Perhe-elämä 12.12.2022

Suurperheen äiti Maria keksi nerokkaan tavan säästää rahaa ja vähentää ruokahävikkiä – myös lapset ovat ilahtuneita

Hävikin vähentämiseen panostetaan Marian perheessä useammalla tavalla. Heillä hävikki muuntuu kananmuniksi.

Teksti
Susanna Sarimaa
Kuvat
Susanna Sarimaa
3 kommenttia

Sähkölaskussa voi säästää ajoittamalla sähkönkäytön edullisimpaan hetkeen – vastaavasti kauppalaskussa voi näkyä se, mihin kellonaikaan marssii ruokaostoksille. Tämän on pannut merkille kuuden lapsen äiti Maria Auvinen.

Maria esittelee viimeisimmän kauppareissunsa saalista: jukurttia, mikroaterioita ja useita lihapaketteja, joissa on alennustarra.

– Lähikaupassamme K-marketissa on usein 50 prosentin alennuksessa samana tai seuraavana päivänä vanhenevia tuotteita, Tampereen keskustan tuntumassa asuva Maria kertoo.

Nykyään monissa kaupoissa ruokia saa alennuksella illalla vähän ennen sulkemisaikaa.

Onneksi osassa kaupoista tarraruokia on hyvin saatavilla muutenkin, jos ostoksilla käyminen ilta-aikaan ei onnistu.

– En ole vuosiin ostanut esimerkiksi lihaa täydellä hinnalla, pakastimesta löytyy sitä aina.

Auvisten omakotitalossa onkin tällä hetkellä peräti kolme pakastinta, kun naapurit lahjoittivat heille hiljattain vielä yhden. Myös mikroja on kaksi.

Jos kahdeksan henkeä alkaisi lämmitellä edellisen päivän ruokia yhdessä mikrossa, ensimmäisen ruoka olisi jo ehtinyt jäähtyä, ennen kuin viimeinen on saatu pöytään.

Lue myös: 1 600 euron sähkölasku sai suurperheen äidin järkyttymään: ”Viikkorahaan ei ole varaa”

Tarraruokia ostamalla Auviset säästävät huomattavasti suurperheen ruokakuluissa. Esimerkiksi maitoa heillä kuluu noin 20 litraa viikossa. Leipää taas saattaa mennä puolitoista pakettia päivässä.

Kun on hyödyntänyt alennuksia, voi hyvillä mielin käydä välillä myös ulkona syömässä.

Tarraruokien kautta he tulevat myös laajentaneeksi kauppalistaansa.

– Erilaisia juttuja tulee kokeiltua enemmän. Lapset ovat usein ilahtuneet esimerkiksi erikoisjukurteista ja vanukkaista, joita ei muuten olisi tullut ostettua, Maria kertoo.

Perheen keittiössä ateriat suunnitellaan sen mukaan, mitä kaapista löytyy.

Ostoksilla omalla kaapilla

YouTuben kokkausvideoista Maria on oppinut termin shop your pantry first eli käy ensin ostoksilla omalla keittiön kaapillasi.

– Voi miettiä luovasti, minkä ruuan olemassa olevista aineksista saa loihdittua eikä laittaa ruokaa pelkästään resepti edellä.

Kannattaa myös kirjoittaa Googleen käytettävissä olevat raaka-aineet, ja saattaa helposti löytää ateriaidean tai reseptin, hän vinkkaa.

Jo nuorena Maria ja hänen puolisonsa Aki oppivat tulemaan toimeen vähällä. He saivat kolme ensimmäistä lastaan jo opiskelija-aikoina. Silloin syntynyt tyyli tehdä ruokaostoksia ja kokata on jäänyt selkäytimeen: toimintatapaa ei edes osaisi vaihtaa.

– Se on myös ekologisesti järkevää. Koen, että se on lisäksi osa suomalaista dna:ta. Tiukkoina aikoina täällä on opittu, ettei ruokaa saa laittaa haaskuulle.

Kanoille annettu hävikki muuttuu kananmuniksi

Vaikka kaapit ja pakastimet syödäänkin tyhjiksi suurperheeltä syntyy silti myös hävikkiä. Sitä vähentämään he ovat hankkineet kanoja. Niille voi antaa perheeltä jääneet ruuantähteet, ja kanat muuttavat hävikin kanamuniksi.

Monelle ei tulisi kuitenkaan edes mieleen, että kaupunkikodin pihassa, vieläpä keskustan lähellä, voisi olla kanakoppi. Auvisilla omia helttapäitä on tällä hetkellä seitsemän.

Idea kanoista syntyi, kun lähellä asuva ystäväperhe hankki kanoja itselleen. Innostus tarttui, ja on nyt jo tarttunut Auvisilta eteenpäin toisillekin ystäville.

