Uhkaako suomalaislasten leikki loppua liian lyhyeen? Osa lapsista lopettaa leikkimisen jo alle 6-vuotiaina
Vanhemmat toivovat lapsilleen enemmän paineetonta vapaa-aikaa.
Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan käytännössä katsoen jokainen suomalainen toivoisi lasten leikkivän enemmän, kertoo seikkailupuistoja pyörittävän HopLop-konsernin teettämä kyselytutkimus.
Tutkimukseen vastasi tuhat suomalaista.
Vastanneista 30 prosenttia alle 15-vuotiaiden lasten vanhemmista kertoi, että lapsi lopetti leikkimisen jo 6-vuotiaana. Viidennes lapsista leikki 10-vuotiaaksi asti ja 11 prosenttia 11-vuotiaaksi asti.
Lue myös: Aktiivisuus laskee jo 7-vuotiaana – nämä leikit lisäävät liikettä koko perheen arkeen
Yllättävän usealla lapsella leikki siis loppuu jo ennen koulun alkamista tai viimeistään ensimmäisten kouluvuosien aikana.
– Lasten vapaa-aika on muuttunut hurjan suorituskeskeiseksi. Ja sama koskee myös meitä aikuisia, toteaa HopLopin toimitusjohtaja Kalle Peltola.
Leikin merkitystä ei voi korostaa liikaa
Vanhemmat toivovat lastensa elämään enemmän omaehtoista leikkiä ja liikkumista.
Toiveiden soisi toteutuvan, sillä leikkiminen ja liikkuminen eivät ainoastaan rikastuta lasten päiviä, vaan ovat keskeisessä roolissa myös lapsen kehityksen kannalta.
– Toimintaterapian näkökulmasta voidaan sanoa, että leikki loppuu usein liian varhaisessa iässä. Leikin tutkimuksessa on todettu, että leikki on keskeinen osa kehitystä ja ikkuna lapsen maailmaan ainakin kahdeksaan ikävuoteen asti, kertoo lasten toimintaterapeuttina uransa luonut ja nykyään toimintaterapeutteja kouluttava Helena Tigerstedt.
– Lapsi vahvistaa leikkiessään motoriikkaansa ja ongelmanratkaisutaitojaan. Leikki myös kehittää lapsen resilienssiä.
Lue myös: ”Tällaisia ei näe missään muualla” – Tukholman leikkipuistot ovat ainutlaatuisia koko maailmassa
Lelu- ja leikintutkija Katriina Heljakka valmistelee parhaillaan väitöskirjaa teknologisoituvasta leikistä Turun yliopistoon.
Hänen mukaansa leikin vähäisyys ja liian varhainen loppuminen on huolestuttava kehityssuunta, jota hän ei kuitenkaan täysin allekirjoita.
Kyse on enemmänkin siitä, miten leikki määritellään ja miten siitä puhutaan.
– Ei tee leikille oikeutta, jos sen ajatellaan olevan ainoastaan leluilla leikkimistä tai mielikuvituksellista roolileikkiä. Laajan määritelmän mukaan esimerkiksi pelaaminen voidaan lukea leikiksi. Myös urheilu ja taide ovat mitä suurimmassa määrin leikkiä.
– Leikki on laaja-alainen ilmiö, joka ei kosketa ainoastaan ihmisiä vaan myös eläimiä, Heljakka kuvailee.
Hyvä vai paha ruutuaika?
Kyselyn vastausten mukaan leikin ja omaehtoisen liikkumisen tieltä saisivat väistyä ainakin ruutuaika ja kova, tavoitteellinen treenaaminen.
Jopa 74 prosenttia kyselyyn vastanneista vanhemmista toivoisi lapsilleen vähemmän ruutuaikaa.
Lue myös: Asiantuntija huolissaan: Katoaako syvä leikki lapsilta?
– Tässä ajassa ja itsekin vanhempana ymmärrän hyvin sen, että ihmisiä huolettaa se, miten olemme itse kukin paljon mobiililaitteiden kanssa tekemisissä ja kulutamme viihdettä, Heljakka toteaa.
Hän muistuttaa kuitenkin, että leikki käy läpi murrosta ja nykyään voidaankin puhua myös teknologisoituvasta leikista.
– Toki on hyvä huolehtia siitä, ettei teknologia hautaa kaikkia muita leikin muotoja alleen, mutta samalla kannattaa muistaa se, että lapset oppivat myös älylaitteita käyttäessään taitoja, joista heille on hyötyä elämässään, Heljakka summaa.
Leikin arvostus ei näy arjen tasolla
Leikin asiantuntijat muistuttavat vanhempien roolin tärkeydestä mielekkään tekemisen ja leikin mahdollistajina.
– Aikuisten tehtävä on mahdollistaa lasten leikkiminen. Vanhempien ei tarvitse osata esimerkiksi analysoida leikkejä mitenkään, vaan tärkeää on, että arvostamme lapsen näkökulmaa ja annamme leikille aikaa, Tigerstedt sanoo.
Käytännössä leikin mahdollistaminen voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että aikuinen kyyditsee lapsen kauempana asuvan kaverin luokse kylään.
91 prosenttia Hoplopin kyselytutkimukseen vastanneista toivoo, että lapset leikkisivät enemmän. Iso kysymys kuuluukin, näkyykö tämä arkisissa valinnoissamme?
– Oma toiveeni olisi, että aikuiset opettelisivat leikkimään ja uskaltaisivat lähteä mukaan lasten touhuihin. Silloin kaikilla lapsilla olisi paremmat eväät kasvuun ja kehitykseen, Tigerstedt toteaa.
Lue myös: Oletko huono leikkimään? Se ei luultavasti pidä paikkaansa
Jaa oma kokemuksesi