6 asiaa, joita boomerit eivät ymmärrä nykyajan kasvatuksesta
Vannoutuneet boomerit uskovat kuriin, reippauteen ja siihen, että lapsille sopivat lelut ja vaatteet valikoituvat sukupuolen perusteella.
Aivan ensiksi on syytä avata, keitä boomerit ovat.
Alun perin boomereilla tarkoitettiin suuria ikäluokkia. Yhdysvalloissa vuosina 1946–1964 syntyneet tunnetaan baby boomer -sukupolvena, mistä myös termi boomeri juontaa juurensa. Suomessa vastaavat suuret ikäluokat ovat syntyneet suunnilleen vuosina 1945–1950.
Sittemmin sanan merkitys on laajentunut. Nyt boomerit eivät ole niinkään suurten ikäluokkien edustajia vaan keitä tahansa, jotka ovat nuorten mielestä jääneet ajastaan jälkeen.
Listasimme kuusi nykyajan kasvatusilmiötä, joista monet boomerit ovat vankasti eri mieltä kuin valveutuneet nykyvanhemmat.
Lue myös: Puuttuvatko isovanhemmat lasten kasvatukseen? Näin asetat heille rajat
1. Lautasta ei tarvitse syödä tyhjäksi
Lapsen nirsoilu ruokapöydässä on haaste lähes jokaiselle vanhemmalle. Boomerit katsovat parhaaksi, että asiassa otetaan tiukka linja. Pöydästä ei nousta ennen kuin lautanen on tyhjä, jälkiruokaa ei heru tai ruokaa ei saa peräti koko loppupäivänä, jos ei syö.
Nykyvanhemmat näkevät tilanteen hieman toisin. He ajattelevat, että lapsen pakottaminen ja painostaminen on vahingollista. Sen sijaan he yrittävät kannustaa lasta eivätkä rankaise häntä, jos ruokailu ei ole sujunut toivotulla tavalla.
2. Sukupuolineutraali kasvatus ei kiellä sukupuolia, sanovat boomerit mitä tahansa
Kuulostaako tutulta: somessa on jaettu sukupuolineutraaliutta koskeva artikkeli, ja boomerit ovat vallanneet kommenttikentän. Mihin tämä maailma on menossa, he meuhkaavat. Eikö enää saa olla tyttöjä tai poikia, lasten pää menee ihan sekaisin!
Nykyajan valveutuneet vanhemmat kuitenkin tietävät, mitä sukupuolineutraali kasvatus oikeasti tarkoittaa: sitä, että kenenkään ei tarvitse käyttäytyä tietyllä tavalla vain siksi, että on jotain tiettyä sukupuolta. Niin toki saa tehdä halutessaan, ja moni tekeekin.
Mitä höpöhöpö-juttuja nyt taas? Silloin kun minä olin nuori, niin…
Boomerit sen sijaan ajattelevat, että tietyt lelut, vaatteet, värit tai kotiaskareet kuuluvat tietylle sukupuolelle, piste.
3. Jäähyt ovat mennyttä
Siinä missä boomerit komentavat kiukuttelijat nurkkaan seisomaan, nykyvanhemmat mieltävät sen olevan lapsille vahingollista. Jäähyrangaistusten sijaan nykyvanhemmat laskeutuvat fyysisesti lapsen tasolle ja yrittävät keskustella asiasta rauhallisesti.
Tilannetta ratkoessa lapselle sanoitetaan kutakuinkin näin: Tiedän, että sinua harmittaa. Sääntöjä täytyy kuitenkin noudattaa, koska siten kaikilla on turvallisempi olla.
Vaaranpaikkana tosin voi olla, että vanhempi sortuu ylisanoittamaan lapselle.
4. Lasten kinat kuuluvat myös aikuisille
Sisarukset ja kaverukset nahistelevat jatkuvasti. Jos boomerilta kysytään, sopiva ratkaisu tilanteeseen on komentaa riita poikki ja kehottaa lapsia selvittämään asiansa keskenään.
Nyt kunnolla, kummatkin!
Anteeksipyyntö hoituu kätevästi, kun lasta tiukasti vaatii pyytämään toiselta anteeksi. Jopa kiusaamistilanteessa boomerit muistuttavat, että riitaan tarvitaan kaksi.
Sen sijaan nykyvanhemmat allekirjoittavat, että anteeksipyyntöä ei saa pakottaa. He pyrkivät selvittämään, mistä on kyse ja tukevat lapsia tilanteen aiheuttamassa tunnekuohussa sen sijaan, että he kuittaisivat lasten riitojen olevan vain pikkukahakoita.
