Vuorotyöperheissä arki on aikataulujen yhteensovittamista – tällainen on 2-vuotiaan Kiian viikko vuoropäiväkodissa
Kiia, 2, on päiväkodissa usein iltaan saakka, sillä hänen vanhemmillaan voi olla töitä aamuisin, iltaisin ja viikonloppuisin. Kurkistimme Kiian äidin kalenteriin ja selvitimme, miten yhdistetään perhe ja epäsäännöllinen työ.
Kiimingin seurakunnassa nuorisotyönohjaajana työskentelevä Elisa Hinkkala, 29, on tottunut siihen, että töitä on. Niitä on aamulla ja niitä on illalla. Jos ei ole päättäväinen, työt voivat valua vapaapäiviinkiin. Kirkon työntekijänä Elisalla ei nimittäin ole säännöllisiä työaikoja.
Elisan työssä ei juuri ole samanlaisia päiviä. Osa työtehtävistä toistuu viikoittain, kuten torstainen nuorten musiikkiryhmä, mutta muuten päivät vaihtelevat.
Myös Elisan mies Aksu, 28, työskentelee iltapainotteisesti nuorten parissa, joten ei ole ihme, että perheen rytmi on tavalliselle työssäkävijälle kummastus.
Kiia, 2, käy vuoropäiväkotia. Se on pelastus. Kuten ovat myös Elisan vanhemmat, jotka asuvat päiväkodin lähellä.
Maanantai: Mihin päivä katosi?
Työpäivä: Vapaapäivä.
Ohjelma: Käymme Kiian ja mummin kanssa torilla ja Pannukakkutalossa syömässä. Kiia jää mummin luo päiväunille ja leikkimään. Käyn itse sillä välin kirppiksellä ja nollaan hetken kotona viikonlopun leirin jäljiltä. Ennen Kiian hakemista käyn vielä hammaslääkärissä.
Lapsen kanssa kotona: 9 tuntia.
Logistiset ratkaisut: Mummi hoitaa Kiiaa hammaslääkärini aikana.
Mitä mielessä: Mihin tämä päivä katosi?
Työehtosopimuksen mukaan Elisalle kuuluu kaksi vapaapäivää viikossa, ja siitä hän yrittää pitää kiinni. Vapaapäivinä hänen työpuhelimensa on äänettömällä.
Jos vapaapäivä jää jostain syystä pitämättä, Elisa tasoittaa työaikaa vaikkapa pidennettyinä viikonloppuina. Silti päivät saattavat helposti karata käsistä. Kun varsinaista työaikaa ei ole, Elisan täytyy olla tarkkana, ettei sano joka asiaan kyllä.
– Tässä työssä saisi järjestettyä niin paljon toimintaa nuorten kanssa kuin ehtisi, Elisa tuumaa.
Tiistai: Täytyy varautua muutoksiin
Työpäivä: Vapaa (periaatteessa).
Ohjelma: Aamupäivällä ulkoilemme yhdessä koko perheen kanssa. Työpuhelimeni on äänettömällä, mutta vilkaisen tasaisin väliajoin, onko tullut mitään akuuttia. Pari tiimiläistäni on poissa, joten minun pitää varautua muutoksiin. En vastaa puheluihin, mutta muutamaan viestiin kylläkin. Kiian mentyä nukkumaan valmistelen lukion päivänavauksen seuraavaksi aamuksi.
Arkiaamut alkavat Hinkkalan perheessä usein samalla tavalla. Elisa nousee Kiian kanssa ensin, sillä yleensä Aksu on ollut myöhempään töissä. Elisa vilkaisee ensimmäisen kerran työpuhelintaan heti herättyään.
Yleensä Aksu vie Kiian tarhaan ja Elisa hakee hänet.
– Työpäiväni eivät juuri koskaan ala kahdeksalta, joten minäkin ehdin olla aamulla hetken Kiian kanssa. Vilkuilen kuitenkin työpuhelintani aamun aikana, Elisa tunnustaa.
Tästä hän on myös saanut välillä kotona noottia. Puhelin kun tuppaa olemaan mukana myös mökkireissuilla.
– Koska nuoret ovat päivisin koulussa, he ottavat yleensä yhteyttä minuun iltaisin. Nuorten vanhemmat ja yhteistyökumppanit puolestaan yrittävät usein tavoitella heti aamusta. Joskus yhteydenotot vaativat nopeaa reagointia.
Keskiviikko: Päiväkodille myöhässä
Työpäivä: kello 9–16 ja kello 17–18. Päivänavaus lukiossa, kokous toimistolla sekä juoksevien asioiden, kuten tilavarausten hoitamista ja sähköpostien läpikäyntiä. Viestejä ja puheluita tulee hoideltua pitkin päivää.
