Sama riita repeää kotona taas ja taas – jakaudumme 3 riitelijätyyppiin, joista vain yksi saa asian oikeasti selvitettyä
Riita syttyy kotona helpommin kuin missään muualla. Se on helposti epämääräistä perheelle möykkäämistä ilman hyötyä. Riitely voi paljon tehokkaampaa, jos riidalla on tavoite.
Riita päällä taas – sitä ei voi kenenkään kotona loputtomiin välttää. Joko teillä on käytössä riitelytavoitteet?
Viime vuosina on kirjoitettu useita kirjoja essentialismista ja one thing -ajattelusta, jossa lähtökohtana on näkemys, että olemme paljon tehokkaampia ja saavutamme päämäärämme nopeammin, kun keskitymme yhteen tavoitteeseen kerrallaan.
Essentialisti suuntaa keskittymisensä, energiansa ja tunteensa siihen, mikä kaikkein tärkeintä ja olennaisinta juuri nyt: Mitä minun on tärkeintä ajatella, sanoa ja tehdä tällä hetkellä?
Arjen essentialismi on tarpeen, kun keskittymiskykyämme revitään moneen suuntaan ja aivot kuormittuvat lukuisista päällekkäisistä tehtävistä, tavoitteista sekä haaveista – lopulta voi käydä niin, ettei yksikään tavoite täyty kunnolla.
Jopa perheriidat voivat olla odotusten, vaatimusten ja haaveiden epämääräinen röykkiö. Riidassa on mukana niin monta ärsytyksen aihetta ja täyttämätöntä toivetta, että jossain kohtaa saattaa hämärtyä, mistä tässä oikein riidellään ja mihin riitelyllä pyritään.
Essentialisti suhtautuu riitaan enemmän kognitiivisesti ja empaattisesti, vähemmän impulsiivisesti. Hän ei suuntaa energiaansa ja keskittymistään siihen, miten toinen tai toiset käyttäytyvät. Hän keskittyy siihen, mikä tässä tilanteessa on ydinongelma, joka kaipaa ratkaisua.
Mitä pitää muuttaa nyt, jotta pääsemme jonain päivänä haluamaamme lopputulokseen?
Riita on epämääräistä mesoamista tai ongelmanratkaisua
Käyttäytyminen on reagointia tilanteisiin – temperamentin, persoonallisuuden ja tunteiden heijastusta ympäristöön.
Jos huomio keskittyy siihen, mikä toisen käytöksessä häiritsee, huidomme ja kamppailemme varjoa vastaan sen sijaan että suuntaisimme kaiken huomion ihmiseen, tunteisiin ja ydinongelmaan.
Riitely on usein kotioloissa äänekkäämpää ja sekavampaa kuin työpaikalla. Työelämässä riitaan on yleensä yksi selkeä syy. Työelämässä ihmiset pyrkivät käyttäytymään vihaisenakin asiallisesti, parhaimmillaan arvostusta ja empatiaa osoittaen.
Hyviin työelämän taitoihin kuuluu kyky tehokkaaseen, kognitiiviseen ongelmanratkaisuun. Hallitsematon reuhaaminen johtaa yleensä epäsuosioon työyhteisössä ja joskus jopa irtisanomiseen.
Koti on paikka, jossa tunteiden ilmaisu saakin olla vapaampaa. Mutta onko jatkuvasta epämääräisestä meuhkaamisesta mitään hyötyä perheelle? Jos riitely on jatkuvaa, hyvin tunnevaltaista ja kovaäänistä, perheenjäsenet eivät opi riidasta lopulta juuri muuta kuin tehottoman vuorovaikutuksen mallin.
Perheriidat voi ottaa tilaisuuksina oppia ja opettaa tehokasta ongelmanratkaisua.
Syttyykö riita rahasta vai rakkaudesta? Näistä asioista eri horoskooppimerkit riitelevät
1. Tunnista ja hyväksy erilaiset näkökulmat
Tehokas ongelmanratkaisu ihmissuhteissa alkaa erilaisten näkökulmien sietämisestä, hyväksymisestä ja arvostamisesta.
Näkökulmien sietäminen, hyväksyminen ja arvostaminen ovat vuorovaikutustaitojen tasoja:
- Heikot vuorovaikutustaidot. Ihminen ei tunnista eikä siedä eri näkökulmia. Oma näkökulma on ainoa oikea totuus tilanteesta.
- Halu kehittää vuorovaikutustaitoja. Ihminen opettelee sietämään erilaisia näkökulmia, vaikka se onkin hänelle haastavaa.
- Kehittynyt vuorovaikutustaitojen perusta. Ihminen hyväksyy ja arvostaa eri näkökulmia, vaikka ne eroavat jyrkästi omasta.
Jokaisella on oikeus omaan näkökulmaansa ja omiin tunteisiinsa. Koska olemme kokeneet erilaisia asioita, näemme ja koemme asiat eri tavalla. Temperamenttipiirteet ja kokemushistoria vaikuttavat siihen, että innostumme, stressaannumme ja suutumme eri asioista.
