Rautainfuusio – kenelle se tehdään, ja mitä siinä tapahtuu? Erikoislääkäri kertoo

Jos suun kautta otettava lisärauta ei tepsi tai jos se ei potilaalle sovi, voidaan rautainfuusio valjastaa käyttöön.

Teksti Maria Mäkituomas
Kuvat iStock
rautainfuusio

Rautainfuusio tarkoittaa suonensisäistä rautahoitoa.

Naistentautien, synnytysten ja perinatologian erikoislääkäri, dosentti Pekka Taipale toteaa, että kasvanut tietoisuus ferritiinistä eli varastoraudasta on lisännyt viime vuosina rautainfuusioiden määrää. Hän kuitenkin tähdentää, että ferritiiniarvojen alhaisuus ei yksinään ole aina riittävä syy rautainfuusion tekoon.

– Pelkkä alhainen ferritiiniarvo ei aiheuta arjessa oireita. Alhainen hemoglobiini sen sijaan voi aiheuttaa väsymystä.

Matala ferritiini voi kuitenkin haitata raskaaksi tulemista. Taipaleen mukaan raskaana ollessa alhaisesta ferritiinistä ei silti ole samanlaista haittaa raskaudessa kuin alhaisesta hemoglobiinista.

– Ferritiini ei osallistu hapen kuljettamiseen veressä, toisin kuin hemoglobiini.

Lue myös: Näin raudanpuute vaikuttaa raskaaksi tuloon

Kelle rautainfuusio tehdään?

Hedelmällisessä iässä olevat naiset kärsivät alhaisesta hemoglobiinista sekä varastoraudan vähyydestä miehiä enemmän, koska kuukautiset ja raskaudet verottavat veriarvoja.

Naisten hemoglobiinin viitearvo on 117–155 grammaa litrassa verta. Ferritiiniarvoa voidaan puolestaan pitää alhaisena, jos lukema näyttää alle 30 mikrogrammaa litrassa.

Jos sekä ferritiinin taso että hemoglobiini ovat alle viitearvojen, ensi sijassa tilannetta korjataan rautalääkityksen avulla.

Vasta silloin, jos suun kautta otettava lisärauta ei tepsi tai jos se ei potilaalle sovi – suun kautta otettava rauta aiheuttaa monille vatsavaivoja –, voidaan rautainfuusio valjastaa käyttöön.

Lue myös: Heidi Ekholm-Talas, 46, lähetettiin rautainfuusioon kesken raskauden: ”Sykkeeni huiteli 130:n tienoilla, kun voitelin leipää”

Yleensä yksi hoitokerta riittää, mutta jos ferritiini- ja hemoglobiiniarvot ovat erittäin matalat, saatetaan tarvita kaksi hoitokertaa viikon välein.

Jos nainen menettää synnytyksessä paljon verta ja ferritiiniarvot ovat olleet huonot, hemoglobiinin korjaantuminen entiselle tasolle kestää kauan. Sillä on vaikutusta äidin jaksamiseen.

– Tällöin synnytyssairaalassa olisi harkittava ennen äidin kotiutumista rautainfuusion antoa, jotta vauvan kanssa pärjääminen onnistuisi paremmin, Taipale sanoo.

Myös raskaana oleva voi saada rautainfuusion

Raskaana olevilta mitataan ferritiiniarvot yleensä ensimmäisen tai toisen raskauskolmanneksen aikana. Hemoglobiinia seurataan pitkin raskautta.

Lue myös: Ferritiiniä on alettu mitata julkisellakin selvästi enemmän – jääkö raskauden raudanpuute silti huomaamatta neuvolassa?

Rautainfuusio ei vaadi etukäteisvalmisteluja, eikä raskaana olevien osalta sen toteuttamiseen liity erityistoimenpiteitä.

Raskaana oleville rautaa annetaan 500–1000 milligrammaa kerran tai kahdesti viikon välein riippuen äidin painosta sekä ferritiini- ja hemoglobiiniarvoista.

Kuitenkin vain noin viidelle prosentille raskaana olevista joudutaan tekemään rautainfuusio edellä mainituin lääketieteellisin perustein.

Rautainfuusio ei ole täysin riskitön

Tavallisin sivuvaikutus rautainfuusion aikana tai sen jälkeen on ihon kutina tai ihottuma paikassa, jossa kanyyli on ollut. Varsin yleisiä sivuvaikutuksia ovat myös päänsärky ja huimaus.

Näitä harvinaisempia mutta mahdollisia sivuoireita ovat vatsavaivat, kuten oksentelu, vatsakipu tai ripulointi. Myös sydämen tykyttely, hengenahdistus tai paikallista ihottumaa laajemmat allergiset reaktiot, kuten iho-oireet tai astmakohtaus, ovat mahdollisia.

Sivuvaikutukset ovat Taipaleen mukaan myös osasyy sille, miksi rautainfuusio ei ole automaattinen ratkaisu pelkän alhaisen ferritiiniarvon hoitoon.

Lue myös: Varastorauta | Suvi, 34, kärsi vuosia pahasta rautavajeesta saamatta hoitoa – mitä keskenmenon jälkeen oikein tapahtui?

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä