”Tällaisia ei näe missään muualla” – Tukholman leikkipuistot ovat ainutlaatuisia koko maailmassa

Ruotsalaiset ovat tutkitusti taitavampia ja luovempia leikkijöitä kuin moni muu kansa. Mistä eroavaisuus oikein kumpuaa? Ainakin yksi asia on selvä: lasten leikkipuistot on suunniteltu täysin eri lähtökohdista kuin meillä Suomessa.

Teksti Mervi Juusola
Kuvat Mervi Juusola

On lauantai-iltapäivä ja perheet ovat levittäneet piknik-vilttinsä Kronobergin leikkipuiston ympärille Kungsholmenin kaupunginosassa, Länsi-Tukholmassa.

Hyvällä säällä leikkipuistoissa on lähes aina väkeä. Perheet tulevat viikonloppuisin leikkipuistoon jopa koko päiväksi. Monilla on eväät ja viltti mukanaan.

Lue myös: Liikunta-aktiivisuus laskee jo 7-vuotiaana – nämä ulkoleikit lisäävät liikettä koko perheen arkeen

– Mielestäni täällä ei ole koskaan suunniteltu leikkipuistoja niin, että tuossa on hiekkalaatikko, keinut ja kiipeilyteline. Jokainen puisto on omanlaisensa ja lasten näkökulmasta suunniteltu, kertoo tukholmalainen Henriikka Ruuti.

Henriikka on koulutukseltaan rakennusinsinööri. Hänen vanhempansa ovat lähtöisin Helsingistä ja Keski-Suomesta, mutta Henriikka on asunut koko elämänsä Tukholmassa. Lapsena hän kävi läheistä ruotsinsuomalaista koulua ja tuli iltapäivisin Kronobergin puistoon leikkimään.

Nykyisin Henriikka asuu ruotsalaisen puolisonsa ja 5-vuotiaan poikansa kanssa Etelä-Tukholmassa. Perheen toisen lapsen laskettu aika on tammikuussa.

– Käyn kesäisin sukumme mökillä Jyväskylän seudulla enkä ole nähnyt Suomen isojen kaupunkien leikkipuistoja. Minulle on kuitenkin muodostunut käsitys, että Ruotsin ja Suomen leikkipuistot ovat tosi erilaisia.

Leikkipuiston suunnittelulla pyritään herättelemään lapsen luovuutta. Kuvassa näkyvä puisto on Rålambshovsparkens parklek.

Hyvä puisto herättää lapsen luovuuden

Erään tutkimuksen mukaan ruotsalaiset ovat erityisen hyviä leikkimään, eikä ihme. Ruotsalaisissa leikkipuistoissa korostetaan hulluttelua, luovuutta ja riskinottoa, outside of the box -ajattelua.

Leikkipuistoissa ei juurikaan näy standardiratkaisuja, vaan puistot ovat ainutlaatuisia ja ne on suunniteltu ruokkimaan lapsen mielikuvitusta. Kahta vähänkään samannäköistä leikkikenttää ei löydy.

– Leikkipuistot haastavat lasta. Lapsi joutuu vähän miettimään leikkivälineen edessä, että mikä toi on? Puistoissa on jänniä rakennelmia, jotka herättävät lapsen mielenkiinnon ja luovuuden, Henriikka kertoo.

Lue myös: Piiloleikki, hippa, majaleikit, kärryn työntäminen – miksi nämä ovat kaikkien pienten lasten lempileikkejä?

Esimerkiksi Tukholman Kristinebergissa on Ugglaparken eli pöllöpuisto. Se on saanut nimensä valtavan kokoisista pöllöpatsaista, joiden sisällä lapset kiipeilevät.

Tukholmassa ei näy merkkejä leikkipuistojen autioitumisesta samalla tavalla kuin monissa suomalaisissa kaupungeissa.

– Ainoastaan hyvin pienet puistot, joihin ei ole panostettu, voivat olla tyhjiä lapsista, Henriikka sanoo.

