Kasvatus 13.11.2022 Päivitetty 03.04.2023

Tätä sanaa pitäisi käyttää vähemmän lastenkasvatuksessa, sanoo asiantuntija – Näin positiivinen kasvatus toimii

Vähemmän kieltoja, enemmän kehuja ja puuttuvien taitojen harjoittamista. Positiivisen kasvatuksen keskiössä on erityisesti kaksi tärkeää asiaa.

Teksti
Eeva Pettersson

Positiivinen kasvatus on lapsilähtöinen ja aikuisjohtoinen kasvatusmenetelmä, jossa vahvistetaan jo olemassa olevia taitoja, monipuolisia vahvuuksia ja kehitetään niitä edelleen. Positiivinen kasvatus perustuu tutkittuun tietoon ja positiiviseen psykologiaan.

– Ydinajatuksena on hyvinvoinnin lisääminen. Sitä kehitetään voimavaroja ja vahvuuksia näkemällä, niistä palautetta antamalla ja esiintuomalla, sekä hakemalla tasapainoa ongelmapuheelle, kertoo filosofian tohtori Kaisa Vuorinen.

Positiivinen kasvatus on viimeisen vuosikymmenen ajan lisääntynyt paljon jo varhaiskasvatuksessa ja koulumaailmassa, mutta sillä on iso potentiaali tukea myös perheiden hyvinvointia.

Näin lisäät positiivista kasvatusta lapsiperheen arjessa

Lapset seuraavat vanhempiaan jatkuvasti. Omalla esimerkillä ja asenteella on iso vaikutus moneen asiaan.

– Se miten me itse vanhempina ja kasvattajina toimimme, heijastuu myös lapsen käytökseen. Läsnäolo, yhteyden luominen ja aito kiinnostus ovat isossa roolissa. Tärkeää on myös, että vanhemmat itse tunnistavat vahvuutensa vanhempina ja vuorovaikuttajina ja kertovat niistä ääneen, sanoo Vuorinen.

Myös jokaisella vanhemmalla on omat vahvuutensa vanhempana. On hyvä oppia tunnistamaan ne.

Tavallisen arjen keskellä Vuorinen kannustaa vanhempia ei-sanan vähentämiseen, sillä jatkuva kieltäminen yleensä vain turhauttaa kaikkia.

– Se on nopea ratkaisu, mutta harvoin se kannustaa oppimaan ja kehittymään. Ei-sanan sijaan kannattaakin esimerkiksi harjoitella puuttuvia taitoja ja kertoa lapselle, miten sinnikkäästi hän harjoitteli tänään jotakin asiaa. Kaikesta huolimatta, vaikka vanhempiakin välillä väsyttää ja harmittaa, on hyvä suunnata huomiota myös siihen, mikä on mennyt hyvin ja missä on menty eteenpäin.

Positiivinen kasvatus rakentuu vahvan yhteyden avulla. Vuorinen kannustaa jokaista lämminhenkiseen puheeseen perheen sisällä. Lapsen kanssa kannattaa asettua samalle tasolle, uteliaasti kiinnostuen hänen tärkeistä jutuistaan ja onnistumisista.

– Tätä kutsutaan myötäinnoksi, toisen ilon ja innostuksen huomaamiseksi, halusta tahtoa ja tehdä toiselle hyvää. Tutkitusti myötäinto yhdessä myötätunnon kanssa ovat kaikenlaisten perheiden voimavarojen ydintä, summaa Vuorinen.

On tärkeää jakaa omia onnistumisen kokemuksiaan, pieniäkin, sillä se on vaikuttava tapa tukea hyvinvointia. Onnistumisista kertominen helpottaa myös kokemuksesta oppimista.

– Perheen kanssa yhdessä kiireettömästi jaetut hetket esimerkiksi ruokapöydän äärellä ovat hyviä hetkiä tähän.

On tärkeää iloita yhdessä pienistäkin onnistumisista.