Lapsen kanssa kotona: Kotona Kiia saa päättää, kumman tekee ensin: syö vai katsoo Pikku Kakkosta. Hän valitsee jälkimmäisen, joten minä jatkan töitä. Suunnittelen seuraavaa päivää ja teen rästihommia. Ruoan jälkeen käymme yhdessä kaupassa. Ehdimme leikkiä 20 minuuttia ennen iltapalaa ja iltapesuja. Kello 21.20 lapsi on sängyssä, ja juttelemme yhdessä. Odotamme Aksua lukemaan iltasatua. Kun Aksu tulee kotiin, minä lähden koiran kanssa lenkille.
Logistiset ratkaisut: Aksu vie Kiian päiväkotiin kello 12. Ehdin palaverin jälkeen käydä kotona tekemässä ruoan ja vastaamassa sähköposteihin. Lähden hakemaan Kiia kotiin kello 16.30. Tiskit jäävät odottamaan parempaa hetkeä. Olen päiväkodilla tietysti myöhässä. Reissun aikana vastaan viiteen viestiin.
Mitä mielessä: Äh, unohdin palauttaa kyselyn syyslomaviikon hoitotarpeesta.
Vanhemmaksi tuleminen on saanut Elisan näkemään ammattinsa uudelta kantilta. Elisa teki iltatöitä nuorten parissa jo ennen Kiian syntymää. Silloin työajoilla ei ollut väliä: kuntosalille pääsi myös aamuisin ja päivisin. Toisaalta tilanne on helppo nyt, kun sitä vertaa tulevan koululaisen arkeen: vuoropäiväkodissa Kiialla on seuraa ja huolehtivat aikuiset. Koululaiselle moista ei ole tarjolla.
Päiväkoti on auki puoli yhteentoista illalla, mutta harvemmin Kiia on siellä iltayhdeksän jälkeen. Jos Elisalla menee töissä myöhään, mummi hakee Kiian, sillä Aksu on tiistaista perjantaihin illat töissä.
– Minä haen Kiian sitten mummilta tai Kiia jää mummille yöksi. Niin käy esimerkiksi perjantaisin, kun lähden leirille. Äitini on paras, arjesta ei tulisi mitään ilman häntä.
Torstai: Suoraan nukkumaan
Työpäivä: Kello 9.00–20.15.
Ryhmätyötaitojen opettamista seitsemäsluokkalaisille, kokous sekä nuorten musaryhmä.
Lapsen kanssa kotona: 1,5 tuntia.
Logistiset ratkaisut: Aksu vie Kiian päiväkotiin kello 12. Mummi hakee Kiian iltaseitsemältä. Onneksi työkaverini hoitavat ruokapuolen, sillä itse ehdin napata aamulla vain välipalan mukaani. Illalla haen Kiian mummilta, ja syömme iltapalan siellä. Kiia käy pesulla ja laittaa yökkärin. Kotona menemme suoraan nukkumaan.
Mitä mielessä: Leirivalmistelujen lista kasvaa. Aksua täytyy muistuttaa pakkaamaan Kiian yökkäri, hammasharja onkin jo mummilla!
Hoitoajat tulee ilmoittaa tarhaan aina viikko etukäteen, mutta Elisan on vaikea sunnuntaisin ennakoida seuraavan viikon hoidon tarvetta. Vaikka Aksun työt ovatkin iltaisin, hänen säännöllinen työaikansa helpottaa hieman suunnittelua. On epäsäännöllisyydessä myös hyvää.
– Työni vuoksi Kiia tarvitsee nyt vain 75-prosenttisen hoidon.
Elisan onneksi hänen työyhteisössään on paljon perheellisiä, joten toisten taakkoja pyritään mahdollisuuksien mukaan helpottamaan.
– Onhan tämä enemmän elämäntapa kuin pelkkä ammatti. Tiesin kyllä, mihin aikanaan ryhdyin, sillä olen ollut nuorena mukana seurakunnan toiminnassa. Haluan tehdä tätä nuorten vuoksi.
Nuorten parissa hän näkee paljon elämää, niin kepeitä kuin raskaitakin asioita.
– Vanhemmaksi tultuani otan asiat ehkä hieman vakavammin. Painotan nuorille sitä, miten olette aina vanhemmillenne rakkaita, tekisittepä sitten mitä tahansa.
Työn henkinen kuormitus onkin Elisan mielestä usein raskaampaa kuin fyysinen. Hän jaksaa sitä välillä paremmin, mutta toisinaan asioiden käsittely vaatii enemmän energiaa.
Koska työpäivä koostuu lukuisista sosiaalisista kohtaamisista, Elisa pyhittää vapaa-ajan perheelle ja itselleen. Säännölliset harrastukset olisivatkin lähes mahdottomuus ja vaatisivat järjestelyä. Koiran kanssa tehdyt lenkit lataavat akkuja.
Perjantai: Muistinko ottaa kaiken?
