Työ ja raha 23.04.2017 Päivitetty 26.06.2023

Kotihoito kukoistaa Suomessa – miksi ansiotyö ei houkuta äitejä?

Joka kuudes kotihoidontuen saajista käyttää sitä siihen asti, kun lapsi on kolmevuotias. Miksi äidit jäävät pois työelämästä moneksi vuodeksi – onko kyse arvoista vai taloudellisesta pakosta?

Teksti
Oili Urmas
Kuvat
iStock

Kotihoito on Suomessa suosittua. 86 prosenttia perheistä hoitaa lasta ainakin jonkin aikaa lasta kotihoidontuella.

Nykyinen tukijärjestelmä antaa mahdollisuuden hoitaa lasta kolmevuotiaaksi asti kotona, mikä tarkoittaa, että äiti jää pois työelämästä useaksi vuodeksi. Kotihoidon tuen saajista nimittäin vain viisi prosenttia on isiä.

Tämä lienee yksi syy siihen, että alle kolmivuotiaiden lasten äitien työllisyysaste oli kymmenen vuotta sitten 54 prosenttia ja viime vuonnakin vain 51 prosenttia.

Kotihoitoa pidetään parempana

Kotihoidon tukea on perusteltu perheiden oikeudella valita omaan tilanteeseen ja toiveisiin sopiva hoitomuoto. Suomessa yleistyi 2000-luvulla käsitys siitä, että kotihoito on pienen lapsen etu.

Monet kasvatusalan ammattilaiset ja vanhemmat ovat sitä mieltä, että alle kolmevuotiasta ei pitäisi laittaa päiväkotiin. He perustelevat näkemyksensä sillä, että päiväkodissa pieni lapsi ei pysty muodostamaan turvallista kiintymyssuhdetta hoivaajiinsa ja isossa ryhmässä oleminen on turhan stressaavaa.

– Meillä on vahva psykologinen malli, jonka mukaan alle kolmevuotiaan paikka on kotona. Nainen joutuu usein perustelemaan valintaansa, jos hän palaa varhain työelämään, sanoo Katja Repo, joka toimii Tampereen yliopiston Lapsuuden, nuoruuden ja perheen tutkimuskeskuksen tutkimusjohtajana.

Joka kuudes kotihoidontuen saajista käyttää sitä siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Keitä ovat nämä naiset, jotka eivät ole töissä vaan jättäytyvät kotiin?

Näin pääset irti yksinäisyydestä kotona

Kelan selvityksen mukaan kotiäidiksi jää todennäköisimmin nainen, jolla ei ole työpaikkaa, johon hän voisi palata vanhempainvapaan jälkeen. Hänellä on voinut olla määräaikainen paikka tai hän on tehnyt pätkätöitä. Maahanmuuttajaäidit käyttävät kotihoidontukea pidempään kuin muut äidit.

Vähemmän koulutetut naiset ovat pidempään perhevapailla, kun taas korkea koulutus nopeutti äitien siirtymistä kotoa työelämään.

– Jos ei ole töitä tarjolla tai sitä on vain pätkissä, kotiäitiys ei välttämättä ole valinta, vaan käytännön sanelema ratkaisu, Katja Repo toteaa.

Kotiäiti ennemmin kuin työtön

Lapsen hoitaminen kotona onkin naiselle varteenotettava vaihtoehto työttömyydelle. Muiden silmissä on hyväksyttävämpää olla kotiäitinä kuin työttömänä.

Kotiäiti voi perustella saavansa yhteiskunnan tukea siksi, että hän tekee hoitotyötä kotona eikä lapsi vie paikkaa kunnallisessa päivähoidossa.

– Kotihoidontukea pidetään meillä oikeutettuna tukimuotona. Se ei leimaa saajaansa kuten usein koetaan esimerkiksi työttömyyskorvauksen tai toimeentulotuen kohdalla, Katja Repo sanoo.

Kotiäitiys ei kuitenkaan ole kovin arvostettua. Mielikuva kotiäidistä laiskottelemassa kotona elää edelleen vahvana.

10 asiaa, jotka virkistävät kotiäitiä 10 minuutissa

Kaksplussan bloggaaja Terhi Nyykooli on ollut kotiäitinä kahdeksan vuotta. Äiti ja melukylän lapset -blogia kirjoittavalla Terhillä on viisi lasta. Hän joutuu vielä toisinaan perustelemaan valintaansa.

– Valitettavasti kotiäitejä ei arvosteta kovin paljon. Kotiäitiys kun ei ole kahviloissa istumista tai kotona sohvalla makaamista sillä välin, kun lapset katsovat DVD:tä. Viimeiseen kahdeksaan vuoteen on mahtunut todella monta vauva- ja taaperovaihetta, ja voin sanoa että kädet ovat olleet aika täynnä tekemistä, Terhi sanoo.

Onko helpompi jäädä kotiin?

Usein työn ja lastenhoidon yhteensovittaminen on perheille jonkinlainen kompromissi. Jos puolisolla on pitkät työpäivät tai vuorotyö, kotiäidiksi jääminen voi olla helpompaa kuin töihin paluu.

