Anna-Maria haluaa asua lapsuudenkodissaan, puoliso ja lapset olisivat valmiit jo muuttamaan – miksi lapsuuskodin malli on monelle se ainoa oikea tapa elää?

Oma lapsuudenkoti voi toimia mallina sille, mitä tarjoaa omille lapsilleen. Näin kävi Anna-Maria Sedigille. – On asioita, jotka ovat pysyneet muuttumattomina lapsuudestani asti, kuten kissanhiekkalaatikon ja imurin paikka.

Teksti Anniina Rintala
Kuvat Tuomas Klemola / Nelonen
Remppa vai muutto -ohjelmassa kisaava Anna-Marian ja Tuomaksen perhe seisoo talonsa edustalla.
Anna-Marian lapsuudenkoti on perheelle rakas, mutta pyykinpesu on tuottanut suurperheelle vaikeuksia.

Keltatiilinen omakotitalo seisoo Turun Hirvensalossa. Sisällä raikaa, kun Anna-Maria Sedigin ja Tuomas Kurikan lapset valmistautuvat kukin lähtemään voimisteluharjoituksiin. Remppa vai muutto Suomi -sarjan perheessä on kolme kouluikäistä tytärtä.

Lue myös: 7 henkeä ja 72 neliömetriä? Moni perhe karsii nyt tilaa, tavaraa ja huoneita – ”Teinit soittelevat vaatehuoneesta”

Vauhtia ja vipinää talossa riitti myös 1980-luvulla Anna-Marian lapsuudessa. Tuolloin siellä asuivat Anna-Marian lisäksi hänen vanhempansa ja kaksi kissaa. Tilava talo sopi oivasti vanhemmille ja heidän ainokaiselleen. Sinne mahtui hyvin kutsumaan kylään ystäviä ja vieraita.

”Silloin en ajatellut, että palaisin vielä takaisin”

Kotoaan Anna-Maria muutti nuorena aikuisena saatuaan opiskelupaikan kotikaupungistaan.

– Silloin en ajatellut, että palaisin vielä takaisin. Kuitenkin se oli aina mielessäni turvallinen paikka, johon saatoin mennä, oli tilanne mikä hyvänsä.

Tuomas muutti Turkuun Kaarinasta opintojen perässä. Hänen kanssaan Anna-Maria vieraili kuitenkin usein kotipuolessa.

Kun perhe alkoi kasvaa, Anna-Maria ja Tuomas asuivat viereisessä kaupunginosassa Anna-Marian vanhempiin nähden.

Koti alkoi tuntua pieneltä, lähellä oli vilkas autotie ja lähitaloissa ei ollut samanikäisiä lapsia. Pari ryhtyi etsimään asuntoa, mutta sopivan hintaista, miellyttävää kotia ei tuntunut löytyvän.

Niinpä Anna-Maria ja Tuomas tekivät kaupat Anna-Marian lapsuudenkodista. Vanhemmat vuorostaan ostivat Anna-Marian ja Tuomaksen asunnon.

Ratkaisu tuntui molemmista helpolta järjestelyltä. Lisäksi isovanhemmat olivat edelleen lähellä.

Lue myös: Moni perhe säästää nyt näin: Lapsen takia ei muutetakaan enää isompaan asuntoon

”Ikinä ei tiennyt, mistä huoneesta anoppi ilmestyy”

Aikaisemmin kolmen ja sittemmin kahden hengen talosta tuli aluksi neljän ja sittemmin viiden hengen koti. Lisäksi Anna-Marian äiti oli paljon vanhassa kodissaan, ylimääräisenä käsiparina auttamassa lastenlasten kanssa.

– Ikinä ei tiennyt, mistä huoneesta anoppi ilmestyy, Tuomas virnistää.

Kaksi vanhinta lasta aloittivat alakoulussa samassa rakennuksessa kuin Anna-Mariakin oli koulunsa käynyt.

– Koulussa oli edelleen vanha opettajani, Anna-Maria naurahtaa.

Remonttia talossa oli kuitenkin tehtävä. Anna-Maria arvostaa siisteyttä ja vaaleutta, jota kotiin oli saatava. Lapsille oli myös loihdittava yksi makuuhuone lisää. Sellaisen pariskunta lohkaisi autotallista.

Remppa vai muutto Suomi

Lapsuudenkotiin liittyy usein rakkaita muistoja. Kuvituskuva, iStock.

