Jäähypenkkiä ja tukistamista – äidit kurittavat lapsia isiä enemmän

Lapsen ruumiillinen kurittaminen on Suomessa yleisesti erittäin tuomittavaa. Tuore selvitys paljastaa, että siitä huolimatta suomalaislapsia kuritetaan yhä eri tavoin.

Teksti Riikka Heinonen
Kuvat iStock
kuritus
Lasten kuritusväkivalta on viime vuonna vähentynyt ja jäähypenkin käyttö lisääntynyt lasten kasvatuksessa.

Suurin osa suomalaisista ei hyväksy lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa edes poikkeustapauksissa. Kielteisestä asenteesta huolimatta lähes joka kolmas vanhempi on tukistanut lapsiaan.

Lastensuojelun Keskusliiton tuoreen Piiskasta jäähypenkkiin – Suomalaisten kasvatusasenteet ja kuritusväkivallan käyttö 2017 -selvityksen mukaan lasten fyysistä kurittamista tapahtuu edelleen. Selvitystä varten haastateltiin yli tuhat 15−79-vuotiasta suomalaista.

Selvitykseen vastanneista jopa 41 prosenttia kertoi turvautuneensa lastensa kasvatuksessa tukistamiseen, sormille näpäyttämiseen, läimäyttämiseen, piiskaamiseen tai väkivallalla uhkailuun. Todellinen luku saattaa olla vielä suurempi. Lasten ruumiillinen kurittaminen kiellettiin lailla Suomessa vuonna 1984. Kenties aiheen arkaluonteisuuden vuoksi osa haastatelluista ei halunnut tai osannut vastata kysymykseen kasvatusväkivallan käytöstä.

Kaikkiaan kurittaminen on kuitenkin vähentynyt merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana. Piiskaamista ei käytetä kasvatuskeinona enää juuri ollenkaan.

– Toisaalta esimerkiksi tukistamista ei täysin mielletä kuritusväkivallaksi, vaan 24 prosenttia vastaajista on tukistanut lapsiaan. Kehitys on siinäkin onneksi ollut positiivista, sillä vielä kymmenen vuotta sitten jopa puolet vanhemmista oli tukistanut lastaan, kertoo Lastensuojelun Keskusliiton erityisasiantuntija Sauli Hyvärinen.

Äidit kurittavat lapsiaan enemmän kuin isät

Äitien keskuudessa kuritusväkivallan käyttäminen on yleisempää, vaikkakin naiset suhtautuvat lasten kurittamiseen miehiä kielteisemmin. Lasten fyysisen kurittamisen kasvatuskeinona  ainakin poikkeustapauksissa hyväksyy 18 % miehistä ja 8 % naisista.

Myös monissa aiemmissa tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että naiset kohdistavat lapsiin enemmän väkivaltaa kuin miehet.

– Kuritusväkivaltakokemukset omassa lapsuudessa lisäävät todennäköisyyttä sen käytölle lasten kasvatuksessa. Asenteilla on suuri merkitys, sillä ruumiillisen kurittamisen hyväksyvistä vanhemmista 80 prosenttia myös käyttää kuritusväkivaltaa, Hyvärinen toteaa.

Jäähyä ja tukistamista

Ruumiillisella kurittamisella uhkaaminen on yleistynyt lasten kasvatuksessa viime vuosina, vaikkakin väkivallalla uhkailemista pidetään jopa haitallisempana kuin tukistamista. Puolet vastaajista hyväksyi lapselle huutamisen kasvatuskeinona ja reilu kolmasosa myös sen, että lapsi toistuvasti määrätään yksin rauhoittumaan.

Jäähypenkki on yleistynyt viime vuosina lasten kasvatuksessa. Jäähyllä istuttaminen on saattanut osaltaan vaikuttaa positiivisesti kuritusväkivallan vähenemiseen.

– Vanhempien olisi siitä huolimatta hyvä muistaa, että myös yksin tunteiden kanssa jättämisellä on haitallisia vaikutuksia lapsiin, Hyvärinen muistuttaa.

Lue myös:

Lapsen kurittaminen on väkivaltaa – ja yhä yleistä Suomessa

Tukkapölly on melkein historiaa

Kasvatus kysyy pitkää pinnaa

Kommentit

1 kommenttia
Avatar

Kasvatus vaatii pitkää pinnaa ja hyviä hermoja, itse omistan molemmat mutta usein ajattelen, että miten sitten märisevän ja kiljuvan kakaran käy jos vanhemmalla ei ole näitä apuja? Luoja tietää muttei kerro. Itse käytän uhmakkaasti käyttäytyvän lapsen kanssa sellaista taktiikkaa, etten huomio tenavaa ollenkaan vaan menen omiin hommiini. Sieltä se kulta kohta tuleekin ja sanoo; että rauhoita minut, kaupassa ei ole vielä alkanut kiljua täyttä kurkkua.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä