Jos olet liian kiltti, tämä lista saa sinut häkellyksiin – ”Se saa ihmiset heräämään”, toteaa psykoterapeutti
Rajojen vetäminen helpottuu tiedostamalla kaksi asiaa.
Ihminen, joka on niin sanotusti liian kiltti, on usein myös erittäin vaativa itseään kohtaan.
Psykoterapeutti Satu Haveri on työskennellyt uupuneiden, kuormittuneiden ja stressaantuneiden ihmisten parissa yli 18 vuoden ajan. Hänen mukaansa näistä ongelmista kärsiviä asiakkaita yhdistää usein haitallisiin mittasuhteisiin paisunut kiltteys.
– Me elämme yhteiskunnassa, joka on oivallista kasvualustaa kilteille ihmisille. Meiltä vaaditaan suoritusta suorituksen perään. Jos ei ole sosiaalista taitoa ja mallia pitää itsestä huolta tällä saralla, voi käydä huonosti.
Muiden jatkuva miellyttäminen itsensä kustannuksella on hyvin kuormittavaa.
– On todella uuvuttavaa uskoa, että ollakseni hyvä vanhempi kaiken kotona täytyy olla täydellistä tai että jos en jaksa leikkiä lasteni kanssa, en välitä heistä tarpeeksi.
Pahimmillaan liiallinen vaativuus ja kiltteys voivat johtaa burnoutiin.
Uskomukset ohjaavat käytöstä
Haitallisen kiltteyden taustalla piilee useimmiten vaativa ja itsekriittinen ajattelu, jota on kestänyt hyvin kauan.
– Harvemmin törmää sellaiseen, että ihminen olisi aina ennen ollut jämäkkä luonne ja sitten yhtäkkiä hän alkaisi olla liian kiltti, Haveri havainnollistaa.
Sen sijaan kotikasvatus, koulumaailma ja työelämä voivat altistaa erilaisille uskomuksille. Tässä kontekstissa uskomuksilla tarkoitetaan haitallisia ajatuksia, joiden ohjaamana ihminen toimii itseään kohtaan epäedullisesti.
Lapsiperhearjessa vanhempi voi ajatella, että perheenjäsenten tarpeet ovat aina tärkeämpiä kuin hänen omansa. Töissä tunnollinen työntekijä ei ehkä uskalla kieltäytyä ylitöistä, koska pelkää sen haittaavan uralla etenemistä.
Haveri huomauttaa, että yhteiskunta suorastaan kannustaa tällaiseen toimintaan. Ihanne kovasta työnteosta istuu meillä tiukassa, ja suorittamisen malli omaksutaan jo koulussa.
– Koulumaailma helposti vahvistaa haitallista kiltteyttä. Kun teet niin ja näin, saat hyvän arvosanan ja sitten olet hyvä oppilas, ja hyväksi oppilaaksihan pitää pyrkiä.
Lue myös: Vanhemmuuden burnout iskee perfektionistiin
Mistä tietää olevansa liian kiltti?
Selvää on, että vanhempana on pakostakin asetettava lasten tarpeita omiensa edelle. Töissä ja ihmissuhteissa on osattava joustaa. Missä siis menee raja?
– Jos vaativa ajattelu ohjaa käyttäytymistä niin, että se on yleistynyt useille elämän osa-alueille ja aiheuttaa stressiä, Satu Haveri kiteyttää.
Ihminen on todennäköisesti liian kiltti, jos hän ajautuu jatkuvasti itsensä kannalta epäedullisiin tilanteisiin miellyttääkseen muita. Sellaisia käytännön tilanteita ovat esimerkiksi jatkuva työskentely 150 prosentin työteholla tai se, että suostuu erilaisiin pyyntöihin, vaikka ei haluaisi tai ehtisi.
Haitallista kiltteyttä ilmentää myös puolustustaitojen puute.
– Äkillinen kysymys tai syytös voi saada niin sanotusti jäätymään. Hätäisesti sitten myöntyy ja vasta parin päivän kuluttua miettii, että eihän minun niin olisi pitänyt toimia.
Terapiaan hakeutuu enemmän naisia kuin miehiä, mutta myös miehet voivat olla haitallisen kilttejä.
