Älä pelkää ruutuaikaa + 4 muuta vinkkiä palautumiseen perhearjessa
Hyviä uutisia: palautuminen voi onnistua lasten läsnä ollessakin. Lapsen on myös hyvä oppia, että vanhempi tekee välillä jotain omaa
Kiireisen työelämän ja perhearjen pyörityksessä aikuisen oma aika jää usein vähiin. Miten palautuminen onnistuu, kun velvoitteita ja hoidettavia asioita on joka ilmansuunnassa?
– Ihan alkajaisiksi kehottaisin tarkastelemaan, millä aikataululla päivät menevät. Palautumisaikaa olisi hyvä varata itselleen jo siinä vaiheessa, kun täyttää kalenteria, sanoo psykologi, psykoterapeutti ja tietokirjailija Hanna Markuksela.
Moni vanhempi vaikeroi erityisesti arki-iltoja, jotka lipuvat ohi ruuanlaiton, pyykinpesun ja lasten harrastuskuskausten merkeissä. Markuksela kehottaakin puntaroimaan harrastusten tarpeellisuutta pienten lasten kohdalla.
– Ihmiset haalivat helposti itselleen enemmän kuormaa kuin realistisen kokonaisuuden hallinnan kannalta olisi järkevää. Toisaalta lapsen harrastus voi tuoda vanhemmalle hetken omaa aikaa, jota voi käyttää hengähtämiseen.
Lue myös: Onko äiti vähän väsynyt? 8 merkkiä siitä, että olet oman ajan tarpeessa – ja mieluiten nyt heti
1. Hiljentymishetki osaksi rutiineja
Arjen rauhoittamisen ohella tärkeää on vanhemman oma hiljentymisaika.
Kaikilla ei ole mahdollisuutta kylpylälomaan ilman lapsia, mutta hiljentyä voi onneksi arjessakin. Silloin jatkuvasti läsnä olevan vanhemmuuden opit kannattaa heittää romukoppaan.
Moni saattaa miettiä, miten ihmeessä tällainen onnistuu lasten läsnä ollessa?
– Nyt puhutaan paljon kaikesta siitä, mitä vanhemman pitäisi tehdä. Monella onkin kauhea syyllisyys siitä, jos ei ole koko ajan läsnä lapsilleen. Tosiasiassa lapsen on hyvä oppia, että vanhempi tekee välillä jotain omaa, Markuksela tuumaa.
Siispä omasta hiljentymishetkestä kannattaa tehdä rutiini, joka toistuu päivästä toiseen vaikka samaan kellonaikaan.
Hetki voi pitää sisällään kirjan lukemista, televisiosarjan katselua tai vaikka mindfullness-harjoituksia.
– Palautuminen ja keinot siihen ovat tosi yksilöllisiä, mutta monille olisi hyötyä mindfullnessista. Se voi virkistää kehoa ja mieltä. Sosiaalisen median selaaminen ei palauta yhtä hyvin kuin vaikka musiikin kuuntelu, Markuksela vinkkaa.
Moni saattaa tosin miettiä, miten ihmeessä tällainen onnistuu lasten läsnä ollessa?
– Ei se aluksi ilman häsläämistä onnistukaan. Pitää vain yrittää sietää sitä, että lapset tulevat keskeyttämään. Toiston myötä lapset tottuvat – aivan niin kuin he ovat tottuneet muihinkin rutiineihin, Markuksela rohkaisee.
2. Älä pelkää ruutuaikaa
Oman hiljentymishetken ajaksi lapsille kannattaa keksiä puuhaa, johon nämä jaksavat keskittyä tovin verran. Monille tämä tarkoittaa lastenohjelmia tai digipelejä.
Tästä päästäänkin ruutuaikaan, johon liittyen Markuksela haluaisi antaa vanhemmille synninpäästön.
– Se on monessa perheessä aivan life saver!, hän huokaa ja jatkaa:
– Ruutuajan haitat tulevat usein siitä, kun arjessa on muitakin puutteita, jolloin ruutu toimii lapsenvahtina tai katsottava sisältö on liian rankkaa tai passivoivaa. Tavallisissa perheissä peräänkuulutan 80-luvun rentoutta. Kun perusasiat ovat kunnossa, aina ei tarvitse miettiä ruutujen potentiaalisia haittoja.
Harvoin puhutaan ruutuajan eduista: Kun lapsi viihtyy tabletin äärellä esimerkiksi lukemaan oppimista edistävää peliä pelaten, saa vanhempi hengähdystauon. Se taas voi parantaa lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta ja vaikuttaa koko loppupäivään.
Arjen kiireistä palautumista voi harjoitella myös lasten kanssa yhdessä puuhailemalla jotakin kaikille mukavaa ja kierroksia laskevaa.
