Minkä ikäisen lapsen voi jättää yksin kotiin? Näin asiantuntija vastaa
Ainakin muutaman kriteerin tulisi täyttyä, jotta lapsi pärjää yksin kotona. Asiantuntija kannustaa kysymään lapselta, mitä tämä itse ajattelee yksinolosta.
Koululaisten lomat aiheuttavat monelle vanhemmalle päänvaivaa. Tukiverkoston tai järjestetyn ohjelman puuttuessa lapsi saattaa joutua olemaan yksin kotona vanhempien työpäivän ajan.
Jokaisella lapsella on yksilölliset valmiudet jäädä kotiin. Siksi Väestöliiton vanhemmuuden asiantuntija Rozjin Rokhzad toteaa, että yleistä ikärajaa yksin kotiin jäämiselle on vaikeaa asettaa. Suomen laissakaan ei määritellä, milloin lapsen voi jättää yksin kotiin.
– Asiasta kannattaa käydä keskustelua lapsen kanssa ja kartoittaa lapsen omaa ajatusta yksin jäämisestä. On tärkeää, että lapsi tuntee olonsa mukavaksi ja turvalliseksi ollessaan yksin, sanoo Rokhzad.
Lisäksi lapsen on oltava omatoiminen ja osattava huolehtia omista perustarpeistaan. On lapsikohtaista, minkälaisia aikoja lapsi on valmis viettämään yksin kotona.
– Voidaan ajatella karkeasti, että yläkouluikäisellä lapsella voi olla valmiuksia olla yksin kotona toistuvasti esimerkiksi vanhempien työpäivän aikana. Sen sijaan alakouluikäisellä lapsella ei välttämättä ole samanlaisia valmiuksia olla toistuvasti ja pitkiä aikoja yksin kotona, sanoo Rokhzad.
Myös sillä on merkitystä, mihin tilaan lapsi jää. Oma koti on lapselle tuttu paikka, mutta mummola tai mökki eivät välttämättä ole.
Yksin jäämistä on hyvä harjoitella hiljalleen
Perheiden tilanteet ovat erilaisia ja vaihtelevia, mikä vaikuttaa yksin jäämisen harjoitteluun ja ajankohtaan.
– Aluksi on hyvä kokeilla lyhyitä aikoja ja lisätä aikaa vähitellen. Vanhempi voi esimerkiksi käväistä kellarissa tai pyykkituvassa sillä aikaa, kun lapsi värittää, muovailee tai katsoo piirrettyjä, ehdottaa Rokhzad.
Lisäksi lapsen kanssa on hyvä käydä läpi ja harjoitella sitä, miten täytyy toimia erilaisissa tilanteissa, kuten hätätilanteissa tai silloin, jos tuntematon henkilö soittaa ovikelloa. Myös sitä on hyvä harjoitella, miten voi toimia, jos lapsi kokee ikävää tai pelkoa.
Rokhzadin mukaan lapselle tulisi antaa selkeät ohjeet siitä, mitä hän voi ja mitä hän ei voi tehdä yksin kotona ollessaan. On hyvä käydä läpi, saako lapsi mennä ulos tai saako hän kutsua kavereita kylään.
Entä onko väliä, jättääkö lapsen yksin kotiin illalla, päivällä tai aamulla? Rokhzadin mukaan lapsen kanssa olisi hyvä keskustella siitä, miten tämä itse kokee asian.
– Esimerkiksi pimenevät illat voivat olla lapselle pelottavia ja aiheuttaa turvattomuuden tunnetta. Jotkut lapset voivat myös kaivata aamuisin aikuisen tukea ja toiminnanohjausta.
Näin helpotat lapsen yksin jäämistä ja yksinoloa
Yksin jäämistä helpottaa se, että sitä on pikkuhiljaa harjoiteltu. Lapselle tuo turvan tunnetta tieto siitä, kehen aikuiseen voi olla yhteydessä ja miten, jos yksin ollessa herää jotain kysyttävää.
Lapselle voi tehdä kotiin valmiiksi välipaloja, ruokaa ja eväitä, joita hän osaa itse lämmittää ja avata. Videopuheluita kannattaa hyödyntää, mikäli lapsi tarvitsee ohjeistusta ruuan lämmittämisessä tai vaikkapa kotitehtävissä.
– On myös tärkeää kehua lasta onnistumisista lisäten hänen itseluottamustaan ja varmuutta pärjäävyydestä, muistuttaa Rokhzad.
Lapselle voi jättää myös muistilistan asioista, joita hänen tulisi hoitaa kotona ollessa, kuten loma-aikojen ulkopuolella kotitehtävien teko.
– Listan ei tule olla pitkä, sillä lapsen voi olla vaikea muistaa ja noudattaa liian pitkiä tehtävälistoja ja ohjeita.
Poissa ollessaan aikuisen on tärkeää olla lapseen yhteydessä, jotta voi tarkistaa lapsen vointia ja kuulumisia. Yhteydenpito on kuitenkin hoidettava niin, ettei vanhempi tule lisänneeksi lapsen huolta olemalla itse epävarma tilanteesta.
– Toisinaan vanhemman oma epävarmuus yksin jättämisestä voi tarttua herkästi lapseen, jolloin lapsi saattaa alkaa vanhemman reaktiosta johtuen epäilemään omaa pärjäämistään, vaikka pärjäisikin ja valmiuksia olisi. Eli aikuisille malttia, rohkaisua ja kannustusta, sanoo Rokhzad.
Kun vanhemman työpäivä on ohi ja lapsi saa vanhemman kotiin, loppupäivästä on hyvä pyhittää aikaa yhdessäololle ja yhteiselle tekemiselle.
Lasta ei saa pakottaa tai painostaa olemaan yksin
Lapsen yksin kotiin jättämistä ei pidä kiirehtiä. Mikäli valmiutta yksinoloon kotona ei ole, lapselle voi syntyä turvaton olo ja pelkoa yksin jäämistä kohtaan.
– Tästä voi seurata eroahdistusta tai pelkotiloja. Lapsi saattaa myös oppia hakemaan turvaa ei-toivotuilla tavoilla.
Rokhzadin mukaan aikuisen on tärkeää tunnustella lapsen valmiutta yksin jäämiseen antamalla lapselle aikaa kypsyä ajatukseen.
– Vertailu esimerkiksi sisaruksen valmiuksiin tai naapurin lapseen voi aiheuttaa lapselle häpeää ja huonommuuden kokemuksia. Painostus ja kiire kannattaakin jättää pois.
Yksin kotiin jäämistä ei koskaan pidä käyttää rangaistuksena, eikä lasta saa pakottaa jäämään yksin vedoten vaikkapa hänen ikäänsä.
Vanhempien kannattaa selvittää hyvissä ajoin, olisiko lapsen päiviin mahdollista sisällyttää esimerkiksi kunnan tai kaupungin tarjoamia päiväleirejä, kursseja tai kerhoja. Myös naapureiden, sukulaisten ja kavereiden kanssa hyvä keskustella: löytyisikö jostakusta seuraa edes joksikin aikaa?
Rokhzad suosittelee myös hyvissä ajoin selvittämään, voisiko työpaikalla saada mahdollisuutta esimerkiksi etätyön tekemiseen tai työajan liukumien käyttämiseen.
Mikäli vanhempaa pohdituttaa jokin lapsen yksin jäämiseen liittyen, voi Väestöliiton maksuttomasta Perhepulma-palvelusta saada asiantuntijan tukea.
Jaa oma kokemuksesi