Tukholmassa leikkipuistoon mennään perheen kanssa usein koko päiväksi. Kuvassa näkyvä puisto on Rålambshovsparkens parklek.

Tukholman leikkipuistoelämä on mennyt kaiken aikaa parempaan suuntaan. Leikkipaikkojen kulttuuriperintöä vaalitaan yhdistelemällä uutta ja vanhaa.

Kun leikkipuistoja uudistetaan, kaikkia vanhoja vekottimia ei viedä pois, vaan puiston tunnelma halutaan säilyttää samanlaisena kuin se oli vanhempien ja isovanhempien lapsuudessa.

Yksi esimerkki kaupungin leikkipuistokulttuurin vaalimisesta ovat polkukarusellit. Niitä oli puistossa jo 50 vuotta sitten. Nyt isovanhemmat katsovat hymyillen, kun lapsenlapsi opettelee polkemaan karusellin liikkeelle.

Turvallisuusasioissa on menty eteenpäin. Henriikan omassa lapsuuden leikkipuistossa oli aikanaan linna. Henkilökunta oli rakentanut sen lankunpätkistä ja levyistä, joiden naulat törröttivät pystyssä. Linnassa oli salaperäisiä käytäviä, joissa sai juoksennella.

– Se oli meidän suosikkimme, paras koko leikkipuistossa. Jossain vaiheessa tuli uusia säännöksiä ja koko hökkeli purettiin. Sen linnan kaltaisia puiston ”omia rakennelmia” ei ole enää missään.

Värittömien puistojen filosofiaa

Ulkopuolisen silmissä Tukholman leikkipuistot voivat näyttää karuilta ja rähjäisiltä, mutta niissä asustaa tietty kasvatusfilosofia.

Oikeastaan voisi sanoa, että leikkipuistossa kasvetaan ruotsalaiseen yhteiskuntaan: opitaan ottamaan kontaktia uusiin ihmisiin, iloitsemaan ja olemaan reipas.

Monesti leikkivälineet halutaan saada näyttämään siltä, että ne ovat osa luontoa. Puistoissa käytetään värejä harkiten. Täysin luonnonvärisen leikkipuiston ainoa väriläiskä voi olla Ikean muovituoleja muistuttavat kirkkaan oranssit ja keltaiset bussinpenkit.

Leikkipuisto voi olla myös vehreä keidas. Kuvassa näkyvä puisto on Rålambshovsparkens parklek.

Uusin juttu tukholmalaisissa puistoissa ovat pomppumatot, joiden päällä aikuisetkin voivat pomppia lapsen kanssa. Monesti vanhemmat ovat aktiivisesti mukana lapsen leikissä.

– Kilpailen usein poikani kanssa lähipuiston pomppumatolla siitä, kumpi hyppää korkeammalle.

Henriikka suunnitteli aiemmassa työpaikassaan esikoulujen pihaympäristöjä.

– Oli kiva nähdä, että paitsi esikoulun opettajilla, myös vanhoilla rakennusmiehillä oli lapsen näkökulma kaiken aikaa päässään, kun piha-alueita uudistettiin. Rakennusmiehet pohtivat, miten lapsi näkee ja kokee tämän, mikä on kivaa, mitä pitää säilyttää ja mitä uutta pihalle tuodaan.

Yleensä leikkipuistoissa on vanhoja puita, joihin saa kiivetä ja pusikoita, joiden taakse voi mennä piiloon.

– Leikkipuistoa ei laiteta ihan lättänäksi vain siksi, että lasten valvominen olisi helpompaa. Aikuiset joutuvat vähän liikkumaan ja etsimään, missä lapset ovat.

Jengiväkivalta varjostaa iloista leikkipuistoelämää

Tukholmassa ei ole tavallista, että lapsi on puistossa ilman vanhempia. Ainoastaan taloyhtiön sisäpihalla isommat lapset voivat leikkiä keskenään, Henriikka kertoo.