Vuorinen muistuttaa, että jokaisella lapsella on lukuisia vahvuuksia.

– Myös niillä, joilla on haasteita oppimisen tai esimerkiksi käyttäytymisen kanssa.

Tärkeää olisi nostaa jokaisen henkilökohtaisia luonteenvahvuuksia. Niitä voivat olla esimerkiksi rohkeus, sinnikkyys, luovuus, huumorintaju, uteliaisuus tai ystävällisyys. Vanhempien on tärkeää antaa konkreettista palautetta ja kannustaa lastaan arjen pienissäkin teoissa.

– Sosioemotionaaliset taidot ja luonteenvahvuudet, jotka vahvistuvat positiivisessa kasvatuksessa, ovat upea voimavara lapsen kasvatuksen tukemisessa. Myönteistä palautetta kelpaa huoletta jakaa eteenpäin.

Vuorinen muistuttaa, että sosioemotionaaliset taidot, luonteenvahvuudet ja niiden hyödyntäminen ovat myös yhteiskunnallisesti merkittäviä taitoja sivistykseen ja parempaan yhteiskuntaan.

Mitä positiivinen kasvatus opettaa lapselle?

Positiivisessa kasvatuksessa korostuvat jokaisen lapsen ja nuoren arvostava kohtaaminen, vaikeuksissa auttaminen ja ennen kaikkea hyvän huomaaminen. Kyse on kokonaisvaltaisen kasvun tukemisesta.

– Lapsi kasvaa siihen, mihin huomiota kiinnitetään ja mistä puhutaan. Ruokitaanko hyvää, pieniä edistymisiä ja mahdollisuuksia, vai tarrautuuko huomio liiaksi virheisiin ja epäonnistumisiin? Kasvatetaanko tervettä itsetuntoa vai sitä, että usko lapsen omaan itseensä ja omiin taitoihin hiipuu.

Positiivisessa kasvatuksessa lapsi kokee olevansa tärkeä osa perhettä. Hänen mielipiteellään on väliä.

Positiivinen kasvatus auttaa lasta oppimaan tärkeitä vuorovaikutustaitoja ja terveen itsetunnon kasvattamista.

– Lapsi kokee olevansa tärkeä osa perhettä ja aktiivinen toimija. Hän ei ole pieni aikuinen, mutta hänellä ja hänen mielipiteellään on iso merkitys.

Positiivinen kasvatus vahvistaa lapsen ja koko perheen resilienssiä ja auttaa lasta selviämään elämän vastoinkäymisistä myös ympäristön tuella.

– Näitä tärkeitä taitoja oppimalla lapsi voi toimia monenlaisissa sosiaalisissa ympäristöissä, huomioida toisia ja jakaa myös muille hyvää, sanoo Vuorinen.

Entä jos teen jotain väärin?

Joskus liika on liikaa: myös positiivinen kasvatus voi mennä yli. Mikäli lasta kehutaan liikaa esimerkiksi vain piirteistä, lopputuloksesta ja saavutuksista, vaarana on, että hän luulee olevansa kaikessa ylivertaisen hyvä.

– Tämä voi kasvattaa lapselle epärealistisen käsityksen itsestä, sanoo Vuorinen.

Jos lasta kehutaan jatkuvasti, se ei myöskään motivoi lasta haastamaan itseään ja oppimaan uutta. Tärkeää on vanhempana tiedostaa, missä kulkee ylikehumisen raja.

Vuorinen kuitenkin muistuttaa, että vanhemmalla on täysi oikeus ihastella lastansa ja kertoa, kuinka paljon häntä rakastaa.

– Sitä harvemmin tehdään liikaa, pohtii Vuorinen.

Lue lisää: Jatkuva komentaminen voi johtaa stressikierteeseen – 10 vaihtoehtoa perinteisille rangaistuksille

Haastattelu: FT Kaisa Vuorinen, Ilmainen sovellus positiivisen kasvatuksen lisäämiseen: Huomaa Hyvä!

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X