Vauvan neuvolakäynnit: Mitä neuvolassa tapahtuu vauvavuoden aikana?
Vauvavuoden aikana neuvolassa käydään tiuhaan. Lue, mitä asioita käynneillä seurataan ja katso, kuinka vauvan neuvolakäynnit ajoittuvat.
Neuvolassa mitataan, punnitaan ja rokotetaan lapsia, mutta tehdään siellä paljon muutakin: seurataan esimerkiksi vauvan jokeltelutaitojen tai pinsettiotteen kehittymistä. Vauvan neuvolakäynnit ovatkin tärkeä keino seurata vauvan kehittymistä.
Neuvolatyön tavoitteena on tukea vanhempia, huomata ongelmat ja ohjata hoitoon mahdollisimman varhain.
Vauvan neuvolakäynnit saattavat hieman vaihdella sisällöltään ja aikatauluiltaan kuntakohtaisesti, mutta valtakunnallinen ohjeistus käyntien sisällöistä on seuraava:
Neuvolan kotikäynti: vauva 1–4 viikkoa
Esikoisena syntyneen vauvan ensimmäinen neuvolatarkastus on yleensä terveydenhoitajan kotikäynti. Seuraavien lasten kohdalla kotikäyntiä ei enää välttämättä tehdä. Kotikäynnillä käsitellään muun muassa näitä asioita:
- vauvan pituus ja paino: terveen vauvan painon tulisi ylittää syntymäpaino kahden viikon ikään mennessä
- vauvan yleisvointi, eritteiden määrä ja laatu, mahdollinen keltaisuus
- synnytyskokemus, äidin mieliala ja vointi
- äidin toipuminen, jälkivuoto tai sektiohaavan hoito
- vauvan imuote, imetyksen sujuminen
- rinnanpäiden kunto, maidon lypsäminen
- vauvan hoito, myös ihon hoito ja navan hoito
- vauvan ja vanhempien välinen kontakti
- suositellaan lapsen nukuttamista selällään kuuteen kuukauteen saakka, koska se vähentää kätkytkuoleman riskiä
- jutellaan ehkäisykeinoista synnytyksen jälkeen
- muistutetaan, että vauva tarvitsee D-vitamiinitippoja
Keskustele: Mitä neuvolan terveydenhoitajan kotikäynti pitää sisällään? Ahdistaa jo valmiiksi
Lue myös: Jäikö synnytyksestä trauma? Näin tunnistat ja hoidat sen
Neuvolakäynti: vauva 4–6 viikkoa
Lääkärin ja terveydenhoitajan tekemät tarkastukset
- Rotavirusrokote
- vauvan pituuden, painon ja päänympäryksen kehitys
- yleisvaikutelma, jäntevyys, nyrkkien availu
- vauvan vuorovaikutus ja kontakti vanhemman kanssa, katsekontakti
- suun motoriikka ja vauvan vokaaliääntely (äänteleekö?)
- tarkistetaan synnynnäiset refleksit, liikehdintä ja liikkeiden symmetrisyys
- tarkistetaan lapsen kuulo ja silmät (mustuaisten koko, reagointi valoon)
- tarkistetaan pään saumat, iho, sydänäänet, vatsa, reisivaltimopulssit, ulkoiset sukuelimet ja lonkat
- Pystyykö lapsi nostamaan nenänsä alustasta vatsamakuulla?
- Onnistuuko rintaruokinta vaikeuksitta?
- Onko lapsi ylittänyt syntymäpainonsa?
- Onko äidillä masennusta tai baby bluesia? (yleistä tässä vaiheessa)
- Nyrkkien avaamattomuus ja vauvan heikko pään hallinta on tässä vaiheessa vielä melko yleistä. Lapsi lähetetään herkästi jatkotutkimuksiin etenkin, jos yleisvointi on huono tässä vaiheessa (esim. väsyy syödessään, huono painonnousu tai sydämessä selvä sivuääni).
Keskustele: Mies mukaan ekaan neuvolaan?
Vauvan neuvolakäynnit: vauva 3 kk
Terveydenhoitajan tekemä tarkastus
- Rotavirusrokote, pneumokokkikonjugaatti (PCV) ja viitosrokote
- pituuden, painon ja päänympäryksen kehitys
- imetyksen sujuminen
- yleisvaikutelma vauvasta (iho, hengitystaajuus, asentojäntevyys)
- vauvan käsi ei enää ole nyrkissä, vaan enimmäkseen avoin.
- Varhaisrefleksit, kuten moro-refleksi (vauva levittää kätensä ja jalkansa säikähtäessään), ovat vähitellen häviämässä.
- Jos vauva ei ota katsekontaktia, syytä täytyy selvittää
- vuorovaikutus vauvan ja vanhemman välillä, ”baby-talk”
- Osaako vauva kohdistaa katseensa?
- Hymyileekö vauva valikoivasti hoitajalleen?
- Äänteleekö vauva vastavuoroisesti?