Vaikka leikkipuistoissa on yhä hauska ja leppoisa tunnelma, perheet joutuvat olemaan varuillaan.

Tukholmassa jokainen leikkipuisto on omanlaisensa. Kuvassa näkyvä puisto on Rålambshovsparkens parklek.

Vain päivää aiemmin Eskilstunassa pieni poika ja nainen loukkaantuivat leikkipuistoon kohdistetussa ammuskelussa. Jengiväkivalta on muuttunut vuosi vuodelta välinpitämättömämmäksi ja sivulliset ihmiset joutuvat sen kohteeksi.

Henriikka kertoo, että jengit ja ampumiset vaikuttavat merkittävästi myös hänen perheensä arkeen. Siksi hän on harkinnut miehensä kanssa muuttoa Suomeen.

– Emme mene lähimpään leikkipuistoon, koska siellä pyörii jengejä tekemässä huumekauppaa.

Lähikauppa vaihtui kauempana sijaitsevaan ruokakauppaan sen jälkeen, kun Henriikan mies huomautti 10-vuotiaille pojille heidän käytöksestään koulun pihalla. Kymmenvuotiaat kertoivat teini-ikäisille jengiläisille ja sen jälkeen jengiläiset alkoivat osoitella Henriikan puolisoa uhkaavasti kaupassa.

– Alueella on ammuttu, ryöstetty ja pahoinpidelty ihmisiä, joten nämä jutut pitää ottaa vakavasti. Väkivalta ja rikollisuus tulevat täällä liian lähelle.

Ilmapiiri Tukholmassa ei ole kuitenkaan pelokas tai turvaton. Ihmiset ovat huolestuneita, varuillaan ja haluavat järjestyksen takaisin.

Henriikan mielestä leikkipuistot ovat parhaimmillaan osa pieleen menneen integraation korjausliikettä.

Lasta haastetaan mielikuvitusrikkaaseen leikkiin. Kuvassa näkyvä puisto on Rålambshovsparkens parklek.

 

– Vaikka yhteistä kieltä ei aina ole, vanhemmat ohjaavat lapsia leikkimään yhdessä ja kunnioittamaan toisiaan, jokainen omalla kielellään. Leikkipuistossa kaikki voivat olla mukana.

Tukholmalaiseen leikkipuistokulttuuriin kuuluu kevyiden tuttavuuksien solmiminen. Leikkipuistotuttavista tiedetään ehkä etunimi, muttei yhteystietoja.

– Osa vanhemmista on puistossa todella aktiivisia. Toiset istuvat kännykän kanssa eivätkä näe tai kuule mitään, Henriikka kertoo.

– Myös se kuuluu etikettiin, että Ruotsissa ei mielellään sanota toisen lapselle. Voin kuvitella, että se on Suomessa vähän eri tavalla. Suomessa on helpompi sanoa: Hei kuulepas nyt.

Myös Tukholman eläinpuistoissa, Skansenilla ja Kolmårdenilla, on panostettu leikkipuistoihin. Eläinpuistoon ei mennä katsomaan vain eläimiä, vaan leikkimään.

– Leikkipuistot ovat melkeinpä numero yksi eläinpuistossa. Leikkiminen on monille lapsille se päivän tärkein juttu.

Lue myös: Ulkoleikit lapsille – 8 suosikkia, jotka eivät katso säätä tai vuodenaikaa

Artikkeli päivitetty 14.10.2022. Täsmennetty Eskiltunan ammuskeluun liittyvää kohtaa. Nainen tai lapsi eivät kuolleet ammuskelussa, ainoastaan loukkaantuivat.

Kommentit

1 kommenttia
Avatar

Suomessa leikkipuistot rakennetaan tilaamalla leikkipuistoölaitevalmistajan kuvastosta EU-direktiivit täyttävä laite, joka puistossa identtisesti yksi kutakin mallia.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä