Jälkiehkäisy on keholle hormonipommi: Voiko sen käytöstä olla haittaa?
Jälkiehkäisy auttaa tilanteissa, joissa ehkäisy ei onnistu tai toimi odotetusti. Ensisijaisena ehkäisykeinona jälkiehkäisyä ei kannata käyttää. Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri kertoo, kuinka jälkiehkäisy toimii ja voiko sen käytöstä olla haittaa.
Jälkiehkäisy kannattaa hoitaa aina viipymättä, jos lapsihaave ei ole ajankohtainen. Joskus tulee tilanteita, joissa ehkäisy pettää tai sitä ei ole ollut.
– Raskauden ehkäisemiseen yhdynnän jälkeen on tällä hetkellä kaksi vaihtoehtoa, toteaa HUS Naistensairaalassa sekä lääkärikeskus Aavassa toimiva naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Janina Kaislasuo.
Apteekeissa käsikauppatavarana myytävä jälkiehkäisypilleri on todennäköisesti pikemmin saatavilla kuin kuparikierukka, joka sekin käy hyvin jälkiehkäisystä. Kuparikierukan etuna on se, että sen ottajalla on raskaudenehkäisy taattu tulevaisuudessakin.
– Jälkiehkäisypilleri tulee ottaa 3–5 vuorokauden kuluttua yhdynnän jälkeen valmisteesta riippuen. Kuitenkin mitä nopeammin lääkkeen ottaa, sitä varmemmin jälkiehkäisy tehoaa.
Kuparikierukka tulee asentaa 5 vuorokauden kuluessa yhdynnästä. Nopeus on valttia myös kuparikierukan kanssa.
Julkisen puolen terveydenhoitoon voi jossain tilanteissa olla vaikea saada näin nopeasti aikaa. Jälkiehkäisypillerin voi noutaa apteekista hetimiten.
Kuinka usein jälkiehkäisypillerin voi ottaa?
– Mitään ylärajaa ei ole, mutta järkevää on jatkossa hankkia itselleen kunnon ehkäisymenetelmä, jotta jälkiehkäisyn varaan ei tarvitsisi laskea.
Kaislasuo kuitenkin toteaa, että jälkiehkäisy on mahdollista ottaa useammankin kerran saman kuukautiskierron aikana.
– Ei siitä mitään suurempaa haittaa ole. Yleisimmät haittavaikutukset ovat ruuansulatuskanavan häiriöt, kuten pahoinvointi ja vatsakipu. Myös päänsärkyä esiintyy.
Kaislasuo huomauttaa, että kolme vuorokautta yhdynnästä otettavan jälkiehkäisypillerin toiminta perustaa levonorgestreeliin, jota sisältävät Suomessa myös monet ehkäisypillerit ja hormonikierukka pienempinä määrinä.
– Jälkiehkäisypilleri häiritsee ovulaatiota tai viivästyttää sitä. On tärkeää tiedostaa, että jälkiehkäisy voi sotkea kuukautiskiertoa.
Jos kuukautisia ei jälkiehkäisypillerin jälkeen kuulu normaalina ajankohtana, on syytä tehdä varmuuden vuoksi raskaustesti, vaikka kyseessä saattaa olla vain sekaisin mennyt kierto.
– Mikään ehkäisy- tai jälkiehkäisymenetelmä ei ole sataprosenttisen varma. Jälkiehkäisypillerin jälkeen raskaus on mahdollinen noin 1–3 prosentin todennäköisyydellä. Kuparikierukan kohdalla lukema on 0,1 prosenttia.
Onko jälkiehkäisy haitaksi sikiölle tai imeväiselle?
Entä jos jälkiehkäisypillerin jälkeen raskaustesti näyttäisi positiivista ja raskautta haluaakin jatkaa?
– Levonorgestreeliä sisältävä lääke on ollut pitkään markkinoilla Suomessa, eikä sen ole todettu olevan haitaksi sikiölle.
Raskautta voi siis jatkaa ilman suurempia huolenaiheita, vaikka levonorgestreeliä sisältävä jälkiehkäisy olisi ollut käytössä. Lääke ei myöskään ole este imetykselle.
Sen sijaan viiden vuorokauden sisään suojaamattomasta yhdynnästä otettava lääke, ulipristaaliasetaatti, on uudempi, eikä siitä ole toistaiseksi kertynyt tarpeeksi kokemusta sikiöhaitoista. Todennäköisesti sekin on vaaraton kerta-annoksena. Ulipristaaliasetaatin käyton jälkeen imetystä ei toistaiseksi suositella viikkoon.
Jälkiehkäisy: Kuparikierukan haittavaikutuksiin lukeutuvat vain normaalit kierukan laiton jälkeen esiintyvät mahdolliset haitat, kuten verinen vuoto ja alavatsan nipistely.
Miksi hormonikierukka ei käy jälkiehkäisyyn?
Jos jälkiehkäisy on tarpeen, kuparikierukka käy mutta hormonikierukka ei – miksi?
– Syy on lähinnä se, että hormonikierukan käyttämisestä (jälkiehkäisyyn) ei toistaiseksi ole tutkittua tietoa ja näyttöä. Siksi sitä ei voida suositella jälkiehkäisyksi, sanoo Janina Kaislasuo.
Artikkelia täydennetty 16.11.2020
Jaa oma kokemuksesi