Kunpa aikuiset eivät ottaisi niin tosissaan! Jos lapset saisivat päättää, nämä kolme asiaa muuttuisivat iltapäivätoiminnassa

Väitöskirjatutkija selvitti, millainen iltapäivätoiminta olisi lapsien mieleen. Yksi lasten toiveista haastaa miettimään, miten asia voitaisiin ratkaista laajemmallakin tasolla.

Teksti Maria Mäkituomas
Kuvat iStock
iltapaivatoiminta
Iltapäivätoiminta koostuu pitkälti ohjatuista aktiviteeteista.

Iltapäivätoiminta on kymmenilletuhansille koululaisille arkipäivää, mutta aihetta on tutkittu varsin vähän. Lasten näkökulmia asiaan on huomioitu vain harvoin, vaikka kyse on heidän vapaa-ajastaan, Helsingin yliopisto tiedottaa.

Nyt väitöskirjatutkija Kristiina Eskelinen on kuitenkin selvittänyt, mikä iltapäivätoiminnassa on lapsille mieleistä ja miten sitä tulisi lasten mielestä kehittää.

Lue myös: Ulkoleikit lapsille – 8 suosikkia, jotka eivät katso säätä tai vuodenaikaa

Eskelisen tutkimuksessa ilmeni, että lapset toivoisivat lisää aikaa omiin leikkeihinsä, aikaisempaa kotiin pääsyä ja sitä, etteivät iltapäivätoiminnan ohjaajat ottaisi erästä heittoa niin tosissaan. Heitosta lisää myöhemmin – pureudutaan ensin kahteen muuhun seikkaan.

Iltapäivätoiminta on lasten vapaa-aikaa

Tutkimuksessa lapset saivat ottaa itse valokuvia iltapäivätoiminnasta sekä keskustella kuvista tutkijan kanssa. Keskeisiksi kuvauskohteiksi nousivat kaverit sekä yhteiset leikit heidän kanssaan, eivät niinkään ohjatut aktiviteetit.

Lue myös: Taitoja kehittävät leikit 3-vuotiaalle: 10 hauskaa leikkiä, joita lapsi rakastaa

Tutkimuksessa ilmeni, että lapset haluaisivat enemmän aikaa omiin leikkeihinsä sekä leikkimahdollisuuksia metsässä.

iltapäivätoiminta

Lapset toivoivat varsinkin leikkimahdollisuuksia metsässä.

Toisekseen lapset toivoivat, ettei iltapäivätoiminnassa tarvitsisi olla niin kauan vaan he pääsisivät aikaisemmin kotiin.

Kun huoltaja joutuu olemaan töissä pitkään, myös lapsen päivästä tulee pitkä. Iltapäivätoiminta usein tapahtuu kouluympäristössä, joten se ei ole samalla tavalla rentouttavaa kuin kotona puuhastelu.

Tarvittaisiinkin lisää yhteiskunnallista keskustelua työelämän joustoista ja iltapäivätoiminnan laajuudesta ja siitä, miten ratkaista lasten iltapäivät lapselle parhaalla tavalla, väitöskirjassa todetaan.

Asia, jota aikuinen ei ehkä huomaa

Ja sitten se heitto, joka tulee varmasti monille aikuisille yllätyksenä.

Eskelinen nimeää yhdeksi tärkeimmistä havainnoistaan tämän: lapset toivoisivat, etteivät aikuiset suhtautuisi niin tosissaan, jos lapsi sanoo joskus leikillään lähtevänsä aikaisemmin kotiin.

Väitöskirjassa huomautetaan, että ohjaajat ovat toki velvoitettuja suhtautumaan kaikkeen lapsen sanomaan vakavasti, koska he ovat vastuussa lasten turvallisuudesta.

Mutta voisiko toiminnan lähtökohtana olevat turvallisuuden ja suojelun, oppimisen ja hyvinvoinnin näkökulmat huomioida useammin mahdollistamisen kuin rajoittamisen näkökulmasta? Eskelinen kysyy tutkimuksessaan.

Hieman yllättävistä havainnoista toinen on se, että koulukuljetus osoittautui lapsille mukavaksi osaksi päivää, ja kuvia linja-autoista ja niiden kuljettajista oli paljon.

Eskelinen suoritti kuva-aineiston keruun ja sen analysoinnin yhdessä lasten kanssa vuosina 2009–2010. Hän väittelee aiheesta 15. tammikuuta 2022.

Iltapäivätoiminta pähkinänkuoressa

  • Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta on kouluajan ulkopuolella järjestettävää toimintaa.
  • Se on tarkoitettu ensimmäisen ja toisen luokan oppilaille sekä erityisen tuen päätöksen saaneille oppilaille kaikilta vuosiluokilta.
  • Iltapäivätoiminta on maksullista. Siihen osallistuminen on vapaaehtoista.
  • Vuosittain iltapäivätoimintaan osallistuu noin 50 000 lasta.
  • Aamu- tai iltapäivätoiminta ei kuulu kaikkien kuntien palveluvalikoimiin, koska laki ei siihen velvoita. Lähes kaikki Suomen kunnista kuitenkin järjestävät toimintaa.

Lähde: STT Info

Lue myös: Joko näit päiväkotimeemit, jotka villitsivät somen? Anonyymi tehtailija hauskuuttaa hulvattomilla huomioilla

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä