Ruoka 21.04.2022 Päivitetty 22.04.2022

Jo pieni määrä kalaa saa Liljan, 4, oksentelemaan rajusti tuntikausia: ”FPIES on niin huonosti tunnettu, että ensihoitajatkin vähättelivät tilannetta”, kertoo äiti

FPIES on harvinainen mutta vakava ruoka-allergian muoto, joka oireilee oksenteluna ja voi johtaa nopeasti kuivumiseen. 

Teksti
Anna Ferrante
Kuvat
iStock
8 kommenttia

Kun hoitopaikasta tuli puhelu tympeine uutisineen, ”lapsellanne on vatsatauti”, Hanna lähinnä vain huokaisi harmistuksesta.

Silloin puolitoistavuotias Lilja haettiin kotiin jatkamaan oksentamista ja varauduttiin taudin leviämiseen perheessä.

Mutta kukaan muu ei sairastunut. Myöhemmin selvisi, että hoidossa oli tuona päivänä syöty lounaalla kalaa, ja oksentaminen oli alkanut pari tuntia sen jälkeen.

Lue myös: Äiti kertoo: Näin arki sujuu vaikeasti allergisen lapsen kanssa

Jokin ei täsmää

Ensimmäinen epäilys siitä, että jokin ei nyt täsmää, heräsi kuitenkin vasta seuraavan rajun oksennuskohtauksen iskiessä parin kuukauden kuluttua.

Lilja söi pienen määrän kalaa aterialla, ja parin tunnin kuluttua hän aloitti oksentamisen.

– Kohtaus oli hurjempi kuin edellisellä kerralla: oksentaminen jatkui tuntikausia ja lopulta ulos tuli pelkkää sappea eikä mikään pysynyt sisällä. Lapsi väsähti silmissä ja nukahteli syliin ja lattialle, Hanna-äiti kertoo.

Lopulta lapsi alkoi mennä veltoksi, ja paikalle jouduttiin soittamaan ambulanssi.

– Olen ammatiltani sairaanhoitaja ja näin, että lapsen meneminen näin nopeasti niin huonoon kuntoon ei ole normaalia. Äidinvaistokin sen jo sanoi.

Ensihoitajat suhtautuivat tilanteeseen vähättelevästi ja mainitsivat jotakin äidin ylireagoinnista. Se on harmittanut Hannaa jälkikäteen.

– FPIES on todella harvinainen allergian muoto ja siitä tiedetään vähän, mutta vähättely tuntuu silti ikävältä. Pelottavaltakin, nyt kun tietää että FPIES on pahimmassa muodossaan vakavuudeltaan rinnastettavissa anafylaktiseen reaktioon.

FPIES (Food Protein-Induced Enterocolitis Syndrome) eli ruuan proteiinin aiheuttama enterokoliitti-oireyhtymä on harvinainen mutta vakava kala-allergian muoto, joka oireilee oksenteluna ja voi johtaa nopeasti kuivumiseen.

Lue myös: Lapsen allergia – nämä 5 perusasiaa on hyvä tietää

FPIES ei näy allergiatesteissä

Kuten kala-allergioissa yleensä, myös FPIES:ssä on mahdollista reaktion kerta kerralta paheneminen. Siedättäminen ei siis tule kysymykseenkään.

Kala-allergioissa suolisto-oireilu (oksentelu, pahoinvointi) myös vaikuttaa olevan hieman keskimääräistä yleisempää verrattuna muihin ruoka-aineallergioihin.

Liljalla oli jo ennestään todettu muita allergioita, joten perheellä oli valmiiksi kontakti Iho- ja allergiasairaalaan. Hanna mainitsi siellä tytön lääkärille oksennusreaktiosta, ja lääkäri osasi heti epäillä FPIES:tä ja kehotti välttämään kaikkea kalaa.

FPIES:in toteamiseen eivät perinteiset allergiatestit sovellu, sillä FPIES-allergia on soluvälitteinen eikä tavallisesti näy pric-testissä tai IgE-vasta-ainetestissä.

Ainoa tapa varmistua diagnoosista on valvottu altistuskoe.

Salin täydeltä lääkäreitä

Liljalle altistustesti tehtiin kolmevuotiaana.

Hän sai sairaalassa syödäkseen pienen määrän kalaa, ja paikalla oli salin täydeltä lääkäreitä ja hoitajia valmiina hoitamaan reaktiota. Se tulikin kellon tarkkuudella parin tunnin kuluttua.

– Liljaa on hoidettu paljon allergiasairaalassa muiden allergioiden takia, mutta en ollut koskaan aiemmin nähnyt niin paljon henkilökuntaa ja valmiutta huoneessa. Kun lapsi alkoi oksentaa, se saatiin nopeasti loppumaan lääkkeillä, verenpainetta tarkkailtiin ja suoneen meni ravintoliuosta kuivumista estämään, Hanna-äiti kertoo.

