Lapsen terveys 30.05.2016 Päivitetty 27.05.2024

Hemmottelevatko isovanhemmat lasta sokerilla? 10 kysymystä lapsen sokerin syönnistä

Kun mummo kaivaa esiin päivän kolmannen jäätelön, sokerikammoista äitiä hirvittää. Paljonko lapsi voi syödä sokeria ja miten isovanhemmille voi sanoa, kun herkkuja on liikaa tarjolla?

Teksti
Elisa Hurtig
Kuvat
123RF

Kaksplussan lukijaraati paljastaa, että neljä viidestä vanhemmasta säätelee lapsensa syömän sokerin määrää. Samaan aikaan yli puolet tuskailee innokkaiden isovanhempien ja muiden tyrkyttämän sokerin kanssa. Mummolareissuista on tullut sokerikammoisen äidin painajaisia.

Saako mummo rakastaa lapsenlapsiaan sokerilla, vai tärveleekö hän toiminnallaan lasten terveyden?

1. Kuinka paljon sokeria voi syödä?

Lapsen päivittäisestä energiamäärästä saisi vain kymmenen prosenttia koostua sokerista. Se tarkoittaa alle 40 gramman päivittäisannosta. Määrä tulee täyteen, jos lapsi juo lasillisen mehua ja syö sokeroidun viilin.

Suomalaislasten energiasta keskimäärin 12 prosenttia kertyy sokerista. Osa lapsista saa sitä varsin kohtuullisesti, mutta joillakin jopa viidennes energiasta tulee sokerista.

Monissa perheissä ei ymmärretä, miten paljon sokeria lapsen säännöllisesti käyttämät tuotteet sisältävät. Osa puolestaan ajattelee, ettei sokerinsaantia tarvitse rajoittaa, koska lapsi on terve ja normaalipainoinen. Haitat voivat kuitenkin ilmetä vasta pitkän ajan päästä.

Lue myös: Monet lapset syövät liikaa suolaa, sokeria ja rasvaa – Tällainen on ideaali ruokavalio lapselle

2. Miten mummon saisi ymmärtämään, että yksi jäätelöpuikko on tarpeeksi?

Hänelle voi kertoa, että erityisesti sokeristen juomien käytöllä on tutkimuksissa havaittu yhteys suurempaan ylipainon vaaraan. Niillä on havaittu olevan yhteys diabetekseen ja sydänsairauksiin liittyvien vaaratekijöiden kasautumiseen jo lapselle.

Lapset osaavat yleensä kuunnella energiantarvettaan herkästi. Jos mahaa täyttää herkuilla, muu ruokahalu kärsii.

Koska lapsi voi syödä kerralla vain rajallisen määrän ruokaa, pitää myös isovanhempien huolehtia, että pienestäkin annoksesta saa riittävästi kasvuun tarvittavia ravintoaineita.

Lue myös: Kasvatatko lapsestasi vahingossa tunnesyöjää? 

3. Jos mummo ei lopeta pullan tuputtamista, voiko lapselle opettaa, että yksi on riittävästi?

Aikuinen tekee päätöksen. Pienen lapsen ei vielä tarvitse osata valita ruokiansa terveellisyyden perusteella.

Heille voi kuitenkin kertoa, että herkkupäivinä pitää jaksaa syödä normaalisti myös muut päivän ateriat, sillä kasvuun ja kehitykseen tarvitaan paljon ravintoaineita, joita sokerissa ei ole.

Lue myös: Opeta nämä kolme liikuntataitoa lapsellesi

4. Voisiko mummoa pyytää korvaamaan herkut jollain muulla?

Herkkupäivinä niitä ei tarvitse korvata millään. Silloin voi herkutella hyvällä omallatunnolla kunnon aterian päälle jälkiruoaksi. Tällöin lapsi täyttää mahansa ensin ravintoainepitoisemmalla ruoalla, jolloin makean määrä pysyy kohtuullisena.

Herkuttelu kuuluu elämään, ja vanhemman on hyvä opettaa lapselle sokeriherkkujen järkevää käyttöä. Tilanne on toki toinen, jos mummolassa vieraillaan usein.

Mummoa voi pyytää tarjoamaan lapselle muitakin ruokakokemuksia, esimerkiksi perinneruokia, joita kotona ei ehditä valmistaa. Olisiko mummolla aikaa vaikka leipoa leipää tai käydä marjassa yhdessä lapsenlapsen kanssa?

Mummola olisi hyvä paikka laajentaa lapsen ruokavaliota, koska monet ruoat tuntuvat maistuvan mummolassa paremmin kuin kotona.

Lue myös: Mitä tehdä, jos lapsi ei kiinnosta isovanhempaa?

