. Muista tällöin antaa hänelle mahdollisimman paljon positiivista huomiota.
Mitä teen, kun taapero huutaa ja sylkee?
Moni taaperon vanhempi huomaa, että päiväkodin aloituksen jälkeen aiemmin säyseä lapsi alkaa kommunikoida huutamalla.
Kodin hiljaisempaan äänimaailmaan tottuneet lapset voivat kokea päiväkodin niin meluisaksi paikaksi, että alkavat itsekin huutaa, myös kotona.
Lapsi oppii herkästi olettamaan, että vain huutamalla saa huomiota osakseen. On tärkeää, että kotona rauhoitetaan ainakin ruokailuhetket sellaisiksi, että lapsi tietää tulevansa kuulluksi. Samalla hän oppii myös keskustelutaitoja.
Joskus kun taapero oikein sydämistyy, hän voi alkaa myös sylkeä. Jälleen kerran kyse on tunteiden primitiivisestä näyttämisestä ja huomion hausta.
Tähänkin vaivaan auttaa usein se, että ei heti palkitse lasta sillä, mitä hän tavoittelee, eli jakamattomalla huomiolla.
Mistä taaperon huono käytös johtuu?
Pienen lapsen huono käytös johtuu osittain aivojen kehityksestä. Taaperoiden suuret aivot ovat vielä varsin kehittymättömät, joten lapsi ei luonnostaan pysty säätelemään primitiivisiä mielijohteitaan, kuten tarvettaan huitoa tai karata.
Ihmisaivojen kasvusta 90 prosenttia tapahtuu lapsen ensimmäisen viiden elinvuoden aikana. Näiden vuosien aikana aivoissa tapahtuu massiivista muotoutumista, joka alkaa hidastua vasta seitsemännestä ikävuodesta eteenpäin.
Lapsen kasvaessa pikkuaivot alkavat kontrolloida ja säädellä vihan, pelon ja hädän tuntemuksia. Tällöin lapsi pystyy käsittelemään tuntemuksiaan myös ajattelemalla, ei vain turvautumalla primitiivisiin tekoihin, kuten puremiseen tai lyömiseen.
Taaperon väkivaltainen käytös on huipussaan kaksivuotiaana ja vähenee, mitä lähemmäs kolmivuotispäivää mennään.
Mitä pienempi villipeto, sitä tärkeämpää vanhemman on ymmärtää huonon käyttäytymisen syyt. Joskus isot elämänmuutokset, kuten päiväkodin aloittaminen tai pikkusisaruksen syntymä, kuorivat lapsesta esiin pikkuhirviön.
Lähteet: Tanya Byron: Your Toddler Month By Month (Dorling Kindersley 2008), Sal Severe: How To Behave So Your Children Will Too! (Vermilion 2004).
Jaa oma kokemuksesi