- Käyttääkö vauva käsiään tarttumiseen? (ei välttämättä vielä onnistu)
Lue myös: Nämä 10 asiaa odottajalta tarkistetaan neuvolassa
Vauvan neuvolakäynnit: vauva 4 kk
Laaja terveystarkastus, jonka tekevät lääkäri ja terveydenhoitaja
- pituuden, painon ja päänympäryksen kehitys
- vauvan hymyvaste ja vastavuoroinen jokeltelu
- katseen kohdistaminen, katseella seuraaminen sivusuunnissa ja lähestyvän kohteen katselu
- silmien karsastuksen arvio valoheijasteen perusteella
- reagointi kuuloärsykkeeseen (tarvittaessa tutkitaan myös kuuloreaktio eli hiljeneekö tiu’un äänen kuullessaan)
- liikehdintä ja jäntevyys
- imetys, kiinteä ruoka
- yläraajojen käyttö: Ovatko kädet lepoasennossa auki ja menevätkö selinmakuulla yhteen? Ojentaako kädet kohti esinettä, tavoitteleeko sitä puoliavoimella kädellä?
- iho (Onko kuiva, onko ihottumaa, miten vaippa-alueen iho voi?)
- sydänäänet, vatsa, reisivaltimopulssit, pojilta tutkitaan myös kivekset
- pään ja ylävartalon hyvä hallinta tuetussa istuma-asennossa
- alaraajojen symmetria ja lonkat
- alaraajoihin varaaminen hetkittäin
- Hallitseeko vauva päänsä vartalon tasossa?
- Tukeutuuko vauva vatsamakuulla kyynärvarsiin?
Neuvolakäynti: vauva 5 kk
Terveydenhoitajan tekemä tarkastus
- Rokotteet: pneumokokkikonjugaatti, viitosrokote ja rotavirusrokote
- pituuden, painon ja päänympäryksen kehitys
- yleisvaikutelma vauvasta, jäntevyys
- imetys, kiinteä ruoka
- nukahtaminen, yöheräilyt, yösyötöt
- muistutetaan, että lapsen pitäminen lattialla on hyväksi (liikunnan ja syvätuntoaistien kehitys)
- keskustellaan perheen tukiverkostoista
- jos viitteitä perheväkivallasta, näihin pitäisi tarttua herkästi
- vuorovaikutus ja kontakti vanhemman kanssa, jokeltelu.
- Kääntyykö vauva vatsalta selälleen ja päinvastoin? (tässä iässä vauvat keskimäärin jo kääntyvät)
- Tarttuuko esineisiin innokkaasti?
Keskustele: 5 kk vauva sai tänään neuvolassa 3 rokotetta ja nyt huutaa
Neuvolakäynti: vauva 6 kk
Terveydenhoitajan tekemä tarkastus
- Rokote: Kausi-influenssarokote voidaan antaa 6–35 kk:n ikäiselle (yleensä loppusyksystä)
- pituuden, painon ja päänympäryksen kehitys
- yleisvaikutelma, liikkuminen, alaraajoihin varaaminen, suojeluheijasteet (eteen ja sivulle tulossa)
- jokeltelu ja muu kommunikointi (jokeltelun tulisi olla jo vilkasta)
- liikkuvan esineen seuraaminen katseella (karsastustesti)
- kuuloärsykkeisiin reagoiminen (tarvittaessa)
- lapsen hoitojärjestelyt tai -suunnitelmat
- perheen ruokailutavat, säännöllinen ruokailurytmi, yhteisten aterioiden tarve ja terveellinen ruokavalio
- hampaiden puhkeaminen ja lapsen totuttaminen hampaiden harjaukseen
- hampaiden reikiintymistä aiheuttavien bakteerien tartunnan ehkäisy
- tapaturmien ehkäisy (kodin turvallisuus, kun lapsi liikkuu enemmän)
- vuorovaikutus ja tunteiden ilmaisu
- vierastaminen: tämän ikäinen on usein jo oppinut erottamaan tutut vieraista ja osoittaa eron.
- temperamenttisilla lapsilla kiukkukouristukset voivat tulla esiin turhautumis- ja kiputilanteissa
- Osaako lapsi kääntyä selältä vatsalle ja vatsalta selälle? Tuleeko pää vartalon edellä istumaan vedettäessä?
- Onko lapsella istutettaessa hyvä selän tasapaino?
- Varaako lapsi pystyasennossa osittain painoaan molemmille jaloille?
- Nojaako lapsi vatsamakuulla suorille käsilleen?
- Osaako lapsi tarttua hallitusti esineeseen yhdellä kädellä, siirtää esinettä kädestä toiseen ja viedä esineen suuhun?
- Miten vanhempi lohduttelee lasta?
