Asiantuntija huolissaan: Katoaako syvä leikki lapsilta?

Lapsilla on entistä vähemmän aikaa ja tilaisuuksia upota syvään leikkiin. Pitkäkestoinen leikki on tärkeää lasten kehitykselle, sanoo leikkiä tutkinut Maija Hintikka.

Teksti Mervi Juusola
Kuvat iStock
Syvä leikki on pitkäkestoinen leikki, jonka juoni voi seuraavana päivänä jatkua siitä, mihin edellisenä jäätiin.
Syvä leikki on pitkäkestoinen leikki, jonka juoni voi seuraavana päivänä jatkua siitä, mihin edellisenä jäätiin.

Muistatko, miltä lapsena tuntui leikkiä mielikuvitusleikkejä yksin tai kavereiden kanssa? Uppoutua tuntikausiksi syvän leikin lumoihin. Syvä leikki oli niin hauskaa, ettei sitä olisi millään halunnut lopettaa. Monesti samaa pitkäkestoista leikkiä jatkettiin useita päiviä.

Virtaavien mielikuvitusleikkien tilan ovat pikku hiljaa täyttäneet sekä digitaaliset sisällöt ja että aikuisten ohjaama toiminta. Lapsilla ei välttämättä ole enää tilaisuuksia pitkäkestoiseen leikkiin.

Syvä leikki on aivojen luova flow-tila, jossa aika ja paikka menettävät merkityksensä. Lapsi on täysin syventynyt luomaan leikkiä.

Siikajokelainen luokanopettaja Maija Hintikka on kirjoittanut kirjan Leikistä totta – omaehtoisen leikin merkitys. Esikoululaisten ja 1.–2. luokan oppilaiden kanssa työskennellessään hän on nähnyt, miten lasten mielikuvitusleikit ovat vähentyneet vuosi vuodelta.

Pitkäkestoisen leikin sanomaa ja merkitystä on Suomessa pitkään ja näkyvästi levittänyt myös muun muassa varhaiskasvatuksen dosentti Marjatta Kalliala.

Maija Hintikka pelkä, että syvien leikkien ja satukirjoihin uppoutumisen vähentyminen näkyy lasten kehityksessä sanavaraston, kuvittelukyvyn ja ajattelun köyhtymisenä.

– Leikin katoaminen voi olla tuhoisaa aivojen kehitykselle. Vastuu lasten leikkimisestä on meillä aikuisilla, Hintikka sanoo.

– Vanhemmat, jotka ymmärtävät leikin merkityksen, järjestävät aikaa leikille. Mutta monesti perheen arjessa ei ole niin paljon joutilaisuutta ja tylsyyttä, että lapsi pääsisi leikin tilaan.

Lue myös: 10 unohdettua leikkiä ovat taaperolle heti jättihitti, ja niistä on oikeaa hyötyäkin

Hintikan mielestä mielikuvitusleikki alkaa useimmiten siitä hetkestä, kun lapsella on tylsää. Tylsyydessä aivot virittyvät luovaan tilaan.

Monesti leikki alkaa siitä, kun vanhemmat sietävät tylsien hetkien marinan ja antavat tilaa tylsistymiselle. Lapselle voi ehdottaa: Mitä jos rakennat majan? Tee legoista oma maailma. Tässä olisi sinulle astioita kotileikkiin.

Vanhemmat voi kannustaa lasta leikkimään tarjoamalla rakennusaineita leikkiin: vanhat verhot majanrakennukseen, tyhjäksi jääneitä kaurahiutalepaketteja kauppaleikkiin ja kaikenlaista materiaalia, mistä voi luoda jotain.

– Monet lapset ovat tottuneet siihen, että heille tarjotaan aina jotain valmista. Vanhempien kannattaa ohjata lapsia luomaan leikkinsä itse.

Syvä leikki: Ethän naura flow-tilalle

Lapset leikkivät, jos aikuiset osoittavat arvostavansa leikkiä.

Virtaavasta leikistä syntyy sotkua. Leikkiin uppoutunut lapsi myllertää olohuoneen sisustuksen sekaisin ja kantaa kilokaupalla hiekkaa terassin pöydälle.

– Mielestäni leikkivää lasta ei pidä moittia sotkusta, vaan ihailla, mitä hän on saanut aikaan.