Jatkossa altistuskoe toistetaan noin kahden vuoden välein.

FPIES-allergia usein häviää kouluiän lähestyessä ja on enimmäkseen imeväis- ja taaperoikäisten ongelma. Syndrooman arvellaankin liittyvän lapsen suoliston kehittymättömyyteen.

Aina näin ei kuitenkaan ole, vaan joissakin tapauksissa allergia säilyy koko elämän. Se voi myös harvinaisissa tapauksissa puhjeta myöhemmälläkin iällä.

FPIES on harvinainen ruuan proteiinin aiheuttama enterokoliitti-oireyhtymä, joka oireilee oksenteluna ja voi johtaa nopeasti kuivumiseen.

Reaktio voi tulla myös muista ruoka-aineista kuin kalasta

Se miksi Lilja on kehittänyt FPIES-allergian juuri ja vain kalalle, on arvoitus.

Yleisimmin FPIES liittyy lehmänmaitoon, soijaan, riisiin ja muihin viljakasveihin. Kalan lisäksi myös erilaiset hedelmät voivat aiheuttaa reaktion.

Hankalimmissa tapauksissa FPIES liittyy moneen eri ruoka-aineeseen, jolloin vauvan pulauttelu tai lapsen oksentelu on entistä vaikeampi yhdistää FPIES-syndroomaan.

Toisin kuin tavallisessa kala-allergiassa, FPIES:ssä iho- tai hengitystieoireet puuttuvat kokonaan. Sen sijaan ripulia voi esiintyä, samoin verenpaineen heittelyä, valkosolujen runsastumista ja pahimmillaan anafylaktista reaktiota muistuttava shokkitila.

Lue myös: Näin ehkäiset allergioita kotonasi – 3 todistetusti toimivaa vinkkiä

Kaikki etiketit täytyy syynätä

Kalan ehdoton välttäminen on tärkeää, sillä kuten kala-allergioissa yleensäkin, reaktio voi tulla hyvin pienestä kontaminaatiosta.

– Kaikki etiketit täytyy syynätä ja päiväkodissa ja kyläilypaikoissa informoida, että tyttö on vaarallisesti allerginen kalalle. Buffet-pöydät ovat erityisen hankalia paikkoja, sillä jopa ottimen käyminen vahingossa kalaruuassa voi riittää reaktioon, Hanna mainitsee.

Jos epäillään kalaa kuitenkin joutuneen lapsen ruuansulatuselimistöön, Hanna on saanut ohjeeksi lähteä heti päivystykseen. Siihen on onneksi aikaa, sillä oksennusreaktio alkaa tyypillisesti 2–4 tunnin kuluessa allergisoivan ruuan syömisestä.

– Kotona tätä ei voi mitenkään hoitaa, sillä tavalliset allergialääkkeet eivät auta.

Allergian hankalimpiin puoliin Hanna laskee myös vähättelevän suhtautumisen, joka ei rajoittunut vain ensihoitajiin. Myös neuvolassa oli aluksi vaikea saada apua ja tulla otetuksi vakavasti allergiaepäilyjen ja huolien kanssa.

– Ja kuitenkin äiti kyllä tuntee lapsensa ja huolet harvemmin ovat tuulesta temmattuja. Allergiat, etenkin tällainen vakava muoto kuin FPIES on, eivät ole leikin asia. Niihin liittyy valtava määrä riittämättömyyden tunnetta ja pelkoa, milloin lapsen vointi romahtaa ja miten siinä tilanteessa toimia.

Juttua varten on haastateltu asiantuntija Katariina Ijästä Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry:stä. 

Lähteet: American College of Allergy, Asthma & Immunology, Rivista di Immunologia e Allergologia Pediatrica, Käypä hoito -suositus

 

Kommentit (8)

Ei ole ammattimaista lapsipotilaan vanhemman kuullen lausua sanaakaan ylireagoimisesta.epäpätevää olettamusta ja vieläpä ylimielistä.menehän vielä oppimaan lisää etenkin nöyryyttä