Työpäivä: Kello 14 alkaen, työtehtävinä leirivalmistelut ja leiri.
Lapsen kanssa kotona: 4 tuntia. Käymme aamulla uimassa ja sen jälkeen Subwayssa syömässä, koska jääkaapissa ei ole mitään. Vien Kiian päiväkotiin päiväunille.
Logistiset ratkaisut: Aksu käyttää koiraa pyörälenkillä ja hakee Kiian klo 21.45.
Mitä mielessä: Taas mennään, muistinkohan ottaa kaiken?
Leiriviikonloppu alkaa perjantaina kello 17 ja päättyy sunnuntaina kello 15. Kun leirikeskuksessa on kahtena viikonloppuna putkeen, ei lakanoita kannata kantaa välillä kotiin.
– Kesällä kun meillä oli viikon mittaisia ripareita, ikävä oli aika kova. Oli ihanaa, kun Aksu ja Kiia tulivat välillä käymään leirillä.
Onneksi leirikeskus on lähellä, joten matkoihin ei mene kuin kaksikymmentä minuuttia suuntaansa. Se voisi kuitenkin tuntua pitkältä, jos kotona sattuisi jotain.
– Perjantai-ilta olisi pahin hetki tapahtua jotain odottamatonta. Jos olen leirillä, lähteminen vaatisi leiriturvallisuussyistä järjestelyjä, joten mummi olisi nopeimmin paikalla.
Onneksi Kiia on ollut terveenä, joten perhe on välttynyt suuremmilta yllätyksiltä.
Muuten Elisalla ei ole työmatkaansa vastaan mitään. Ajaessa hän suunnittelee tulevia työtehtäviään sekä käy läpi päivän tapahtumia. Välillä hän kuuntelee Suomipop-kanavaa ja hyvän biisin alkaessa laulaa mukana.
Lauantai: Kinastelu harmittaa
Työpäivä: Leirillä koko päivä.
Lapsen kanssa kotona: Aksu hoitaa kaiken.
Mitä mielessä: Ikävä. Saan kivoja videoita kotoa, jotka naurattavat. Eilinen kinastelu harmittaa. Lähetän pusuja kotiin!
Vaikka leiriviikonloppuja on usein, kaikkia viikonloppuja Elisa ei kuitenkaan anna työlle. Hiihtolomaviikolla hän ei osallistu leireille. Siitä hän on tarkka. Silloin on nimittäin Kiian syntymäpäivä.
– Vanhemmat työkaverini ovat sanoneet, että älä uhraa lapsesi lapsuutta työlle. Siinä piilee totuuden siemen, Elisa sanoo.
Mutta vaikka työ vie jonkin verran perheen yhteistä aikaa, se on Elisan mielestä antoisaa.
– Pidän siitä, että saan vaikuttaa työni sisältöön. Osa työstäni on toki hyvin pitkälle aikataulutettua, kuten leirivuorot, jotka on jo nyt varattu kevääseen 2019 asti.
Koska Elisa ei ole koskaan tehnyt säännöllistä työaikaa, hänen on vaikea kuvitella, osaisiko sellaiseen sopeutuakaan.
– Vaikka tämä on sekopäistä, työni monipuolisuus on parasta.
Sunnuntai: Väsyttää!
Työpäivä: Leiripäivä ja messuavustus. Tulen leiriltä kotiin kello 15.30 ja menen päiväunille. Viimeisen työviestin lähetän kello 22.40.
Lapsen kanssa kotona: 5 tuntia. Teemme yhdessä päivällisen, iltapuuhat ja iltapalan.
Logistiset ratkaisut: Mies hoitaa.
Mitä mielessä: Väsyttää. Kuka jaksaisi tehdä huomisen päivänavauksen? Olisi ollut kiva käydä lenkillä.
Silloin, kun Elisalla on vapaa viikonloppu, he tekevät koko perheen voimin yhdessä tavallisia juttuja: valmistavat ruokaa ja käyvät puistossa, joskus Hoplopissa.
– Aikaa kavereille on liian vähän. Työni vuoksi joudun suunnittelemaan yhteiset jutut hyvissä ajoin, jotta ne oikeasti toteutuvat.
Nyt Elisa odottaa innolla seuraavaa viikonloppua, sillä se on pitkästä aikaa vapaa. Viimeiset kaksi viikonloppua hän on ollut eri leireillä töissä.
Elisalla alkaa olla jo ikävä yhteistä vapaa-aikaa oman perheensä kanssa.
Kommentit (2)
Toivottavasti vapaa-ajalla tehdystä työstä maksetaan vapaana tai rahana. Muuten en näe miksi uhrata lapsen tai perheen aikaa tehden työtä. Työn organisoinnin puutetta.
Ja mikä oli tämän tarinan pointti? Töiden luettelu? Normaalia perhe-elämää, tosin helpotusta mummolta ja vain yksi lapsonen.