Janetten suurperheen kulutus hätkähdyttää – silti perhe onnistuu säästämään tuhansia euroja vuodessa
Jantolan kuusihenkisessä perheessä ruokaa kuluu suuret määrät. Erilaisten säästöniksien avulla kulut pysyvät kurissa kuitenkin niin hyvin, että rahaa jää matkailuun ja erilaisiin projekteihin – ja myös säästöön.
Janette Jantolan perheeseen kuuluu puolison lisäksi kaksi esiteiniä ja kaksi taaperoa, sekä 50 kiloinen berninpaimenkoira. Ruokaa kuluu viikossa hurjia määriä, mutta silti ruokakulut pysyvät kurissa.
– Pelkästään maitoa kuluu tällä hetkellä noin 30–40 litraa viikossa. Sitä menee ruoanlaittoon, ja lasten ruokajuomana. Pienimmät juovat maitoa noin litran päivässä.
Kovasta kulutuksesta huolimatta suunnitelmallisuus ja talouden seuraaminen tuovat perheelle kuukausitasolla useiden satojen eurojen säästön.
Janette oppi budjetoimisen ja säästämisen taidon jo lapsuudessaan. Nyt hän opettaa samoja taloustaitoja lapsilleen ja jakaa sosiaalisessa mediassa vinkkejä myös muille asiasta kiinnostuneille.
– Rahapuheen tärkeyttä väheksytään liikaa. Sen tulisi olla rohkeampaa, avoimempaa ja pohtivampaa, Janette sanoo.
Säästöä jopa 300 euroa kuukaudessa
Nykyinen hintojen nousu ja kasvaneet elinkustannukset ovat viime aikoina tehneet budjetoinnin merkityksen yhä ajankohtaisemmaksi.
– Kun kaiken budjetoi, rahankäyttö pysyy hallinnassa ja tarvittaessa budjettia pystyy lisäämään toisaalle ja kiristämään toisaalta. Kyse ei ole siis siitä, että lasketaan jokainen ostos sentin tarkkuudella, Janette selittää.
Ruokaan Janetten kuusihenkisellä perheellä kuluu kuukaudessa tällä hetkellä keskimäärin 850 euroa. Kun summaan lisätään bensa, vaipat ja muu kulutustavara, kuluja kertyy kuukaudessa 1850 euroa.
Hyvä sääntö budjetoinnin osalta on Janetten mielestä se, että aina olisi hyvä jäädä rahaa säästöön – edes ihan pienesti. Viime kuussa Janetten perhe pihisteli ostoksissaan, ja säästöä syntyi sen seurauksena jopa 300 euroa.
– Jos saman suunnan saa pidettyä, se tekee vuositasolla säästöä melkein 4000 euroa, Janette laskee.
Hän muistuttaa, että omaan budjettiin voi vaikuttaa menojen pienentämisen lisäksi tuloja kasvattamalla, eli aina karsiminen ei ole ainoa tai oikea tapa toimia.
Janette jakaa taloudenhoidon tasan yhdessä puolisonsa kanssa. Molemmat käyvät töissä. Yhteisten rahojen lisäksi kummallakin vanhemmalla on omat tilit ja omia säästöjä.
– Onneksemme rahankäyttö on meillä samanlaista ja tykkäämme molemmat laskea kaiken tarkkaan.
Arkiruoka syntyy edullisesti, kun sen suunnittelee etukäteen
Janetten perheessä syödään terveellistä ja monipuolista kotiruokaa. Edullisimpia arkiruokia ovat keitot, laatikot ja pataruuat.
– Kaikkeen ei tarvitse lisätä kalliita kermoja ja juustoja, eikä joka päivä tarvitse tehdä monimutkaisia ruokia. Perushyvät raaka-aineet korvaavat ne kyllä.
Janetten perheessä lasten lempiruokaa on tonnikalapasta.
– Vaikkei se olekaan halvin ruoka, se on riittoisa, nopea valmistaa, ja hävikkiä ei synny. Joskus pelkästään hävikin minimoiminen tuo säästöä, vaikka raaka-aineet eivät olisikaan ne kaupan edullisimmat, Janette muistuttaa.
Janetten keittiöstä löytyy iso, kymmenen litran kattila, ja lisäksi myös iso, wokpannua muistuttava paistinpannu. Niissä on helppo valmistaa ruokaa kerralla isoja määriä. Osa ruuasta voidaan laittaa pakkaseen.
Kun ruokaa tekee kerralla ison määrän, se säästää myös aikaa kiireisen arjen keskellä. Janetten perheessä ruokaa löytyy jääkaapista ja pakasteesta annosteltuna valmiisiin, pienempiin rasioihin. Näin lastenkin on helppo ottaa oikean kokoinen annos ruokaa, ja vältytään paremmin hävikiltä.
Janette kannustaa valmistamaan ruuan itse. Tämä tulee edullisemmaksi, ja usein myös terveellisemmäksi. Aina se ei edes vie paljoa aikaa.
– Pikaruoka voi olla esimerkiksi pakastekasviksista tehty keitto, joka valmistuu hellalla itsestään.
Janetten liikkuvassa perheessä myös välipalat on suunniteltava kuntoon ennakkoon, sillä kalliit välipalapatukat saavat suosiolla jäädä kaupan hyllylle.
