Lapsen terveys 24.03.2022 Päivitetty 15.08.2023

Lasten mielenterveysdiagnoosit kasvaneet pandemia-aikana yli 50 prosenttia – toisaalla terveydenhuollossa ilahduttava ilmiö

Mielenterveyden diagnoosit lapsilla yleistyivät pandemia-aikana, mutta samalla antibiootteja määrättiin aiempaa vähemmän.

Teksti
Maria Mäkituomas
Kuvat
iStock

Huonot uutiset ensin. Lapsille ja nuorille on tehty huomattavasti aiempaa enemmän mielenterveyden diagnooseja.

Mutta sitten hyvät uutiset: samaan aikaan antibiootteja on määrätty lapsille jopa 66 prosenttia aiempaa vähemmän.

Molemmat ilmiöistä ovat seurausta koronapandemiasta, tiedottaa Lasten Mehiläinen.

Korona koetteli lapsia ja nuoria

Mehiläisen keräämästä aineistosta ilmenee, että 4–15-vuotiaiden mielenterveysdiagnoosien suhteellinen osuus verrattuna kaikkiin annettuihin diagnooseihin kasvoi lähes 51 prosenttia vuodesta 2019 vuoteen 2021.

Vuoden 2019 alussa tuhatta lääkärikäyntiä kohden annettiin 30 mielenterveysdiagnoosia, kun taas vuoden 2021 lopulla lukema oli jo 80.

Lue myös: Korona-aika syvensi lastensuojelun kriisiä, paljastaa järkyttävä tilasto: lasten ongelmat kasvussa, vanhemmat uuvuksissa, eikä tilanteeseen näy helpotusta

Lasten Mehiläisen lastentautien vastuulääkäri Petri Koponen pitää psyykkisten diagnoosien kasvua erittäin huolestuttavana. Erityisesti yläkouluikäisillä on ilmennyt oireilua.

– Pääosin nuoret ovat kuormittuneet etäopiskelusta. Erityisen kovasti tämä on iskenyt nuoriin, joilla on neuropsykiatrisia haasteita, ja joille itseohjautuvuus on vaikeampaa myös normaalioloissa, toteaa Koponen tiedotteessa.

Harrastustoiminnan rajoitukset ovat voineet aiheuttaa kouluikäistä nuoremmillakin lapsilla oireilua. Koponen lisää, että vanhempien toiminnalla ja suhtautumisella koronaan on ollut paljon merkitystä kaikenikäisten lasten hyvinvoinnille.

– Vastaanotolla olen nähnyt, miten joissain perheissä viruksen uhalta suojautumiseksi on käytetty toisinaan hurjiakin keinoja, kuten suoraa eristäytymistä. Riskiryhmille tämä on tietysti täysin ymmärrettävää, mutta pitkä eristäytyminen ja pelon ilmapiirissä eläminen voi pahimmillaan horjuttaa lapsen psyykkistä hyvinvointia.

Antibioottireseptejä vähemmän

Pandemialla on ollut myös toinen, tätä positiivisempi seuraus. Antibiootteja määrättiin merkittävästi vähemmän koko koronakevään ajan aina kesään 2021 asti.

Määrättyjen antibioottien suhteellinen osuus laski koronapandemian aikana jopa 66 prosenttia verrattuna vuoden 2020 alkuun. Merkittävimmillään muutos on ollut 2–3-vuotiaiden ikäryhmässä, jolle pääsääntöisesti määrätään eniten antibiootteja.

Antibioottireseptien vähenemisellä ja koronalla on looginen syy-seuraussuhde: käsihygienian parantaminen, maskit ja lähikontaktien välttäminen eivät ehkäisseet pelkästään koronaa, vaan kaikkia hengitystieviruksia.

– Mitä vähemmän väestötasolla lapsilla on eri virusflunssia, niin myös riski jälkitaudeille, kuten korvatulehduksille, laskee. Kun virukset vähenivät, myös antibioottien käytön määrä tippui koska jälkitauteja ei tullut, kuvailee Koponen.

Mehiläisen laatiman mallinnuksen mukaan antibioottien osalta ollaan kuitenkin palaamassa kohti normaalitasoa, etenkin pienistä lapsista puhuttaessa.

Lue myös: Yllättävän monia lasten oireita voi hoitaa etävastaanotolla – etälääkäri kertoo, mitä toivoisi vanhempien huomioivan ennen vastaanottoa

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X