5. Onko satunnaisesta sokerimäärän ylittymisestä haittaa, jos arkena pysytään kohtuudessa?

Ei. Ravitsemussuositukset tarkoittavat pitkän aikavälin keskimääräistä saantia. Jos arkisin käyttää niukasti sokeria, voi karkkipäivänä herkutella reilummin.

Jos taas sokeriset tuotteet kuuluvat perusarkeen, kannattaa herkkupäivänä muistaa kohtuullinen annoskoko.

Lue myös: Mitä koululaiselle välipalaksi 

6. Onko vaaraa, että suositusannos ylittyy arjessa myös ihan tavallisella ruokavaliolla?

Se ylittyy, jos arkena käytetään tuotteita, joissa on paljon sokeria. Näitä ovat esimerkiksi mehut, sokeroidut maitotuotteet, kuten vanukkaat, viilit, jogurtit ja rahkat sekä muut välipalatuotteet, kuten murot. Jos nämä kuuluvat säännöllisesti lapsen tavalliseen ruokavalioon, voi suositus ylittyä.

Arjessa kannattaa tarjota sokeristen välipalatuotteiden sijaan leipää, puuroa, hedelmiä, maustamattomia maitotuotteita ja juomaksi maitoa tai vettä.

Lue myös: Lapsi ja kasvisruokavalio: ota huomioon nämä asiat 

7. Mitä tapahtuu, jos sokerimäärät ylittyvät jatkuvasti?

Suurin ongelma liiallisessa sokerinsaannissa on se, että se köyhdyttää ruokavaliota. Suomalaisilla lapsilla suurempi sokerinsaanti on yhdistetty muun muassa pienempään kuidun, E-vitamiinin, kalsiumin, raudan ja sinkin saantiin.

Sokeristen tuotteiden napostelu sekä sokeroitujen juomien lipittely on haitallista myös hampaille.

Suomalaislapsilla liiallisen sokerinkäytön on havaittu olevan yhteydessä myös huonompaan kasvuun. Tämä voi johtua puutteellisesta ravintoaineiden saannista.

Lue myös: Näin sokeri vahingoittaa lastasi

8. Moni vanhempi on lasten kanssa tiukkana, mutta itse mussuttaa salassa suklaata. Onko toimintatapa hyvä?

Salaa herkuttelua olisi hyvä välttää. Terveellisempää ja avoimempaa suhtautumista syömiseen kannattaa opetella itse ja opettaa sitä samalla myös lapsille.

Sokeri ei ole myrkkyä, jos sitä syö kohtuullisesti.

Lue myös: Herkkujen antaminen lapselle: Tämän takia karkkipäivä voi olla huono juttu

9. Tuntuu, että sokeria on nykyään kaikkialla. Täytyykö pakkausselosteita syynätä entistä tarkemmin?

Sokerin lähteitä on paljon, mutta valtaosa suomalaislasten sokerinsaannista kertyy yllä mainituista ruoista. Isoilla linjoilla saa merkittävimmän säästön sokerinsaantiin, eikä yksittäisten tuotteiden sisältämällä sokerilla yleensä ole suurta merkitystä.

Juomien, maitotuotteiden sekä murojen ja myslien sokeripitoisuudet kannattaa kyllä tarkistaa. Myös terveellisiksi mielletyissä tuotteissa kuten täysjyvämuroissa voi olla yllättävän paljon sokeria.

Lue myös: Näin totutat lasta uusiin makuihin

10. Ovatko korvaavat makeuttajat kuten intiaanisokeri tai agavesiirappi terveellisiä?

Niiden käyttö ei suoraan tee tuotteesta terveellistä. Usein niiden käyttöä perustellaan sillä, että ne sisältävät myös vitamiineja ja kivennäisaineita, joita valkoisessa sokerissa ei ole.

Makeuttajien käyttömäärillä ravintoaineiden määrät ovat kuitenkin pieniä. Esimerkiksi hunajaa saisi syödä desilitroittain, jotta saisi tiettyjä kivennäisaineita yhtä paljon kuin yhdestä appelsiinista.

Korvaavia makeuttajia voi hyvin käyttää ruokavaliossa sokerin sijasta, jos pitää niiden mausta enemmän kuin tavallisesta sokerista. Niiden käytössä kannattaa kuitenkin noudattaa samaa kohtuutta. Hunajaa ei suositella alle 1-vuotiaille lapsille mahdollisen Clostridium botulinum -bakteerin takia.

Asiantuntijana Aino-Maija Eloranta, jonka väitöskirjatyö Ruokavalio, kehon rasvapitoisuus ja aineenvaihdunta- ja verenkiertoelinsairauksien vaaratekijöiden kasautuminen alakouluikäisten lasten väestöotoksessa julkaistiin syksyllä 2015.

Lue myös: 10 vinkkiä lapsen painonhallintaan

Lue myös

Jaa oma kokemuksesi

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X