Liian kiltti ihminen on noudattanut samoja ajatus- ja toimintamalleja vuosikausia. Käsitys omista oikeuksista voi hämärtyä, jos ajattelee aina vain muiden parasta.
Haveri nostaa esille terapiatyöhön tarkoitetun listan, jossa luetellaan jokaiselle kuuluvia oikeuksia. Niihin kuuluvat muun muassa oikeus muuttaa mieltään sekä oikeus kieltäytyä vaatimuksista, joita ei voi täyttää.
– Tämä lista on sellainen, joka saa ihmiset heräämään. Eräskin asiakas purskahti itkuun sen luettuaan ja kysyi, onko hänellä todella niin paljon oikeuksia.
Koko listan sisältö on lueteltuna alla.
Näin helpotat rajojen vetämistä
Ensimmäinen askel oman hyvinvoinnin parantamiseksi on jo otettu, jos ymmärtää kiltteytensä olevan haitaksi. Seuraavaksi on määriteltävä uudelleen omat rajansa ja tarpeensa.
Rajojen vetäminen helpottuu, kun ihminen selkeyttää omat arvonsa ja tiedostaa omat oikeutensa.
Haveri suosittelee, että liian kiltti ihminen pysähtyisi miettimään itselleen kaksi tärkeintä ydinarvoa niissä asioissa, joissa huomaa joustavansa liikaa. Yksi tai kaksi arvoa riittää, Haveri korostaa. Muuten ajatus ei pysy riittävän kirkkaana.
Haveri antaa esimerkin: jos kyseessä on parisuhde, tällaisia arvoja voisivat olla esimerkiksi tasavertaisuus ja vapaus. Töissä ne voisivat olla esimerkiksi arvostus ja turvallisuus.
Kun omat arvot ja edellä mainitut oikeudet ovat itselle selvät, on helpompaa toimia niiden pohjalta. Myös arvoristiriitoihin on tällöin helpompaa puuttua.
Voi olla vaikeaa kieltäytyä, jos on ollut vuosikausia liian kiltti ja mukautuvainen.
Sen jälkeen ympäristöllekin pitää tehdä selväksi, että toimii nyt näiden ohjenuorien mukaan.
– Ensinnäkin alkaa ylipäätään huomata tilanteita, joissa on antanut muiden kävellä ylitseen. Toiseksi uskaltaa toimia toisin kuin ennen, kun pystyy perustelemaan, miksi esimerkiksi kieltäytyy tekemästä jotain.
Ensimmäiset kerrat ovat aina pelottavia, Haveri sanoo. Edelliset onnistumiset kuitenkin rohkaisevat tulevissa tilanteissa.
Mieltä voi muovata myös tietoisuusharjoituksilla, joita voi etsiä esimerkiksi YouTubesta tai alan kirjallisuudesta. Tietoisuusharjoittelu auttaa etäännyttämään itseään negatiivisista tunteista ja ajatuksista. Siitä voi olla apua, jos potee huonoa omaatuntoa omien rajojensa vetämisestä tai kokee sen hyvin vaikeaksi.
– Ajatus on selkeämpi ja pystyy käyttäytymään uudella lailla, kun ajatukset ja tunteet eivät sinkoile ympäriinsä vaan on pystynyt ottamaan etäisyyttä niihin.
Etenkin lapsiperhearkea elävä vanhempi voi kokea, ettei tietoisuusharjoituksille tai varsinkaan terapiassa käymiselle löydy aikaa. Olisi silti tärkeää, että vanhempi pitäisi huolta hyvinvoinnistaan.
Rajojen vetäminen ei tue vain vanhemman jaksamista, vaan näyttää mallia myös jälkikasvulle. Haitallinen kiltteys ei ehkä enää siirry seuraaville sukupolville, jos kierteen katkaisee omalla kohdallaan.
Lue myös: Oletko liian kiltti? Näin opit asettamaan rajat niin töissä kuin kotona – 3 konkreettista askelta
Anna.fi: Näin elämäsi muuttuu, kun opettelet sanomaan ”ei”
Jaa oma kokemuksesi