5. Vertailu tai patistelu ei kannata, vaikka boomerit tarkoittavatkin sillä hyvää
Boomereiden mielestä hyvä tapa kannustaa on vertailla lapsen käytöstä tai suorituksia muihin lapsiin. Ota mallia Villestä, näetkö, miten hienosti hän teki läksyt? Menehän nyt rohkeasti leikkimään, niin kuin kaikki muutkin.
Nykyvanhemmat puolestaan kokevat, että toisiin vertailu tai selvästi pelokkaan lapsen patistelu ei ole hyväksi – ainakaan jatkuvasti. Sen sijaan on parempi keskittyä lapseen itseensä ja siihen, miten haastavasta tilanteesta voisi päästä ylitse häntä rohkaisten.
6. Tunteita saa ilmaista
Älä itke, sanovat boomerit, kun lapsi ilmentää kiukkuaan tai on säikähtänyt jotain vaaratonta.
Nykyvanhemmat ajattelevat, että kaikenlaiset tunteet ovat sallittuja ja niitä saa myös ilmaista. Niinpä heidän reaktionsa on toisenlainen: Huomaan, että sinua itkettää. Kertoisitko, mistä se johtuu? Voi kultapieni, tule syliin.
Valveutunut nykyvanhempi hyväksyy lapsensa tunteet eikä kiellä niitä.
Boomerit saattavat myös herkästi ajatella, että lapsen kiukuttelu on merkki huonosta kasvatuksesta. Nykyisin tiedetään, että voimakkaat tunneilmaisut kuuluvat lapsuuteen eikä satunnainen kiukkukohtaus kerro kotikasvatuksen laadusta mitään.
Hyvä on, boomerit
Myönnetään: jälkiviisastuneena on helppoa huudella. Aivan varmasti myös 2020-luvulla syntyneet arvostelevat vanhempiaan myöhemmin.
Ei pidä siis ajatella, että boomerit olisivat saaneet vain tuhoa aikaan kasvatuksella, jonka he ovat itse aikanaan nähneet parhaaksi. Kuka tahansa vanhemmaksi tullut ymmärtää kasvattamisen vaikeuden silloin, kun tämä vaativa tehtävä on itsellä edessä.
Omien mielipiteiden ja asenteiden kriittinen tarkastelu tekee jokaiselle hyvää – niin boomereille kuin muillekin.
Seura.fi: Oletko aito boomeri? Tee testi ja näet, oletko nuori, ikinuori vai kalkkis
Kommentit (16)
En ole boomeri. Mutta boomerit selvisivät jälkikasvunsa kasvattamisesta paremmin kuin nykyvanhenmat, jotka uupuvat ja kaatuvat vanhemmuuteensa.
Juurikin näin
Kuriton lapertelevä kasvatus on kantanut hedelmää.
Jos lapsi ei saa kuulla selviä kieltoja hän ei tiedä saako vai ei saa.
Lapsi ei myöskään opi tiedostamaan toiselle aiheuttaneensa kipua. Omakohtainen kokemus on paras oppi.
vanha kansa tiesi.
Joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee.
Lapset on aina lapsia ja tietyt kiukut ja käyttäytymuset tulee joskus selkärangasta. Sisarukset riitelee ja joskus vaan se boomeri suorempi toiminta ja anteeksi pyytäminen toimii paremmin. Pelkkä lässyttäminen ja jatkuva varominen, että voi vahingoittaa lasta kun asettaa rajat jämäkösti ja kommunikoi selkeästi. Minusta pitää olla keskitie tilanteeseen nähden olla vanhempi joka on se joka ottaa tilanteen haltuun selkeästi välillä voi myös keskustella. Mikäli riita on päällä, kyllä vanhempien nyt ainakin pitää puhaltaa riita poikki ja selvittää mistä tilanne johtui. Sen jälkeen, kun on omomilla tahoilla rauhotuttu voi lyödä kättä päälle ja pyytää anteeksi. Ei elämässä voi loputtomiin olla vahingoittumisen pelossa. Oikeasti nyt jo on nuoria parikymppisiä jotka on ihan rasittavan vaativia itsekeskeisiä loukkaantujia työpaikoilla ja opiskelu paikoissa. Ei saisi antaa selkeitä ohjeita ja kritiikkiä, kun nämä pumpulissa kasvatetut hajoilee ja aiheuttaa ylimääräisiä keskusteluja ja kohtauksia.
Ok boomer 👌👍
Koska voimme lukea Kaksplus-lehdestä artikkelin siitä, että mitä vanhempi voi tehdä jos hän ei ole saanut lastaan kuriin vaikka on sanoittanut lapsen tunteita juuri siten kuin lehdessä on neuvottu ja muutenkin sallinut lapselle tunneilmaisun?
