Näin luot lämpimiä lapsuusmuistoja - laulakaa yhdessä kauneimmat joululaulut
Jo pienet piltit osaavat tip-tap-laulun siinä missä Joulupukinkin, mutta tunnetaanko teillä nämä muut perinteiset joululaulut?
Kokosimme yhteen perinteisimmät ja rakastetuimmat joululaulut, joiden sävelin koko perhe voi virittäytyä joulun tunnelmaan. Voit tutustuttaa lapsesikin suomalaiseen joululauluhistoriaan näiden ikivihreiden suosikkien myötä.
En etsi valtaa loistoa (Jouluvirsi op 1 nro 4)
Zacharias Topeliuksen kirjoittama laulu vuodelta 1887 on ollut esitetyimpiä joululauluja 2010-luvun Suomessa. En etsi valtaa loistoa -nimellä paremmin tunnetun Jouluvirsi op 1 nro 4:n on säveltänyt Jean Sibelius vuonna 1895. Laulussa rukoillaan maailmanrauhaa ja toivotaan onnellista joulua niin rikkaille kuin köyhillekin.
Otto Kotilaisen säveltämä ja Alpo Noposen sanoittama joululaulu kertoo talvisesta luonnosta, lasten riemusta joulua odottaessa ja joulun sanomasta. Kappale ilmestyi vuonna 1901 Noposen toimittamassa Joulupukki-lehdessä. Noposen kynästä on syntynyt toinenkin tunnettu joululaulu Arkihuolesi kaikki heitä.
Karl Collan sävelsi Zacharias Topeliuksen vuonna 1853 julkaistun runon joululauluksi. Laulu on valittu Yleisradion äänestyksissä 1960-luvulta aina 2000-luvulle saakka kaikkein kauneimmaksi joululauluksi. Laulun Sylvia on Sisiliassa talvehtiva muuttolintu. Kappaleen teksti kertoo etelän ihmeistä, kuten Etnasta ja sypresseistä, mutta myös koti-ikävästä ja rakkaudesta isänmaata kohtaan.
Suositun joululaulun pohjana on Zacharias Topeliuksen runo vuodelta 1859. Runosta kuultaa läpi Topeliuksen suru hänen poikansa Rafaelin kuoltua vain vuoden ikäisenä. Otto Kotilaisen säveltämä joululaulu ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1913 Joulupukki-lehdessä.
Helmi Auvinen kirjoitti runon Joulunkellot syksyllä 1897. Se julkaistiin Lasten Kuvalehdessä kaksi vuotta myöhemmin. Armas Maasalo sävelsi runon pohjalta joululaulun kesällä 1914. Päästäkseen joulutunnelmaan keskellä kesää Maasalon oli ensin vedettävä verhot ikkunoihin ja sytytettävä kynttilä.
Vilkku Joukahaisen kirjoittama runo julkaistiin ensi kerran vuonna 1901 Joulupukki-lehdessä. Jean Sibelius sävelsi runon pohjalta joululaulun, josta tuli tärkeä Sibeliuksen kotona Ainolassa. Perheen joulunvietto alkoi aina siitä, kun säveltäjä soitti kappaleen flyygelillä.
Leevi Madetojan säveltämä ja Alpo Noposen sanoittama kaunis joululaulu julkaistiin 1916. Laulun ensimmäinen säkeistö kertoo jouluun valmistautumisesta, jolloin unohdetaan arjen murheet. Toisessa säkeistössä tarkastellaan joulun sanoman merkitystä.
Martti Turunen sävelsi suomalaisille rakkaan joululaulun vuonna 1939. Laulun pohjana oli Mauno Isolan sävyltään kulutuskriittinen runo. Tekstin pohjana on ajatus Jeesuksen, joulun lapsen, jäämisestä joulun maallisen markkinatouhun jalkoihin.
Monet joululaulusuosikeista ovat ikänsäkin puolesta todellisia klassikoita. Useat uudemmatkin kappaleet ovat jo ehtineet saavuttaa kansan keskuudessa pysyvän suosion. Vesa-Matti Loiri levytti Kassu Halosen säveltämän ja Vexi Salmen sanoittaman Sydämeeni joulun teen vuonna 1988. Suositusta kappaleesta on myöhemmin tehty useita levytyksiä.
Pekka Simojoen sanoittaman ja säveltämän joululaulun ovat levyttäneet tunnetut artistit Petri Laaksosesta Suvi Teräsniskaan. Kappaleen ensimmäinen versio syntyi vuosien 1979 ja -80 aikana. Vuonna 1986 Simojoki otti kappaleen uudelleen työn alle, kun häneltä pyydettiin joululaulua Kauneimmat joululaulut -tilaisuuteen. Laulussa sukelletaan takaisin lapsuuden jouluihin.
Jaa oma kokemuksesi