– Monet lapset tykkäävät jalkahierronnasta tai vaikka sulalla hivelystä. Myös äänikirjojen kuuntelu voi olla hyvä keino, Markuksela vinkkaa.
Lue myös: Rakastettu ajanviete on selvästi yli muiden: Näin vanhemmat viettävät omaa aikaa – lukijat kertovat
3. Palautuminen lähtee unesta
Palautuminen ja uni kulkevat tutkitusti käsi kädessä.
Jos aikuinen ei ota päiväsaikaan hengähdyshetkiä, oman ajan tarve ehtii paisua suureksi iltaan mennessä. Tällöin on vaarana, että illat venyvät liikaa.
Liikkeelle pääsee pienin muutoksin
– Mitä jos suojelisitkin untasi ottamalla hyvällä omallatunnolla hengähdyksiä päiväsaikaan? Hyvä uni voi muuttaa koko elämän. Se voi saada näkemään asiat myönteisemmin, ratkoa vuorovaikutusongelmia ja helpottaa päätöksentekoa, Markuksela listaa.
Liikkeelle pääsee pienin muutoksin – edellyttäen toki, että ylikuormitus ei ole edennyt unihäiriöksi asti.
Aluksi voi esimerkiksi koittaa mennä nukkumaan puoli tuntia aikaisemmin ja käyttää vastaavasti saman ajan hengähtämiseen päiväsaikaan.
– Parin viikon päästä voi katsoa, miten muutos on vaikuttanut elämään, Markuksela tuumaa.
Lue myös: Kahden pienen lapsen isä Samae Koskinen: ”Saan kyllä hoidettua kodin ja perheen”
4. Näytä lapsille, että sinäkin olet tärkeä
Markuksela näkee yhtenä ruuhkavuosien palautumisvajeen ydinongelmana vanhemmuuden lukuisat vaatimukset.
– Nykyisin on keskustelussa suorittava tekeminen hyvän vanhemmuuden pohjana. Jatkuvasti kirjoitetaan, mitä kaikkea pitää tehdä ja mitä ei saa tehdä, Markuksela sanoo.
Jos pyrkii tekemään kaiken kuten oppikirjoissa, on todennäköistä, että alkaa väsyä. Seurauksena voi olla esimerkiksi keskittymisvaikeuksia, vuorovaikutusongelmia ja ärtyisyyttä.
”Suomalaisten tulisi oppia pyytämään apua ilman syyllisyyttä”.
Jos perustavanlaatuiset tarpeet eivät täyty, ihminen ei jaksa olla oma ihana itsensä, sanoo Markuksela.
– Monesti asiaa perustellaan sillä, että lapset ovat vain kerran pieniä, mutta yli 10 vuotta on melko pitkä aika tsempata. Tärkeämpää olisi mallintaa lapsillekin sitä, että huolehdit myös itsestäsi – että lasten ohella myös sinä olet tärkeä.
Markuksela peräänkuuluttaa myös sitä, että suomalaiset oppisivat pyytämään apua ilman syyllisyyttä – perhemuodosta riippumatta.
– Olisi hyvä muistaa, että lapset on kautta aikojen kasvatettu osana yhteisöä. Tänä päivänä esimerkiksi ystävien muodostama verkosto voi olla yhteisö, jossa tuetaan toinen toisiaan.
Pyjamapäivänä kaikki velvollisuudet laitetaan jäähylle.
5. Palautuminen: vertailu ei kannata
Oman arjen vertaaminen muiden perhe-elämään ei kannata.
Palautuminen on yksilöllistä. Kaikilla on oma elämäntilanteensa, hermostonsa ja palautumiskykynsä. Siksi se, mikä tuntuu yhdestä rennolta perusarjelta, voi näyttäytyä toiselle ylikuormittavana ruuhkahuippuna.
– On myös paljon yksinhuoltajia, joille oman ajan järjestäminen on vaikeampaa. Itsekin totaaliyksinhuoltajana haluan antaa tukeni erityisesti heille ja muistuttaa, että jotkut asiat pitää tehdä eri tavalla kuin ehkä joku muu. Pitää ilman syyllisyyttä käyttää keinoja, joiden avulla saa hengähdystaukoja.
Yksi keino on Markukselan itsensä suosima kalsari- tai pyjamapäivä, jolloin kaikki velvollisuudet laitetaan jäähylle ja keskitytään rentoon yhdessäoloon lasten kanssa.
– Tämä voi olla lauantai tai sunnuntai, jolloin tehdään vain kivoja ja kevyitä juttuja, ei missään nimessä mitään hyödyllistä: katsotaan leffoja, luetaan, oleillaan. Näistä jää hirveän hyviä muistoja lapsille.
Lue lisää Hanna Markukselan palautumisvinkkejä Instagramista: @hannamarkuksela.
Jaa oma kokemuksesi