Voi herranjumala! Ei ihme että nykyvanhemmat kaatuvat väsymyksestä lasten kasvatuksen suhteen kun joka asiaa pitää ymmärtää, keskustella sivistyneesti lapsen tasolla ja käydä tunnekeskusteluja riitelyn päätteeksi sen sijaan että sanoisi vain että riita poikki ja pyytäkää anteeksi ja suut kiinni. Kuinkahan moni nykyvanhempi oikeasti jaksaa keskustella ja ymmärtää päivästä toiseen työpäivän päätteksi kun sisarukset kiljuu ja repii toisiaan hiuksista sadatta kertaa.
Olen samaa mieltä. Ja tämän artikkelin luettuani sain vielä tietää olevani boomeri ainakin joissain kohdin..
Ihmettelen vaan sitä miksi ennen ei alta 15 vuotiaat tappaneet toinen toisiaan, ei ollut lasten psykiatriset yksiköt täynnä, laoset ja nuoret eivöt tehneet itsemurhia, koululiusaaminen ei ollut julmaa kuten nyt, ei edes tiedetty mitä anoreksia tai bulimia on, nuoret eivät viilleet itseään ym. Lapset ja nuoret voivat paljon paremmin kuin nyt. Minä en viettänyt lapsuuttani missään tuppukylän onnelassa, vaan itä-Helsingin lähiössä. Jos nyt kasvatus sekä kotona ja koulussa oli niin huonoa, ja nyt tiedetään miten tulee kasvattaa, niin miksi tulokset ovat nykyisin paljon huonompia? Lapsilta on otettu pois turva, jonka me boonerit saimme aamuhartauksista koulussa. Saimme kuulla että on rakastava Junala, joka on kanssamme ja suojelusenkelit vartioivat meitä. Tämä on kyllä otettu pois lapsilta. Onko kukaan miettinyt mikä yhteys kristinuskon poistamisella kouluista on lasten pahoinvointiin?
Amen
Itselle koitunut noista entisajan kasvatustyyleistä joita vanhempani noudattivat paljon ongelmia omassa elämässä, terapiassakin joutunut niiden tähden käymään. Mutta se oli sitä aikaa ja he luulivat että se on hyvä kasvatustyyli, että en voi heitä siitä syyttääkään. Mutta tuntuu etteivät he kasva siitä ajatusmaailmasta koskaan ulos, vaikka kuinka yrittäisi ja se ärsyttää.
Tämä on tosi kummallinen artikkeli, jossa tehdään eräistä ikäluokista syntipukkeja.
Olen puuttumatta poikani perheen arkeen, jossa vanhemmat eivät puutu siihen, että 15 vuotias tyttö nälvii ja moittii 12 vuotiasta tyttö, (joka itkee sitten itsekseen). Hänen mielestään vanhemmat eivät välitä hänestä, että hän on syntynyt väärään perheeseen.
Äärilinjan tunnekasvatus on nykyaikaa. Lasten ei enää tarvitse totella vaan riittää, että heidän tunteitaan sanoitetaan. Tunne on kaiken keskiössä.
Tässä elävä esimerkki boomerin kommentista lehtiartikkeliin. ”Ennen kaikki oli paremmin” asenne ja halveksunta uudempia kasvatusmetodeja kohtaan, sekä ennakkoluulot paistavat rivien väleistä. :D
Aikanaan oli sellainen asia kuin vapaa kasvatus. Nykyisin sitä pidetään pahana, mutta viime kädessä ainoa asia mikä vapaan kasvatuksen erottaa tunnekasvatuksesta on se, että jälkimmäiseen on liimattu päälle tuo tunnejuttu. Veikkaanpa, että nykylapset aikuisiksi kasvettuaan muistelevat lapsuutensa ”tunnetaitoja” kauhulla, samalla kun riipivät koivunrisusta lehtiä pois. :D
Olisikohan sillä asialla mitään tekemistä nyky-yhteiskunnan mitä moninaisimpien vaatimusten suhteen? Ei elämä varmasti ennenkään helppoa ole ollut, mutta yksinkertaisempaa. Joskus sitä ei toki puhuttu uupumuksesta, vedettiin vaan useammin pää täyteen, kohdistettiin uupumuksen aiheuttama raivo lapsiin, puolisoon ym.
En usko että aiemmat sukupuolet eivät olisi olleet uupuneita. Nykyään siitä vaan puhutaan enemmän ja sen voi näyttää. Yhteiskunta kehittyy. En toivoisi että palataan takaisin aikaan jolloin vaikeat tunteet ja uupumus piti piilottaa. Ehkä kaikki ei ollut ennen paremmin?