– Usein uusiin asioihin tarvitsee tiennäyttäjän, että näinkin voi tehdä, Maria pohtii.

Miten kanoja sitten hankitaan? Alkuun pääsee esimerkiksi hankkimalla hautomokoneen. Munia taas voi ostaa vaikkapa Torista tai Facebook-ryhmistä, tai hankkia maatiloilta, Auviset kertovat.

Kanoista pitää tehdä ilmoitus viranomaisille, ja sen jälkeen niitä voi pitää häkissä pihalla. Häkin tulee olla tietyllä tapaa rakennettu, jotteivat luonnonlintujen taudit pääse leviämään sinne.

Auvisilla on lämmitetty kanakoppi, jossa kanoille on virikkeitä talven yli. Siellä on myös valvontakamera, jonka avulla kanojen touhuja voi seurata kotoa.

– Kanat ovat lemmikkejämme, koska allergian takia emme voi ottaa muita lemmikkejä. Kanoja tuli ensimmäisenä talvena ikävä, joten nyt on mukavaa, kun pystymme seuraamaan niiden elämää.

Lue myös: Perheenäiti Jaanalle jäi eron jälkeen 37 000 euron luottokorttivelka – sitten hän sisuuntui ja muutti 38 neliön kaksioon

Kanat ovat perheen rakkaita lemmikkejä.

Jääkaappi avoin myös naapureille

Hävikin minimointiin näppärä konsti on myös jakaa ruokaa naapureiden kanssa. Auviset myöntävät, että se vaatii ylimääräistä vaivaa ja oman hävikin roskiin heittäminen olisi helpompaa.

Yhteisöllisyys on paljon ympäristöystävällisempää, ja samalla voi osoittaa välittämistä lähellä asuville.

Yhdessä naapureiden kanssa Auviset ovat myös luoneet omalle tontilleen kierrätyssysteemin. Sen kaiken jätteen, mikä yleensä viedään esimerkiksi Prisman parkkipaikalle, he pystyvät kierrättämään itse: metallit, lasit ja paperit, mikä sisältää myös pakkausjätteen.

– Sekajäteastia on pienin mahdollinen, ja se tulee kahdessa viikossa juuri ja juuri täyteen, Maria kertoo.

Auvisten naapuruston mutkatonta yhteiseloa kuvastaa se, että haastatteluhetkelläkin naapuri tulee pyytämään heiltä imurin pölypussia. Puolin ja toisin saatetaan siis jakaa muutakin kuin vain ruokaa.

Eikä ruuan kohdalla aina ole kyse hävikistä vaan vaikkapa vastavalmistuneesta maukkaasta piirakasta.

– Jos on lähdössä vaikka reissuun, saattaa laittaa naapureiden yhteiseen WhatsApp-ryhmään viestiä, että nyt meiltä saa hakea pois ruokaa jääkaapista, Maria selittää.

Pölypussia hakemassa oleva naapuri jää ovelle muistelemaan, miten hän aikanaan jakoi entisten naapureidensa kanssa eräältä metsästäjältä ja kalastajalta saamaansa lihaa. Hän laittoi rappuihin kutsut, joissa toivotettiin tervetulleeksi syömään peuraa ja kuhaa. Moni naapuri saapui paikalle.

Kutsuminen yhteiseen pöytään kannattaakin, vaikka se on yllättävää suomalaisessa kulttuurissa.

Maria on myös pyytänyt asuinalueensa ihmisiä hakemaan heiltä hävikkiruokaa. Samalla ruuan kautta on saanut tutustua uusiin ihmisiin, Auviset iloitsevat.

Kotiliesi.fi: Onko tässä maailman paras kaurapuuro? Suomalainen hotelliketju pisti jakoon hittireseptin, jonka perään kyselevät jopa maailmantähdet

Kommentit (3)

Se on jogurtti. G:llä.

Vähän jäi mietityttämään osa ”säästö vinkeistä”. Kolme pakastinta on mielestäni ihan liikaa. Eikä ainakaan sähkönsäästöä. Meidän perheessä riittää 1 pakastin vaikka asukkaita reilusti enemmän ja monenlaista varataan kauppareissulla. Marjat vie 1/2 pakasteesta syksyllä. Enkä nuiden mikroaterioiden edullisuuteenkaan usko, vaikka ostaisi päiväystuotteina. Peruskotiruoka on edullisinta.

Meillä ei mennyt koko viikkona EUROAKAAN ruokaan kun ostettiin edellisviikolla jo kaikki valmiiksi!!!!
Sehän näissä KAKSPLUS juttujen säästövinkeissä on se pointti!!!

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X