– Teemme isoja määriä välipaloja. Lastemme lempivälipala on palomiesrahka. Siihen tulee kaksi kiloa rahkaa, litra jogurttia, terttu banaania ja rasia viinirypäleitä. Ohjetta on helppo muokata oman maun mukaiseksi esimerkiksi vaihtelemalla jogurtin makua tai lisäämällä itselle mieluisia hedelmiä. Tämä kannattaa laittaa valmiisiin annosrasioihin, jolloin säilyvyys pitenee, vinkkaa Janette.
Säästöjä myös vaatteista ja kodin tavaroista
Janetten perheessä ostoksia harkitaan tarkkaan. Esimerkiksi vaatteista ostetaan vain tarpeeseen.
– Tietyissä tuotteissa pihistämme, jotta toisaalla voi panostaa. Esimerkiksi talvivaatteisiin panostetaan, jotta ne kestävät koko kauden ja seuraavaakin. Perus arkipaita voi taas olla edullisempi hankinta vaikkapa kirpputorilta.
Janette suosittelee hankkimaan käytettynä tavaroita ja muita käyttöesineitä, joiden ei tarvitse olla uusia. Tämä koskee vaatteiden lisäksi kaikkia kodin hankintoja.
– Nykyään on paljon nettikirppareita, ja saatavuus niissä hyvää.
Säästörahoilla ulkomaanmatkoja ja pintaremontteja
Huolella tehty budjetointi on mahdollistanut Janetten suurperheelle myös matkustelua, sekä erilaisia projekteja, kuten kodin pintaremontteja.
– Kun asioita budjetoi, rahaa voi vapauttaa käyttöön merkityksellisiin asioihin. Tämänhetkisessä elämäntilanteessa sijoitamme lapsiin ja perheen yhdessäoloon.
Myös matkustelu on perheessä budjetoitu tarkkaan.
– Käytämme vain täyden palvelun all inclusive -matkoja, jolloin reissun kokonaiskustannus on etukäteen tiedossa. Olemme laskeneet, että se tulee edullisemmaksi kuin kuuden henkilön syöminen ulkona useasti päivässä. Samalla säästämme myös aikaa, kun sitä ei kulu ruuan hankkimiseen ja eväiden tekemiseen lomamatkalla. Myöskään heräteostoksia ei tule, ja voimme keskittyä lomailuun ja perheaikaan.
Janetten perhe käy ulkomaanmatkalla keskimäärin kerran vuodessa.
– Olemme hyödyntäneet äkkilähtöjä, jolloin matkan voi saada todella edullisesti. Ulkomaanmatkan lisäksi olemme voineet tehdä myös pienempiä kotimaanmatkoja, jotka mahtuvat kuukausibudjettiin.
Rahankäyttö periytyy
Janette on iloinen siitä, että talousopit ovat selvästi periytyneet perheen vanhimmille lapsille.
– Kyllä, rahankäyttö periytyy! Millaista esimerkkiä näytät ja opetat lapsillesi, sellaiseen he oppivat. Vanhimmat lapseni osaavat hyvin hahmottaa paljonko rahaa on käytettävissä, milloin sitä kannattaa käyttää ja millaisiin hankintoihin.
Vanhemmiltaan he ovat oppineet myös ahkeran työn tekemisen mallin. Janetten mielestä talouskasvatuksen tulisi olla päivittäinen osa arkea, sekä osa koulumaailmaa.
– Meillä kaikilla on mahdollisuus elämässä hallita omaa taloutta, eikä sitä voi oppia, ellei joku sitä sinulle opeta. Vanhemmat ovat asemassa, jossa heidän tehtävänsä on kasvattaa lapset talouden hallintaan ja rahan käyttöön. Hyvän taloudenpidon kaava on yksinkertainen, mutta taustalla on paljon monimutkaisia asioita, mihin lapsetkin tarvitsevat oppia.
Suurperheen äiti haluaa säästövinkkiensä ohella kannustaa vanhempia olemaan avoimia ja rohkeita rahakasvattajia.
Janette on iloinen siitä, että hänen sosiaalisen median kanavillaan jaettu tieto, kokemus ja vinkit ovat selvästi herättäneet keskustelua. Vastaanotto on ollut hyvää ja positiivista.
Janetten kokemuksen mukaan moni pitää siitä, että saa hieman ulkopuolistakin vertailua omaan kulurakenteeseen.
– Suomalainen ei uskalla puhua rahasta, vaan pohtii mieluummin itsekseen, meneekö rahaa paljon vai vähän.
Hänen mukaansa ihmiset innostuvat rahapuheesta ja säästövinkeistä silloin, kun joku oikeasti avaa eurot tiskiin ja kertoo, paljonko ruokakauppaan menee rahaa.
– Toki minun someni ei ole pelkkää säästämistä, vaan enemmänkin keskustelua kuluista ja siitä, mitä ajatuksia hankintojen takana on. Minusta rahan käytön pohtiminen on tärkeämpää kuin se, onnistuuko joka kerta säästämään viimeiseen penniin ostoksia tehdessään.
Janette jakaa säästövinkkejään nimimerkillä @multiajolla247 Instagramissa ja TikTokissa
Jaa oma kokemuksesi