”Olen kironnut samaa kuin äitini”

Vuosien varrella rakkaassa kodissa alkoi kuitenkin vaivata useampi asia: pyykkikone ja kuivausrumpu sopivat vain keittiöön eikä erillistä kodinhoitohuonetta ollut. Asetelma oli sama Anna-Marian lapsuudessa,  jo hänen äitiään toimimaton pyykkihuolto ärsytti erityisen paljon.

– Minulla tuli mitta aivan täyteen. Olen kironnut samaa kuin äitini.

Tuomakselle ja lapsille kodista muuttaminen ei olisi kynnyskysymys, mutta Anna-Marialla kotiin liittyy paljon rakkaita muistoja. Lisäksi lasten koulut ja harrastukset ovat sopivan kulkumatkan päässä nykyisestä kodista.

– Tunneside kotiin on vahva. On myös asioita, jotka ovat pysyneet muuttumattomina lapsuudestani asti, kuten kissanhiekkalaatikon ja imurin paikka.

Lue myös: Minkä ikäisenä lapsi osaa auttaa eri kotitöissä? Kysyimme vanhemmilta: ”2-vuotias vie vaatteensa kaappiin”

Auttaako Remppa vai muutto Suomi?

Niinpä Anna-Maria ja Tuomas päättivät ilmoittautua Nelosen Remppa vai muutto Suomi -ohjelmaan mukaan. Kiinteistönvälittäjä Anna Ramsay ja sisustusarkkitehti Marko Paananen kisaavat, ratkeaako perheen toive asuntokaupoilla vai remontoimalla vanhaa.

Aiemminkin pariskunta on pitänyt myytäviä asuntoja silmällä. Vaatimuksena on kuitenkin ollut löytää koti Hirvensalon kaupunginosasta, jotta lasten arki pysyisi muuttumattomana.

”Paluu lapsuudenkotiin on toisille mahdoton ajatus”

Maantieteen yliopistonlehtori Teemu Kemppainen Helsingin yliopistolta toteaa, että osalle perheistä paluu vanhempien lapsuuden maisemiin voi sopia hyvin. Toisille taas se on mahdoton ajatus.

– Jos on kotoisin alueelta, jossa sopivia työpaikkoja on niukasti tarjolla, muutto lapsuudenkotiin voi olla mahdottomuus.

Oma lapsuudenkoti voi toimia mallina sille, mitä haluaa tarjota omille lapsilleen. Erityisesti silloin, jos oman lapsuuden ympäristö on ollut turvallinen ja vastannut odotuksiin miellyttävästä perhe-elämästä.

– Moni haluaa yrittää lapsen saatuaan maksimoida sen, että asuinympäristössä pyörii keskiluokkaisia ja turvallisia ystäviä sekä aikuisia. Tämä on ymmärrettävää mutta myös ongelma.

Kemppainen toteaa, että aikuisten kesken asuessa moni suhtautuu liberaalimmin omaan asuinympäristöön eikä välttämättä niin välitä sen maineesta. Keskiluokkaisten perheiden hakeutuminen tietyille asuinalueille vahvistaa kuitenkin alueiden eriytymistä.

Pääkaupunkiseudulla monien haikailema omakotitaloasuminen on kallista. Kerrostaloasunnoissa hintahaitari on laidasta laitaan.

Koti voi olla ”asuntoloukku”

Toisaalta kaikille esimerkiksi omakotitaloasuminen kaupungin laitamilla ei ole se, mitä haluaa tavoitella.

– Jos on kasvanut kaupungin ytimessä tai vilkkaassa lähiössä, voi tuntua että kaikki on kaukana ja kaikkeen tarvitsee auton.

Kemppaista huolettavat ne perheet, joilla ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa asumismukavuuteensa.

Perhe voi esimerkiksi kokea, että asunto on liian pieni tai ympäristö ei ole sopiva. Muutto toisaalle houkuttelee, mutta taloudelliset mahdollisuudet estävät sen.

– Tällöin kokemus omasta kodista voi muodostua ”asuntoloukuksi”.  Arviolta 20–30 prosenttia väestöstä kokee näin. Kyseessä on merkittävä hyvinvointiogelma, joka aiheuttaa jatkuvaa kitkaa arkeen sekä koettelee hermoja, parisuhdetta ja mielenterveyttä.

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä