Äiti, kärsitkö yksinäisyydestä? Perhejärjestöt ja vertaistuki auttavat

Kyläilykulttuuri on tutkitusti hiipunut vuosikymmenten mittaan, ja yksinäisyys on monen kotiäidin seuralainen etenkin vauvavuoden aikana. Facebook-päivitysten tykkäykset eivät korvaa ystävän kohtaamista kasvokkain.

–  Yksinäisyyden kokemiseen vaikuttaa sekin, että ensisynnyttäjä voi olla nykyään 20-vuotias tai 40-vuotias. Vielä 1970-luvulla ensisynnyttäjien keski-ikä oli noin 23 vuotta. Nyt synnyttäjät ovat ryhmä, johon kuuluu hyvinkin eri ikäisiä, jopa eri sukupolviin kuuluvia naisia, toteaa Väestöliiton tutkija Anneli Miettinen.

Äideistä noin kolmannes kokee joskus yksinäisyyttä. Usein tai jatkuvasti yksinäisiä on 6 prosenttia äideistä. Muita useammin yksinäisyyttä potevat yksinhuoltajat, joista noin joka viides kokee usein tai jatkuvasti yksinäisyyttä ja 38 prosenttia on joskus yksinäisiä.

Yksinäisyyden tunnetta lisäävät tuen tarve ja kumppanin vetäytyminen, ja väsymys ja unen puute voivat lisätä eristäytymistä.

Yksinäisyys vaanii äitiyslomalla – mihin katoavat kaverit?

Yksinäisyys koettelee sekä maalla että kaupungeissa

Maaseudulla ja kaupungeissa asuvat äidit kokevat Anneli Miettisen mukaan itsensä yhtä yksinäisiksi.

– Usein ajattelemme, että maaseudulla olisi enemmän yhteisöllisyyttä kÄiti,uin kaupungeissa, mutta ainakaan tässä eroa ei näyttäisi tutkitusti olevan maaseudun tai kaupungin välillä, hän toteaa.

Yleisesti ottaen yksinäisyyden kokeminen on lisääntynyt suomalaisnaisten keskuudessa. Kun 25 vuotta sitten melko tai hyvin yksinäisiksi koki itsensä noin 5 prosenttia 18–45-vuotiaista naisista, vuonna 2015 jo noin joka kymmenes kokee itsensä melko tai hyvin yksinäisiksi.

”Meillä on Suomessa yksin pärjäämisen eetos”

Monessa muussa kulttuurissa lähipiiri osallistuu enemmän pikkulasten hoitoon, ja jopa koko suku voi olla lapsiperheen tukena. Anneli Miettinen on havainnut, että meillä Suomessa kukkii yksin pärjäämisen eetos, joka voi synnyttää henkisen sudenkuopan.

– Voi käydä niin, ettei haluta tai uskalleta jakaa tunnelmia edes silloin, kun siihen olisi mahdollisuus, Miettinen pohtii.

Monesti vielä asutaan kaukana omista vanhemmista ja ystävät voivat olla eri elämäntilanteessa, hän pohtii.

Kun suuri osa suomalaisnaisista saa lapset tiheällä aikataululla, pikkulapsivaihe voi muodostaa raskaan ja pitkähkön tuntuisen vaiheen elämään.

Näin pääset eroon yksinäisyydestä, kotiäiti

Vertaistuesta saa voimaa äitiyden rankkoihin hetkiin

Yksinäisen kotiäidin kannattaisi lähteä ulos neljän seinän sisältä, sillä väsynyttä ja yksinäistä mieltä hoitaa etenkin vertaistuki. Ympäri maata löytyy esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekahviloita, joista löytyy äitiseuraa.

Muutkin perhejärjestöt tarjoavat hyvää vertaistukea ja tietoa apua tarvitseville. Monikkoperheet keskittyy tukemaan etenkin kaksosten, kolmosten ja nelosten vanhempia, Äimä ry taas synnytysmasennuksesta ja lapsivuodepsykoosista kärsiviä äitejä.

Adoptioperheiden Liitto tukee lapsen adoptoineita vanhempia ja Yhden Vanhemman Perheiden Liitto (YVPL) yksinhuoltajia.

– Toiminnassamme järjestetään aina lastenhoito, kun se vain on mahdollista, lupaa aluekoordinaattori Terhi Rapeli YVPL:sta.

Synnytyksen jälkeinen masennus on yleistä – näin ehkäiset ja hoidat sen