Kohtuus kaikessa – leikki-ikäisen turvallinen proteiinin saanti
Leikki-ikäisten lasten proteiinin tarve on aikuisia pienempi. Taaperoille paras proteiinin lähde on maito, runsasproteiinisia maitovalmisteita ja juomia ei suositella lapsille päivittäiseen käyttöön.
Ensimmäisen kolmen ikävuoden aikana lapsi kasvaa hurjaa vauhtia. Kasvava ja kehittyvä leikki-ikäinen lapsi tarvitsee suuren määrän vitamiineja, kivennäisaineita sekä proteiinia kehon rakennusaineiksi.
Taaperon elimistö ei kykene vielä käsittelemään proteiinia yhtä hyvin kuin aikuisten elimistö. Tämän vuoksi leikki-ikäisten proteiinin saantiin on hyvä kiinnittää tarkemmin huomiota.
Proteiini 1–3-vuotiaiden ruokavaliossa
Yli 2-vuotiaiden ja aikuisten proteiinien saantisuositus on 10–20 prosenttia kokonaisenergian saannista. 1–2-vuotiailla proteiinin osuus kokonaisenergian saannista tulisi olla 10–15 prosenttia.
Parhaita leikki-ikäisten lasten proteiinin lähteitä ovat maitovalmisteet kuten maito, juusto ja jugurtti sekä liha, kala, kananmuna ja palkokasvit.
– Leikki-ikäiselle riittävä päivittäinen maitovalmisteiden määrä on neljä desilitraa nestemäisiä maitovalmisteita ja yksi viipale juustoa. Janojuomaksi kannattaa valita vesi, kertoo Nutricia Medical Oy:n lasten valmisteiden ravitsemusasiantuntija Carina Kronberg-Kippilä.
Runsaasti proteiinia sisältäviä pähkinöitä, manteleita ja siemeniä voi antaa leikki-ikäisille noin 15 grammaa päivässä, mikä on puolet aikuisen annoksesta.
Proteiinin saanti on Suomessa keskimäärin riittävää, joten proteiinitäydennettyjä maitotuotteita ei tarvitse sisällyttää leikki-ikäisten ruokavalioon. Runsasproteiinisia maitovalmisteita ja juomia ei suositella lapsille päivittäiseen käyttöön. Muita proteiinitäydennettyjä tuotteita, kuten proteiinipatukoita ja proteiinirahkoja ei myöskään suositella leikki-ikäisille lapsille.
Liiallinen proteiinin saanti kuormittaa sekä lasten että aikuisten munuaisia ja altistaa ylipainoriskille.
– Jos taapero syö jonain päivänä normaalia enemmän proteiinia, tästä ei ole haittaa. Tärkeää on kohtuu kaikessa ja huolenpito siitä, ettei proteiinin päivittäinen käyttö ole liian runsasta, sanoo Kronberg-Kippilä.
Erillinen maitojuoma leikki-ikäisen tarpeeseen
Vuonna 2008 julkaistussa Lapsen ruokavalio ennen kouluikää -tutkimuksessa huomattiin, että yli 1-vuotiaat lapset saavat suosituksiin nähden liian paljon sakkaroosia ja tyydyttyneitä rasvahappoja sekä riittämättömästi monityydyttymättömiä rasvahappoja.
Suurin osa tutkimuksessa seuratuista lapsista sai liian vähän D-vitamiinia. Lisäksi lasten E-vitamiinin ja raudan saanti oli niukkaa.
Lähteet:
Lapsen ruokavalio ennen kouluikää, Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B, 32/2008
Ruokasuositukset lapsiperheille – syödään yhdessä, 2016 (THL)
Terveyttä ruoasta – Suomalaiset ravitsemussuositukset, 2014 (Valtion ravitsemusneuvottelukunta)
Jaa oma kokemuksesi