Keskustele: Vauvan paino puolivuotisneuvolassa
Vauvan neuvolakäynnit: vauva 8 kk
Terveydenhoitajan ja lääkärin tekemä tarkastus
- pituuden, painon ja päänympäryksen kehitys
- yleisvaikutelma
- kyky vuorovaikutukselliseen kontaktiin: syliin hakeutumien, kontaktiin hakeutuminen, ilmeiden ja eleiden käyttäminen, katsekontaktin ottaminen, vuorovaikutteinen ääntely
- kyky erottaa vieraat läheisimmistä hoitajista
- iänmukainen ruokailu: syö lusikasta, pureskelee, nielee (ruoka voi olla jo karkeampaa)
- ääntelyn jäljittely ja jokeltelutaidot: osaa jokeltaa vastavuoroisesti ja monitavuisesti
- silmillä seuraaminen ja karsastus: liikutetaan esinettä ylös, alas ja sivuille
- varaaminen koko jalkaterään
- tukeutuminen suoriin käsivarsiin vatsamakuulla (tai kyky kontata).
- suojeluheijasteet eteen ja sivulle (taaksepäin voi vielä puuttua)
- osa lapsista osaa jo istua ilman tukea (9 kk:n iässä lähes kaikki)
- lapsi ei enää tarvitse yösyöttöjä
- tutkitaan iho, sydänäänet, vatsa, reisivaltimopulssit, sukuelimet, tärykalvot
- Varaako lapsi seisomaan nostettuna jalkoihinsa koko jalkaterällään (9 kk:n iässä lapsi osaa yleensä itse seisoa tuettuna)?
- Erottaako lapsi pieniä esineitä ja tarttuuko niihin etusormijohtoisesti?
- Pystyykö ottamaan esineitä samanaikaisesti molempiin käsiinsä, vaihtamaan esineen kädestä toiseen ja viemään esineen hallitusti suuhun?
- Osaako lapsi liikkua päämäärähakuisesti tavalla tai toisella (ryömien, kontaten, kierien, peppukiitäen)?
Neuvolakäynti 10-kuisille tarpeen mukaan (terveydenhoitaja)
Vauvan neuvolakäynnit: vauva 12 kk
Terveydenhoitaja
- Rokotteet: pneumokokkikonjugaatti, viitosrokote ja MPR-rokote (MPR voidaan antaa myöhemminkin, suositus 12-18 kk:n iässä)
- pituuden, painon ja päänympäryksen kehitys
- yleisvaikutelma, liikkuminen: moni oppii kävelemään noin yksivuotiaana
- lapsen ruokailu, terveellinen ruokavalio, erityisruokavaliot, D-vitamiinilisän muistaminen, perheen yhteiset ruokahetket
- perheen päivärytmi, lapsen mahdolliset univaikeudet
- Sylissä pitäminen, juttelu, lorut, laulut, leikit ja yhdessäolo ylipäätään ovat lapsen kehitykselle tärkeitä; saako lapsi riittävästi näitä?
- perheen tukiverkostot
- vanhempien terveys, työtilanne, työnjako kotona, parisuhde ja jaksaminen, päihteiden käyttötottumukset
- lapsen hoitojärjestelyt ja -suunnitelmat
- suun terveys: katsotaan lapsen ylähuulen alle. Jos hampaiden pinnalla näkyy plakkia, lapsi ohjataan suun terveydenhuoltoon.
- puhutaan myös lapsen hampaiden harjauksesta ja reikiintymistä aiheuttavien bakteerien tartunnan ehkäisystä
- tapaturmien ehkäisy, rajojen asettaminen lapselle
- vanhemman turvallisen läsnäolon ja läheisyyden merkityksestä lapselle
- Ymmärtääkö lapsi yksinkertaisia ohjeita, tapaileeko sanoja, reagoiko omaan nimeensä?
- Onnistuuko vuorovaikutuksellinen leikki (piiloleikki, vilkuttaminen)?
- Onnistuuko esineiden heittely ja pinsettiote?
Vauvan neuvolakäynnit – katso taulukko
Vauvan neuvolakäynnit saattavat hieman vaihdella sisällöltään ja aikatauluiltaan kuntakohtaisesti, mutta valtakunnallinen ohjeistus käyntien sisällöistä on seuraava:
| Vauvan ikä | Käynnin tyyppi |
|---|---|
| 0-1 vk | Koti- tai vastaanottokäynti |
| 1–4 vk | Vastaanottokäynti / TH |
| 4–6 vk | Vastaanottokäynti / TH ja lääkäri |
| 2 kk | Vastaanottokäynti / TH |
| 3 kk | Laaja terveystarkastus / TH |
| 4 kk | Laaja terveystarkastus / TH ja lääkäri |
| 5 kk | Vastaanottokäynti / TH |
| 6 kk | Vastaanottokäynti / TH |
| 8 kk | Vastaanottokäynti / TH ja lääkäri |
| 12 kk | Vastaanottokäynti / TH |
TH= terveydenhoitaja
Lähteet: Lastenneuvola lapsiperheiden tukena – opas työntekijöille (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2014), THL: Lasten rokotusohjelma ja Terveystarkastukset lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana.
Lue myös:
Mitä neuvolassa tapahtuu taaperoiässä?
Mitä neuvolassa tapahtuu leikki-iässä?
Äitiysneuvola ja neuvolakäynnit – kuinka usein neuvolassa käydään ja mitä siellä tapahtuu?
Jaa oma kokemuksesi