2. Tiedosta riitelytyylisi
Riitelytyyli voi saada tilanteet jumiutumaan ja vahingoittaa ihmissuhteita. Yhtä lailla viisaalla riitelytyylillä voi vahvistaa ihmissuhteita. Riitelytyylillä voi kertoa toiselle, että minun kanssani on turvallista haastaa riita. En tuomitse, hylkää enkä vahingoita, vaikka olen vihainen.
Yksilöllinen riitelytyyli juontaa yleensä lapsuuden ja nuoruuden kokemuksista. Ihmisillä on kolme tyypillistä riitelytyyliä: syyttely, sulkeutuminen ja ongelmanratkaisu. Nämä tyylit pohjautuvat primitiivisiin stressireaktioihin:
Taistele! Jos yksilön tyypillinen tapa reagoida stressiin on taisteleminen, hänellä on yleensä myös taipumus arvostella ja syytellä toisia. Mitä kovempi hänen stressinsä on, sitä enemmän hän turvautuu kritisointiin. Hänen voi olla vaikea myöntää omia virheitään ääneen.
Perheen sisäisistä taisteluiden voittamisesta ei seuraa kuitenkaan voitontunnetta, vaan pettymys, etääntymisen tunne, häpeä ja fyysinen paha olo.
Pakene, jähmety! Osalle on tyypillistä paeta ja väistellä stressitekijöitä tai jähmettyä puhumattomaksi. Perheriidoissa tämä näkyy usein taipumuksena vaieta, vaihtaa puheenaihetta tai poistua paikalta.
Pakeneminen voi olla myös passiivis-aggressiivista, jolloin toinen aiheuttaa harmia piilotetuin keinoin: on välinpitämätön, halveksii selän takana, jättää tärkeitä asioita hoitamatta ja jopa vahingoittaa toisen ihmissuhteita, hyvinvointia, työntekoa ja omaisuutta ”huomaamattomasti”.
Ratkaise ongelma! Ongelmanratkaisija suhtautuu riidan aiheeseen kognitiivisesti ja empaattisesti. Hän ei keskity siihen, miten riidan osapuolet käyttäytyvät, vaan siihen, mikä on ongelma ja miten se ratkaistaan.
Perheen selkeät arvot ja periaatteet luovat hyvän kasvualustan muutokselle.
3. Mistä riita oikeasti syntyi?
Tunnista ristiriita: Millaisia näkökulmia, tunteita ja tarpeita tässä tilanteessa on läsnä? Mistä tässä pohjimmiltaan riidellään? Mikä on tämän tilanteen ydinongelma, joka pitäisi ratkaista?
Näkökulmat, tunteet ja tarpeet kannattaa sanoittaa ääneen.
Ymmärränkö oikein, että sinä haluat…
Kaipaatko enemmän…
Olen pettynyt ja väsynyt, koska…
Näen, että ydinongelma on… Mitä mieltä sinä olet?
Jos ongelmia on monta, mikä on se ongelma, joka kannattaa ratkaista aivan ensimmäisenä? Keskity ratkaisemaan yksi ongelma kerrallaan.
4. Mikä on tämän riidan tavoite?
Kun ongelma on määritelty ja kaikki ovat siitä suurin piirtein samaa mieltä, pitää sopia, miten ongelmaa ryhdytään ratkaisemaan ja mikä on tavoite, johon yhdessä pyritään.
Hyvän riidan taistelukumppani ei ole puoliso tai lapsi, vaan ongelma, johon täytyy kehittää ratkaisu. Joskus käy niin, että jokainen perheenjäsen yrittää keksiä ratkaisua ongelmaan omalla tyylillään, keskustelematta pyrkimyksistään muun perheen kanssa. Seurauksena voi olla ristiriitaista perhedynamiikkaa, jossa jokaisella on omat taistelu- ja selviytymisstrategiansa.
Kun vanhemmat toimivat joukkueena ja johtavat peliä yhdessä, tavoitteista ja strategiasta puhutaan ääneen ja ne sovitaan yhdessä.
- Mikä on ongelma, jonka haluamme yhdessä ratkaista?
- Mitkä keinot otamme käyttöön ja mitä keinoja emme käytä?
- Mikä on tavoite, johon pyrimme?
- Millaista tulevaisuutta rakennamme arkisilla sanavalinnoilla, teoilla ja periaatteilla?
- Mihin keskitymme kaikkein eniten tässä perheessä?
Sekä perheen että työelämän vuorovaikutustilanteissa tarvitaan samoja taitoja: Ongelmanratkaisutaitoja, sosioemotionaalisia taitoja sekä konfliktinhallinnan taitoja. Koti on hyvä ja haastava paikka näiden elämäntaitojen kehittämiseen.
Ongelmanratkaisu on energian, ajan ja tunteiden suuntaamista järkevästi. Kun suhtaudut perheen riitaan enemmän kognitiivisena ongelmanratkaisuprosessina ja empatiaharjoituksena kuin tunteenpurkauksena, yhteys perheenjäseniin yleensä vahvistuu ja arjesta tulee selkeämpää.
Kirjoittaja on vuorovaikutustaidoista kirjoittava tietokirjailija, neuropsykiatrinen valmentaja ja kuvataideterapeutti.
Jaa oma kokemuksesi