Myös se, mitä hoitopaikkoja on tarjolla ja miten kaukana kotoa, voi kallistaa vaakakupin kotihoidon puolelle.

Kumpi on parempi, kotihoito vai päivähoito – asiantuntija vastaa

Päivähoidon laatua äidit pitävät kuitenkin hyvänä. Vain joka kuudes äiti jäi kotiin siksi, ettei päivähoidon laatu vastannut omia toiveita THL:n ja Kelan Perhevapaat 2013 -kyselyn mukaan. Tilanne voi kuitenkin muuttua, jos päiväkotien ryhmäkokoja kasvatetaan entisestään.

Myös henkilökohtaisen elämän yllättävät muutokset vaikuttavat päätökseen.

Terhi Nyykooli oli jo päättänyt olla kotona kunnes toinen tytär täyttäisi kaksi vuotta. Mutta sitten kotihoitoa tarvittiinkin pidemmäksi aikaa, sillä tyttärellä todettiin lastenreuma.

– Meille sanottiin, että jos vain mahdollista, kotihoito olisi nyt paras vaihtoehto. Tyttäremme oli tuolloin vajaa kaksivuotias. Sitten alkoi sairaalassa, fysioterapiassa ja verikokeissa ravaaminen. Seuraavat kaksi vuotta olivatkin niin kaaosta, ettei töihin olisi edes ehtinyt, Terhi sanoo.

Tauko työelämästä

Äiti voi perustella kotona olemista myös sillä, että hän haluaa keskittyä lapsiin ja pitää taukoa kiireisestä työelämästä.

Työnteon rinnalle on viime vuosina noussut uusia arvoja. Downshiftaus eli leppoistaminen korostaa elämän laatua ja hyvinvointia.

– Haluan olla läsnä ja nähdä lasteni kasvavan sekä oppivan uutta, Terhi Nyykooli toteaa.

– Minua harmittaa, että vein esikoistyttömme hoitoon, kun hän oli reilun vuoden ikäinen. Samalla opiskelin ja tein töitä. Tuntui, että yhteistä aikaa oli aivan liian vähän. Nyt olen nauttinut, kun minulla on aikaa lapsilleni.

– Nykyisessä yhteiskunnassa on mahdollista rakentaa oma tapansa elää ja se hyväksytään yleisesti, tutkija Katja Repo lisää.

Lasten määrä vaikuttaa

Perheen koko vaikuttaa myös äitien ratkaisuihin. Kolmen tai useamman lapsen äidit hoitivat yleisemmin lasta kotona, kun taas yhden tai kahden lapsen äidit olivat useammin työssä.

Jos pienipalkkainen perhe maksaa useamman lapsen päivähoitomaksut, se tekee ison loven perheen tuloihin. Myös Terhi Nyykooli vahvistaa tämän.

– Neljä nuorinta lastamme ovat syntyneet aika perätysten, joten kotiäidiksi ryhtyminen on tuntunut järkevimmältä ja edullisimmalta vaihtoehdolta perheellemme.

Osa kunnista maksaa kuntalisää. Useimmat kunnat ovat määritelleet kuntalisän saannin edellytykseksi, että perheen kaikki kouluikäiset lapset hoidetaan kotona. Tämä ohjaa omalta osaltaan äitejä jäämään kotiin.

Osa-aikatyötä vain vähän

Suomessa äidit noudattavat mallia, jossa he ovat ensin kokopäiväisesti kotona ja sen jälkeen kokopäiväisesti töissä. Osa-aikatyö ei ole saanut samanlaista suosiota kuin muualla Euroopassa.

Suomessa 20 prosenttia ansiotyössä olevista naisista tekee osa-aikatyötä, kun Ruotsissa luku on 38 prosenttia. Osa-aikatyön suosio on kuitenkin kasvamassa. THL:n ja Kelan perhevapaakyselyyn osallistuneista parivuotiaiden kuopusten äideistä jo noin kolmannes tekee osa-aikatyötä.

Moni äiti epäilee, että osa-aikaisena joutuu tekemään saman työmäärän lyhyemmässä ajassa ja pienemmällä palkalla. Äidit myös kokevat, että työtä on hankala järjestää osa-aikaiseksi ja että uralla eteneminen ja palkkakehitys kärsivät siitä.

Viime aikoina keskustelu on vellonut sen ympärillä, miten äidit saataisiin patistettua pois ”kotisohvalta”.

– Kenenkään ei tarvitse tuntea syyllisyyttä päätöksistään, oli poliittinen keskustelu mitä mieltä tahansa, Katja Repo sanoo.

 

Lähteet: Anita Haataja ja Vesa-Pekka Juutilainen: Kuinka pitkään lasten kotihoitoa? Kelan tutkimusosasto 2014. Johanna Lammi-Taskula, Minna Salmi, Sanna Parrukoski: Työ, perhe ja tasa-arvo. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009. Johanna Närvi: Äidit kotona ja työssä – perhevapaavalinnat, työtilanteet ja hoivaihanteet -artikkeli, Yhteiskuntapolitiikka 79/2014. Salla Säkkinen ja Tuula Kuoppala: Lasten päivähoito 2012. THL 2013.

Jaa oma kokemuksesi

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X