Mistä tulee perheen onnellisuus? Näistä 6 asiasta, sanovat asiantuntijat – huippukokemuksia on turha jahdata

Onnellisuus voi osin olla saavutettavissa perhearjen taidoilla, joita voi kehittää itsessään. Luimme kolme uutta kasvatusopasta onnelliseen perhe-elämään. Nämä opit otamme sydämiimme.

1. Muodosta perheestä toimiva joukkue

Elämäntapavalmentaja Anne Karilahti puhuu ”onnellisesta tiimistä” kirjassaan Onnellinen perhe (2019). Se tarkoittaa, että perhetiimissä jokainen saa tukea, arvostusta ja kannustusta kohti omia tavoitteitaan. Jokaista kohdellaan tasa-arvoisesti.

Perheen toimiessa onnellisena tiiminä yhdessä olemista leimaa ilo, yhteiset tavoitteet innostavat ja kannustava ilmapiiri on vallitseva tunnelma. Haasteet kohdataan yhdessä. Kun joku perheenjäsenistä kohtaa vaikeuden, muut tukevat ja auttavat.

2. Onnellisuus voi alkaa rutiineista

Muotialan yrittäjänä tunnettu Pirjo Suhonen vannoo syyskuussa julkaistavassa Onnellisten lasten salaisuudet –kirjassa kodin ilmapiirin nimeen. Hän on haastatellut useita suomalaisia kasvatusalan ammattilaisia, esimerkiksi kasvatustieteen tohtoria, perheterapeuttia ja lasten psykoterapeuttia. Lapsen on tärkeää kokea turvallisuutta.

Turvallisessa ilmapiirissä lapsi uskaltaa näyttää myös negatiivisia tunteitaan. Kun perheessä on hyvä ilmapiiri, erimielisyydet pystytään selvittämään ja sopimaan. Turvallisuuden kokemiseen liittyvät vahvasti rutiinit: perushyvinvointi syntyy, kun hampaat pestään joka päivä ja ruoka on aina iltaisin pöydässä.

3. Naurakaa yhdessä

Huumori auttaa kohti onnellista perhe-elämää. Suhonen kirjoittaa, että asia, joka erottaa onnelliset ja onnea kokevat perheet sellaisista, joiden elämä on syystä tai toisesta hankalaa ja jossa lasten kanssa on pulmia, on perheen keskinäinen oma huumori. Yhteisen huumorin viljely auttaa arjessa.

Perhe-elämän onnellisuus on aiheena kolmessa vastikään ilmestyneessä oppaassa. Kirjailijat Jari Sinkkonen, Pirjo Suhonen ja Anne Karilahti.

4. Pidä huolta myös omasta hyvinvoinnista

Vanhempien parisuhde on lapsen emotionaalinen pesä, lastenpsykiatri Jari Sinkkonen sanoo keväällä ilmestyneessä Onnellinen lapsi -kirjassaan. Tutkimukset kertovat vanhempien hyvän parisuhteen korreloivan lasten hyvinvointiin.

Kun vanhemmat voivat hyvin, lapsen energia ei haaskaannu perheen ilmapiirin säätelemiseen ja vanhempien mielialojen seurailuun, Sinkkonen kirjoittaa.

5. Yhdessäolo riittää, huippukokemuksia ei tarvita

Pirjo Suhonen esittää ajatuksen, kuinka lapsen onnellisuus ei rakennu kasalla harrastuksia tai miettimällä jatkuvasti, mitä kaikkea lapsi voisi tehdä, jotta hän kehittyisi tai menestyisi. Sen sijaan hän korostaa lapsen elämän perusrakenteiden tärkeyttä. Vanhemmilla tulee olla lapselle aikaa, herkkyyttä lapsen yksilöllisyydelle ja halu ja kyky huolehtia lapsen tarpeista.

Suhonen nostaa esiin ajatuksen, kuinka ajassamme vanhemmat tuntevat painetta tuottaa lapselle jatkuvasti huippuhetkiä. Jääkö lapsi jostain paitsi, saattaa kalvaa monen mieltä. Tavallinen vuorovaikutus on kuitenkin se, mitä lapsi todella tarvitsee.

6. Onnellisuus on läsnäoloa

Valmentaja Anne Karilahti kirjoittaa läsnäolon tärkeydestä. Perhearjessa se tarkoittaa, että aikuinen kuuntelee ja kuulee lasta ja tekee tämän kanssa asioita. Karilahden mukaan keskittyminen ja eläminen kulloisessakin hetkessä rakentavat turvallisen elämän kivijalkaa ja vaikuttavat toimivien ihmissuhteiden muotoutumiseen.

Läsnäololla on mahdollista nähdä niin lapsen kuin puolison tarpeet. Kiire taas on läsnäolon vihollinen. Lohdullista on, että Karilahden mukaan läsnäolon taitoa voi harjoitella ja kehittää.

Lue myös: Testaa, oletko valmis uuteen vauvaan!

Anna.fi: Entä jos onnellisuus onkin väärä päämäärä? Filosofi Frank Martelan oivallus: ”Välillä on hyvä olla tavoittelematta mitään”