No tottakai halaan lapsiani, suukotan ja silitän sekä pidän sylissä (jos vielä syliin mahtuvat). Mulla kouluikäiset lapset jo kaikki neljä, mutta silti halaan ja kerron rakastavani heitä. Muistutan kuinka tärkeitä he ovat minulle.
No juu, meillä matkailu on jäänyt lasten myötä. Uskon, että sekin aika vielä tulee, kun on matkusteluun aikaa, rahaa ja viitseliäisyyttä. Aikansa kutakin! ;)
joka viimeksi nauraa, se parhaiten nauraa
loppu hyvin, kaikki hyvin
hiljaa hyvä tulee, ajatellen aina kaunis
(mä oon tänne noita sananlaskuja harmaana laittanut vinot pinot, kun oon niistä niin innostunut! ;))
Juu en ole itsekään korttieni perään kysellyt.. Sen sijaan kiitoksia olen niistä joiltain saanut. Tiedä sitten että monelleko oon harmaita hiuksia niiden avulla aiheuttanut.. :D
No en mä lton:na arvostele kenenkään kasvatustapoja.. ellei sitten lapsella ole jotain ongelmia päiväkodissa. Tulee vaan mieleen, että nyt lapsellasi varmaan on jotain, mikä aiheuttaa huolta päiväkotihenkilöstön keskuudessa..?
Lapsen kuuluu oppia kiitollisuutta saamastaan lahjasta ja piste. Kyse on toisen ihmisen huomioimisesta. Mieti nyt itse ap, jos kasvatat lastasi noin, että hän saa ilmaista kaikki tunteensa pidättelemättä. Tuloksena on itsekäs kauhukakara ja hirveä aikuinen ihminen! Se on käytöstapojen puutetta...