Vaikka oletkin sairaanhoitaja, et ole kuitenkaan ilmeisemmin erikoistunut ensihoitoon vaan oman ammattiryhmän hoitajaksi. Esimerkiksi terveyskeskuksen hoitajatkaan eivät osaa toimia hätätilanteissa. Ilmeisesti purat vain huonoa oloasi syyllistämällä muita, etkä osaa katsoa asiaa laajemmalta kannalta. Asiassa on harvinaisempi tauti, jota ei nyt kuulu ensihoitajienkaan tunnistaa ja todennäköisesti ovat konsultoineet lasten lääkäriä asiasta, koska lapsi potilas. Lapsesta on varmasti otettu mittauksia, jotka on lääkärille ilmoitettu ja lääkärin kanssa tehneet päätöksen kotiin jättämisestä tai jatkotoimista. Jos näin ei ole toimittu, on syytä tehdä valitus asiasta. Pienen lapset arvot ovat konkreettisia heti, koska lapsi reagoi nopeasti eri muutoksiin. Vanhempana tämä näkyy myöhemmin.
Onneksi kohdallasi osui lääkäri, joka osasi epäillä kyseistä tautia. Vaikka hehkutit salin olevan täynnä lääkärieita niin ilmeisemmin valtaosa oli kandeja ja yksi-kaksi varsinaista lääkäriä sekä 1-2 sairaanhoitajaa.
Pääasia on kuitenkin, että tiedätte ja tiedostettu nyt asian mistä johtuu. Kuka tahansa lapsi tai aikuinen on nuutunut kun oksentelee mahan toimiessa koliikkimaisesti reagoiden kalaan ja näin tyhjentäessään koko mahan. Lapsi reagoi tähänkin nopeammin kuin aikuinen eli nukkumalla, kun energia kulunut oksentamisen. Se ei ole kuitenkaan hätätila, johon ensihoitajat ovat erikoistuneet. Kyllä lääkkein saadaan myös monen muunkin oksentelu loppumaan ja nesteytyksellä lähes nopeasti jopa jatkamaan tehtäviään.

Tyttärelläni on ollut samanlainen reaktio. Hän oksensi illan ja yön, oli valkoinen ja tärisi. Soitin jo hätänumeroon, kun tuntui ettei tärinä lopu koskaan. Saimme ohjeeksi, että kotona voi olla noinkaan kuin henki kulkee. Lopulta lapsen olo rauhoittui. Toinen kerta suu nousi täyteen aikuisen sormenpään kokoisia rakkuloita. Reaktiot voivat olla tosi hurjia.

Kukaan ei kuivu parissa tunnissa, on FPIES tai ei, joten kyllä, huolimatta siitä, että äiti on sairaanhoitaja, mukana oli ylireagointia.
Muutoin kyllä ihan hyvä artikkeli.

Kuivuu. Itsekin erään raskauden aikana, kun ensimmäinen hyperemeesikohtaus (yhtäjaksoinen oksentaminen, lopulta tietysti vain sappinestettä) vei kahdessa tunnissa tippaan. Suoniyhteyttä ei meinattu saada mistään kautta, niin kuivunut olin. Ja minä olin kumminkin 80-kiloinen aikuinen ihminen. Pieni vauva tai taapero kuivuu vielä paljon nopeammin.

Nenna, kyllä, pieni lapsi kuivuu nimenomaan parissa tunnissa FPIES-reaktiossa. Suoli vuotaa nesteen vatsaonteloon. Ei kannata antaa mielipiteitä lääketieteellisissä asioissa. Vähättely on vaarallista.
T. FPIES-lapsen äiti

Kiitos artikkelista

Nyt on asialle nimi.
Meillä sama kävi soijatuotteilla alle 1v iässä.
Oksentaminen ja ripulointi oli niin rajua etten olle aiemmin vastaavaa nähnyt..
Ja se melkein tajuttomuuteen verrattava väsymys mikä siitä lapselle tuli.. Olin silloin vieläpä autolla liikkeellä lapsen kanssa, en uskaltanut lähteä ajamaan lapsi kaukalossa ettei tukehdu oksennukseensa.. ambulanssia minäkin jo olin soittamassa.. Onneksi oli lämmin kesäpäivä, niin sai oksennus ripulivaatteet lapselta pois =/ Se on mielenkiintoista, miten päin pidät oksentavaa ja yhtä aikaa ripuloivaa lasta sylissä…
Alkoi noin pari tuntia soijapohjaisen ruokakerman (vanhemman lapsen vuoksi vältimme lehmänmaitotuotteita) syönnin jälkeen, ja oksentelu/ripuli kesti noin 1,5h.
Tämä oli toinen kerta kun näin kävi, ja useampi vuosi kesti ennen kuin uskalsin kokeilla seuraavan kerran.

Ja ei, neuvolassa ei todellakaan ymmärretty tilanteen rajuutta..

Poikani, nyt jo yli 40v, taaperona oksensi kaiken, missä oli maitoa. Jopa puoli teelusikallista sulatejuustoa sai aikaan reaktion. Sitä ei koskaan tutkittu, karsin vain maidon ruokavaliosta. Se meni onneksi ohi muutamien kuukausien jälkeen.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

X