Sotkujen ihailu ei kuitenkaan tarkoita 1960–1970 lukujen vapaata kasvatusta. Silloin lapsi saattoi piirtää olohuoneen seinään ja vanhemmat olivat ylpeitä, miten luova lapsi heillä on.

Sotkutkin saadaan hoidettua ilman arvostelua, kun vanhemmat ymmärtävät leikin kaoottisuutta ja menevät leikkiin sisään.

Leikkisä aikuinen voi upputua syvään leikkiin mukaan. Vanhemman pienikin rooli rohkaisee lasta pitkäkestoisessa leikissä.

Leikkisä aikuinen voi uppoutua syvään leikkiin mukaan. Vanhemman pienikin rooli rohkaisee lasta pitkäkestoisessa leikissä.

– Leikkiminen on lapsuuden tärkein tehtävä. Olen usein sanonut, että leikkiminen pitää olla kunnossa ennen kun voi siirtyä päivähoidosta koulun puolelle. Mielikuvitusmaailman pitää avautua ennen kun lapsi siirtyy akateemiseen maailmaan, Hintikka sanoo.

Lapsen leikeille ei pitäisi myöskään nauraa.

– Leikkejä kannattaa tarkkailla ja niihin voi vähän osallistua esimerkiksi niin, että puhuttelee lasta leikin roolinimellä: ”Tule lääkäri ottamaan vähän välipalaa”. Mutta leikkivälle lapselle ei saa nauraa. Mene kulman taakse nauramaan. Sekään ei ole mielestäni oikein, että lasten leikeistä vitsaillaan lapsen kuullen ystäville tai sosiaalisessa mediassa. Leikkiä kannattaa kunnioittaa hartaasti.

Leikki vahvistaa lasta

Miksi syvä mielikuvitusleikki on hyväksi lapsen kehitykselle?

– Leikki on pääomaa aikuisikää varten, Maija Hintikka kiteyttää.

Mielikuvitusleikkejä leikkiessään lapsi oppii vuoropuhelua ja improvisointia. Hänen luova ajattelunsa ja kyky ymmärtää ihmisten välisiä suhteita kehittyvät.

– Leikki kehittää lapsen sisäistä maailmaa. Mielikuvitusleikissä hän kokeilee, mitä hän voisi olla ja mitä hän voisi osata. Leikissä voi kokeilla kaikkea mahdollista, Hintikka sanoo.

Taiteilijat ja keksijät käyttävät samoja aivojen osia ja samaa luovan virtauksen tilaa kuin leikkivä lapsi.

Leikki vahvistaa lasta – ja samalla se luo perustaa työelämässä tarvittaville taidoille. Lapsuuden leikeistä saaduilla kokemuksilla on vahva vaikutus aikuisiän identiteettiin. Monesti lapsuuden leikit antavat vihjeitä siitä, mistä lapsi on kiinnostunut ja mitkä ovat hänen vahvuutensa. Näistä kiinnostuksen aiheista ja vahvuuksista voi muovautua aikuisiän ammattiura.

Jos haluat, että lapsestasi kehittyy luovasti ajatteleva tekijä ja ratkaisujen löytäjä, järjestä mahdollisuuksia pitkiin, mielikuvitusrikkaisiin leikkeihin.

Häiritseekö leikkivää lasta, jos aikuinen katselee ja kommentoi leikkiä? Pitäisikö lasten antaa leikkiä aivan rauhassa?

– Ei häiritse, jos aikuinen ei katso ylhäältäpäin, vaan on ikään kuin mukana leikissä. Kyllä vanhempien kannattaa seurata, mitä lapsi leikkii ja mistä hän on kiinnostunut silloin, kun kukaan ei ole ohjaamassa: Millaista tarinaa lapsi tuottaa leikissään.

Aikuisen rooli leikissä voi olla aivan pieni.

– Eskariryhmässäni useampaan perheeseen oli syntynyt vauva. Siitä seurasi, että lapset halusivat leikkiä eskarissa vauvaa. Vauvat olivat aika raisuja ja äideillä oli vaikeuksia pärjätä niiden kanssa. Sanoin lapsille, että nyt olisi kyllä hyvä tulla vähän neuvolaan juttelemaan.

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä